20.10.2019

Kestävää kehitystä julkisilla hankinnoilla

Julkiset hankinnat voivat pelastaa maailman. Kuulostaako liioittelulta? Kestävät julkiset hankinnat ovat osa vuonna 2015 hyväksyttyjä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Nuo tavoitteet ovat ihmiskunnan toistaiseksi paras yritys ”maailmanstrategiaksi”, yhteiseksi näkemykseksi siitä, miten tehdä maapallosta parempi paikka. Kestävät julkiset hankinnat ovat siis sekä periaatteellisesti että taloudellisesti merkittävä ilmiö.

Kestävässä hankinnassa kaikki voittavat

Hankintalainsäädäntö on varsin kelpo vastuullisuustyökalu osaavissa käsissä. Hankintayksiköt voivat nostaa tarjoajien soveltuvuusvaatimuksiin vastuullisuuteen liittyviä tekijöitä ja ottaa tarjousvertailussa huomioon hankittavien tuotteiden valmistuksen ja käytön aikaiset päästöt. Ne voivat vaatia toimittajilta työllistämistä, kuten työkokeilun tai työharjoittelun järjestämistä osatyökykyisille työnhakijoille. Toimittajilta voi edellyttää myös, että ne noudattavat kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia tai varmistavat koko alihankintaketjunsa käyttävän eettistä ohjeistoa (code of conduct).

Julkinen hankinta voi olla myös vaikuttavuusinvestointi. Vaikuttavuusinvestoinnissa palvelutuotanto rahoitetaan yksityisellä rahalla, ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista. Sijoituskohteena voi olla esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy tai maahanmuuttajien työllistäminen. Jos investointi vaikuttaa eli tuottaa kaivattuja tuloksia, siitä hyötyvät kaikki: palveluita käyttävät henkilöt perheineen, palveluntuottajat, julkinen sektori – ja sijoittajat, jotka saavat rahoilleen paitsi tuottoa myös vaikuttavuutta.

Muutos nousee vuoropuhelusta ja strategiasta

Yritysvastuuverkosto Fibsin tutkimuksen mukaan koko ajan useammat yritykset huomioivat toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Miten sitten vastuulliset yritykset ja hankintayksiköt kohtaavat toisensa? Oikean palveluntuottajan löytäminen vaatii hankintayksiköiden ja yritysten vuoropuhelua siitä, mitä markkinat voivat tarjota ja minkälaisia toimintamalleja ja innovaatioita markkinoilla on odotettavissa. Sen lisäksi kunnolliset hankintatoimen resurssit auttavat varmistamaan, että hankinnat saavuttavat kestävyystavoitteensa.

Ennen kaikkea kestävät hankinnat vaativat hankintayksiköiden johtajilta strategisia linjauksia hankintojen kehittämiseksi. Strategia tuo tukea ja rohkeutta tehdä hankintoja uudella tavalla.  

Uusimmat referenssit

Avustimme Suomen Keskinäistä Potilasvakuutusyhtiötä (SKPVY) täyden valtakirjan varainhoitopalvelujen hankinnassa. Hankinta toteutettiin hankintalain (1397/2016) mukaisena avoimena menettelynä. SKPVY valitsi kilpailutuksessa kaksi varainhoitajaa, joille yhtiön sijoitusvarallisuus allokoidaan. SKPVY kilpailutti varainhoidon palvelut toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle. Sopimusten on tarkoitus tulla voimaan vuoden alussa 2023. Kilpailutuksessa voittaneiksi tarjoajiksi valittiin OP Varainhoito Oy sekä Nordea Bank Oyj.
Julkaistu 27.9.2022
Avustimme Suomen Keskinäistä Potilasvakuutusyhtiötä (SKPVY) SaaS-pohjaisen vakuutusjärjestelmän hankinnassa. Hankinta toteutettiin neuvottelumenettelynä, ja järjestelmän toimittajaksi valittiin ruotsalainen iFACTS Ab. Uusi vakuutusjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön jo syksyllä 2022. Vakuutusjärjestelmän hankinnalla SKPVY tavoittelee asiakkuuksien ja vakuutusten parempaa ja luotettavampaa hallintaa ja käsittelyä. Tavoitteena on asiakkuuksien ja vakuutusten hoitamiseen liittyvän riskin pienentäminen, asiakas- ja vakuutustietojen tietoturvallisuuden ja tietosuojan parantaminen sekä viranomaisvaatimusten täyttäminen toiminnassa. SKPVY:tä avustivat hankinnassa ja sopimusneuvotteluissa julkisten hankintojen asiantuntijamme Johanna Lähde ja Atte Andersin, data- ja teknologiatiimin Pia Ek ja Miika Junttila sekä vakuutusalan asiantuntijamme Sami Lommi. 
Julkaistu 31.5.2022
Liikennevirasto ja Tieyhtiö Vaalimaa Oy allekirjoittivat 9.6.2015 lähes 20 vuoden palvelusopimuksen elinkaarimallilla toteutettavan Hamina–Vaalimaa-moottoritien rakentamisesta ja kunnossapidosta. Sopimus sisältää moottoritien suunnittelun, rakentamisen, rahoituksen ja kunnossapidon. Tie on tarkoitus avata liikenteelle keväällä 2018, ja rakennustyöt alkavat välittömästi. Rakentamisesta vastaa YIT Rakennus Oy. Tieyhtiö Vaalimaa Oy:n omistavat Meridiam Infrastructure Finance II S.à r.l. ja YIT Rakennus Oy. Sopimuksen kokonaisarvo on 378 miljoonaa euroa. Hankkeen rahoittamiseen osallistuvat Euroopan investointipankki (EIB), Pohjoismaiden investointipankki (NIB) ja Pohjola Pankki Oyj. Edustimme hankkeessa Meridiamia, YIT:tä ja Tieyhtiö Vaalimaa Oy:tä. Castrén & Snellman on ainoa asianajotoimisto, joka on toiminut neuvonantajana kaikissa Suomen elinkaarimallilla toteutetuissa tiehankkeissa. E18 Hamina–Vaalimaa-moottoritie käsittää 32 kilometrin pituisen uuden moottoritien ja siihen liittyviä muita tiealueita. Rakennettava tieosuus on viimeinen osa E18-moottoritietä, joka kulkee Suomen halki Turusta itärajalle. Kokonaisuuteen kuuluu myös Vaalimaan rekkaliikenteen odotusalueen rakentaminen. EMEA Finance magazine on myöntänyt hankkeelle Project Finance Awards 2015 -palkinnon Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueen parhaana tiehankkeena.
Julkaistu 11.6.2015
Neuvoimme Nestettä sen tehdessä kahdenvälisen 150 miljoonan euron vihreän lainasopimuksen Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen kanssa. Lainasopimuksesta saatavat varat käytetään Nesteen vihreän rahoituksen viitekehyksen mukaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Lainasopimus on kaksivuotinen, ja siinä on yksi yhden vuoden lisäoptio. Helmikuussa 2024 Neste julkisti uudistetun vihreän rahoituksen viitekehyksensä (Green Finance Framework), jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa tulevat rahoitustoimet markkinoiden parhaiden käytäntöjen ja standardien kanssa. Uudistettuun viitekehykseen kuluu uusiutuvia ratkaisuja sekä kiertotalousratkaisuja ja uusiutuva energia omana sijoituskategoriaan. Nesteen ilmastosuunnitelmassa pidemmän aikavälin toimia ovat muun muassa uusien teknologioiden ja innovaatioiden laajempi soveltaminen erityisesti uusiutuvan vedyn osalta. On arvioitu, että uusiutuvalla vedyllä ja muilla uusilla teknologioilla voidaan pienentää vuoden 2019 vertailutason mukaisten päästöluokkien 1 ja 2 päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 
Julkaistu 4.11.2024