Rakennusbuumi odottaa kulman takana  

Pitkällä aikavälillä markkinan ja talouden syvänteet kuuluvat normaaliin kehityskulkuun. Edelliset rakennusalan kriisit nähtiin 1990-luvun laman ja 2000-luvun finanssikriisin aikoihin, ja nykyinen tilanne vertautuu konkurssimäärältään jälkimmäiseen. Toimistomme pitkän historian aikana olemme nähneet monta laskusuhdannekautta, lamatkin, sekä hoitaneet Suomen suurimpia konkursseja, onnistuneita velkojen vapaaehtoisia järjestelyitä ja yrityssaneerauksia. Siksi uskallamme sanoa, että talouden syvistäkin vesistä noustaan.

Talousvaikeuksista selvitään paremmin, kun tilannetta kartoitetaan varhaisessa vaiheessa – kun vaihtoehtoja tervehdyttämiseen vielä on. Elinkelpoisen liiketoiminnan ja velkojen uudelleenjärjestely ei aina vaadi saneerausmenettelyä, vaan velat voidaan järjestellä vapaaehtoisesti velkojaryhmien kanssa sovittavalla tavalla ja liiketoiminnot strukturoida uudelleen esimerkiksi yritysjärjestelyin. Virallismenettelyssä velat järjestellään ja kannattamattomista liiketoiminnoista hankkiudutaan eroon. Konkurssikaan ei aina ole kaiken loppu, vaan konkurssipesä voi myydä kannattavat liiketoiminnot ja sitä kautta liiketoiminta pääsee uuteen alkuun.

Rakennusalan nousukaudet ja kysyntäpiikit noudattavat usein tuttua kaavaa. Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi rakentamisen vähenevän edelleen tänä vuonna 3–4 prosenttia, mutta rakentamisen tuotannon ennustetaan elpyvän erityisesti asuntorakentamisessa jo ensi vuonna, jos väestökehitys ja ostovoiman palautuminen etenevät ennakoidusti.

Jos korot laskevat ennakoidusti ja rakennuskustannusten nousu pysähtyy, parin vuoden kuluttua ollaan todennäköisesti uuden rakennusbuumin äärellä. Kun asuntorakentaminen on ollut vähäistä kahden vuoden ajan, asuntojen kysynnässä nähtäneen piikki ja kilpailu asunnoista kiristynee merkittävästi. Paremmat ajat odottavat rakennusalaa – ja sinne päästään viisaalla talouden hallinnalla sekä puuttumalla ongelmakohtiin etupainotteisesti.