1.11.2021

Kestävä yritystoiminta ja oikeudelliset riskit – mistä ESG-oikeudenkäynneissä on kyse?

Riita-asiantuntijamme Ilona Karppinen ja Touko Hakahuhta avaavat sitä, mistä ESG-oikeudenkäynneissä on kyse. Samalla he aloittavat blogisarjan, jossa he esittelevät erilaisia ESG-riitatyyppejä ja antavat niiden perusteella vinkkejä kestävään yritystoimintaan.

Yritystoiminnan sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä hyvä hallintotapa ovat nousseet viime vuosina yritysjohdon agendalle niin Suomessa kuin maailmallakin. Näiden niin sanottujen ESG-tekijöiden rinnalla puhutaan usein myös yritystoiminnan kestävyydestä ja vastuullisuudesta.

Kestävyysteemojen ajankohtaisuus juontaa juurensa maailmanlaajuisista kestävän kehityksen haasteista. Erityisesti ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät näkökohdat ovat saaneet yhä enemmän huomiota viime vuosina.

Kasvihuonekaasupäästöjen nopeaa ja huomattavaa vähentämistä on esimerkiksi peräänkuuluttanut hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC elokuussa 2021 julkaistussa raportissaan. COVID-19-pandemia puolestaan on tuonut kestävyyden sosiaaliset ulottuvuudet aikaisempaa näkyvämmin esille. Parhaillaan maailman valtiot neuvottelevat Glasgow’ssa YK:n ilmastokokouksessa ilmastotavoitteista ja niihin sitoutumisesta.

Yleishyödylliset järjestöt sekä yhä vahvemmin myös sijoittajat ja rahoittajat arvioivat toiminnassaan yritystoiminnan ESG-vaikutuksia taloudellisten tekijöiden rinnalla. Myös asiakkaat vaativat yrityksiä sitoutumaan vastuulliseen liiketoimintaan.

ESG-tekijöiden painoarvon kasvaessa myös lainsäätäjät Suomessa ja EU:ssa ovat heränneet tarpeeseen luoda kestävyystavoitteita edistävää sääntelyä. Tältä osin voidaan havaita trendinomaista siirtymää kohti velvoittavampaa sääntelyä verrattuna nykyisiin oikeudellisesti ei-sitoviin oikeuslähteisiin, kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin.

Euroopan unioni on julkaissut tänä vuonna ehdotuksen yritysvastuuraportointia koskevaksi direktiiviksi. Lisäksi Euroopan komission tarkoituksena on antaa vielä vuoden lopussa direktiiviehdotukset asianmukaiseen huolellisuuteen perustuvaa yritysvastuuta koskevaksi sääntelyksi  ja yritysten kestävää hallintotapaa koskevaksi sääntelyksi. Voimaan tullessaan tällä sääntelyllä on merkittävä vaikutus yritysten toimintaan.

Samaan aikaan Suomessa on valmisteilla ilmastolain uudistus, jonka avulla pyritään saavuttamaan Suomen tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä sekä muut sitovat kansainväliset ja EU-tason ilmastotavoitteet. Lausuntokierroksella ollut luonnos hallituksen esitykseksi sisälsi säännöksiä, joiden myötä myös Suomessa voisi tulevaisuudessa mahdollisesti käynnistää oikeusprosessin sillä perusteella, että hallituksen ilmastosuunnitelmat ovat riittämättömiä Suomen kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi. Lakiehdotusta on tarkoitus käsitellä eduskunnassa vuoden 2022 alussa.

Mistä ESG-oikeudenkäynneissä on kyse?

Kestävän yritystoiminnan valtavirtaistuessa myös ESG-tekijöihin kytkeytyvät oikeuskysymykset yleistyvät. Yritystoiminnan kestävyyteen voi siis liittyä oikeudellinen riski. Voimme puhua ESG-riidoista, joiden yhteisenä nimittäjänä on asiakysymysten perustuminen toiminnan muihin kuin taloudellisiin vaikutuksiin.

Oikeudenkäyntien ensimmäiset aallot ovat jo lyöneet Eurooppaan. Esimerkiksi toukokuussa 2021 hollantilainen tuomioistuin velvoitti Shell-konsernin leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjään yhtiön suunnittelemaa nopeammin vuoteen 2030 mennessä. Tuomio ei ole vielä lopullinen, koska Shell valittaa ratkaisusta.

Valtioihin kohdistuneet kanteet, joissa on vaadittu tiukempaa ilmastopolitiikkaa, ovat jo aiemmin menestyneet esimerkiksi Hollannissa ja Saksassa. Tarkempia tietoja merkittävimmistä ilmasto-oikeudenkäynneistä on käsitelty YK:n ympäristöohjelman (UNEP) alkuvuodesta 2021 julkaisemassa kansainvälisessä raportissa.

Oikeudellisen riskin osa-alueita

ESG-riidat voidaan luonteensa perusteella luokitella neljään ryhmään: 1) strategisiin ESG-riitoihin, 2) yhtiön tai sen arvoketjujen toiminnan kielteisiin ESG-vaikutuksiin kytkeytyviin vahingonkorvausoikeudenkäynteihin, 3) viherpesutapauksiin ja 4) investointisuojasopimuksiin liittyviin riitoihin.

Strategiset ESG-riidat

Strategisissa ESG-oikeudenkäynneissä kantajien tavoitteena on valtion tai yrityksen toiminnan muuttaminen esimerkiksi ympäristön kannalta kestävämmäksi. Strategisissa riidoissa kantajana on yleensä yksityishenkilö tai heidän ryhmittymänsä, esimerkiksi kansalaisjärjestö. Kanteet kohdistuvat tyypillisesti toiminnan muihin kuin taloudellisiin vaikutuksiin.

Yksi ensimmäisistä tämän tyyppisistä, laajempaa julkisuutta saaneista jutuista oli joulukuussa 2019 ratkaistu ns. Urgenda-tapaus, jossa Hollannin korkein oikeus linjasi, että Hollannin valtiolla on oikeudellinen velvollisuus leikata kasvihuonepäästöjään. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on vireillä ilmasto-oikeudenkäynti EU-valtioita, mukaan lukien Suomea, vastaan.

Vahingonkorvausvastuu yrityksen ja sen arvoketjujen kielteisistä ESG-vaikutuksista

Toisena ESG-riitojen tyyppitapauksena voidaan pitää oikeudenkäyntejä, joilla yhtiö pyritään saattamaan oikeudelliseen vastuuseen yhtiön oman toiminnan taikka sen tytäryhtiöiden tai alihankintaketjujen toiminnan jo syntyneistä negatiivisista ESG-vaikutuksista.

Esimerkiksi saksalaista vaateyhtiötä pyrittiin saksalaisessa tuomioistuimessa saamaan vastuuseen sen alihankintaketjussa toimineen, Pakistanissa sijaitsevan vaatevalmistustehtaan työoloista. Tehtaassa syttyi tulipalo, jossa kuoli riittämättömien paloturvallisuusjärjestelyjen vuoksi yli 250 ihmistä ja useita loukkaantui. Tällaisista tilanteista nousee esiin vaikeita kysymyksiä siitä, mikä on kansainvälisen yrityksen vastuu alihankintaketjunsa tai kehittyvissä maissa toimivien konserniyritystensä työoloista tai ympäristöä turmelevasta toiminnasta.

Viherpesutapaukset

Niin sanotuissa viherpesutapauksissa on kyse siitä, että yritys on antanut virheellisen tai harhaanjohtavan kuvan toimintansa ESG-vaikutuksista suhteessa toimintansa tosiasiallisiin vaikutuksiin. Kanne voi perustua yrityksen esimerkiksi raportoinnissaan tai markkinoinnissaan antamiin tietoihin.

Esimerkiksi Italian kilpailuviranomainen on määrännyt 5 miljoonan euron sakon energiayhtiö Enille yhtiön dieseltuotteen ympäristövaikutusten harhaanjohtavasta markkinoinnista.

Investointisuojasopimuksiin perustuvat oikeudenkäynnit

Investointisuojasopimuksiin perustuvissa oikeudenkäynneissä asetelma on hieman erilainen kuin muissa yllä mainituissa ESG-oikeudenkäynneissä. Investointisuojasopimuksiin perustuvissa riita-asioissa yksityisillä yhtiöillä voi olla oikeuksia ja ne voivat toimia kantajina valtioita vastaan tietyin edellytyksin esimerkiksi silloin, jos valtiot ovat nopeasti muuttaneet energiapolitiikkaansa energiayhtiöiden vahingoksi.

Energia-alan yritykset ovat nostaneet tällaisia kanteita kansainväliseen ECT-sopimuksen (Energy Charter Treaty) nojalla muun muassa Saksaa ja Hollantia vastaan sen jälkeen, kun Saksassa luovuttiin ydinvoimasta ja Hollannissa kivihiilen energiapoltosta. Kanteet liittyvät muun muassa siihen, että yrityksen omistaman voimalan suunniteltu elinkaari on lyhentynyt valtion suhteellisen nopeiden energiapolitiikan muutosten vuoksi.

Mitä tämä tarkoittaa yrityksille?

Oikeudenkäyntien taloudellinen vaikutus ja niihin liittyvä maineriski ovat yrityksille usein merkittäviä. Vaikka ulkomailla annetut tuomiot eivät ole sitovia ennakkotapauksia Suomessa, ne tarjoavat yrityksille mielenkiintoisia vertailukohtia siitä, mitä toiminnan ESG-vaikutusten osalta on kulloinkin katsottu riittäväksi.

Tulevien kuukausien aikana tarkastelemme blogisarjassamme laajemmin ESG-riitoja ja niiden keskeisiä oppeja yritysten oikeudellisten riskien minimoimiseksi. Tervetuloa mukaan seuraamaan!

Uusimmat referenssit

Neuvoimme Huhtamäki Oyj:tä, kun se teki 450 miljoonan euron vastuullisuusindikaattoreihin sidotun, syndikoidun ja monivaluuttaisen luottolimiittisopimuksen (syndicated multicurrency revolving credit facility). Järjestely on voimassa viisi vuotta. Uusi luottolimiitti korvaa nykyisen, tammikuussa 2021 allekirjoitetun, 400 miljoonan euron vastuullisuusindikaattoreihin sidotun syndikoidun luottolimiitin, ja sitä käytetään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Luottolimiittiä on mahdollista jatkaa kaksi kertaa yksi vuosi kerrallaan lainanantajien suostumuksella. Luottolimiitin pääjärjestäjinä ja -välittäjinä toimivat Citi, Nordea Bank Abp, Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ), BNP Paribas, Commerzbank Aktiengesellschaft, Danske Bank A/S, DBS Bank Ltd., London Branch, J.P. Morgan SE, Landesbank Hessen-Thüringen Girozentrale, OP Corporate Bank plc, Raiffeisen Bank International AG ja Standard Chartered Bank AG.
Julkaistu 28.11.2024
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Laadimme SATOlle uudet eettiset toimintaohjeet yhtiön sisäiseen käyttöön ja yhteistyökumppaneille. Asiakkaan tavoitteena oli saada tiiviit ja helposti ymmärrettävät, juridisesti ajan tasalla olevat ohjeet, joiden kieli on ymmärrettävää ja ulkoasu raikas. Kirjoitimme asiakkaalle kokonaan uudet ohjeet, muotoilimme niille selkeän rakenteen ja suunnittelimme ja toteutimme ulkoasun. Teimme erilliset ohjeet yhtiön sisäiseen käyttöön ja yhteistyökumppaneille, jotta ohjeiden sävy ja tyyli saatiin vastaamaan täysin kummankin loppukäyttäjän tarpeita. Teimme ohjeista myös englanninkieliset käännökset. Lopputuotteena syntyi käytännönläheinen ja interaktiivinen pdf-ohjeistus, joka sopii asiakkaan ilmeeseen ja tyyliin. Asiakasymmärrys ja käyttäjälähtöisyys eli kohderyhmän tarpeiden huomioiminen ovat oikeusmuotoilun perusperiaatteita. Myös asiakkaan toiveiden keskiössä oli eettisten ohjeiden loppukäyttäjä, eli yhtiön työntekijät ja kumppanit. Tässä projektissa tehokas projektijohtaminen ja hyvä kommunikaatio auttoivat perehtymään asiakasyrityksen toiveisiin, minkä ansiosta asiakas oli erittäin tyytyväinen lopputuotteeseen. Aktiivinen vuoropuhelu asiakkaan kanssa oli tärkeä laatutekijä iteratiivisessa ja ketterässä projektissamme. Ensimmäisessä vaiheessa toimitimme asiakkaalle prototyypin, josta saatujen kommenttien perusteella jatkoimme muotoilutyötä. Viimeistellyn tuotteen ilme suunniteltiin suoraan asiakkaan graafisen ohjeistuksen mukaisesti. SATO Oyj on vastuullisen vuokra-asumisen asiantuntija ja yksi Suomen suurimmista vuokranantajista. SATO omistaa noin 25 000 vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. SATOkodeissa asuu noin 45 000 asukasta. Projektissa oli mukana oikeusmuotoilun, kielen- ja tekstinhuollon ja graafisen suunnittelun asiantuntijoita sekä legal tech -tiimimme edustajia.
Julkaistu 6.2.2024
Toimimme Mérieux Equity Partnersin oikeudellisena ja yritysvastuun due diligence -neuvonantajana sen hallinnoiman Mérieux Participations 4 -buyout-rahaston  ostaessa osake-enemmistön Labqualitystä. Labqualityn nykyiset osakkaat, mukaan lukien Cor Group ja yhtiön johto, uudelleensijoittavat osan saamistaan varoista yhtiöön yrityskaupan yhteydessä. Labqualityn pääkonttori sijaitsee Helsingissä, ja se on pohjoismainen ulkoiseen laadunarviointiin (EQA) sekä lääkinnällisten laitteiden ja lääkkeiden kliinisiin tutkimuksiin (CRO) ja sääntelyyn erikoistunut toimija, jolla on vahva paikallinen asema myös Keski- ja Itä-Euroopassa. Yhtiö tarjoaa kattavan palveluvalikoiman terveydenhuollon, terveysteknologian ja lääkinnän aloille. Yhtiö työllistää yli 120 ammattilaista ja sen tukena on yli 150 ulkoisen asiantuntijan ja konsultin verkosto kolmessa eri maassa: Suomessa, Saksassa ja Puolassa. Sen monimuotoiseen asiakaskuntaan kuuluu yli 8 000 asiakasta yli 60 maassa, muun muassa suuria lääkeyhtiöitä. Mérieux Equity Partners (MxEP) on AMF:n akkreditoima terveydenhuolto- ja ravitsemusaloihin erikoistunut pääomasijoisyhtiö. MxEP tukee aktiivisesti yrityksiä, joilla on erottuvia tuotteita ja palveluita, tarjoamalla niille sektoriosaamista ja pääsyn alan kansainväliseen verkostoon. Yrityskauppa tarjoaa Labqualitylle mahdollisuuden toteuttaa buy & build -strategiaansa Euroopassa sekä kiihdyttää CRO-toimintaansa samalla kun se jatkaa kasvustrategiansa toteuttamista EQA-segmentissä. MxEP:n erityinen toimialaosaaminen ja taloudelliset resurssit tukevat Labqualitya sen tavoitellessa asemaa johtavana eurooppalaisena CRO- ja EQA-alustana, johon on integroitu sääntelykonsultoinnin osaaminen.
Julkaistu 4.12.2023