30.4.2019

Hyvä vai paha hankintalainsäädäntö?

Tuoreen tutkimuksen mukaan kilpailu julkisissa hankinnoissa ei toimi. Yli puoleen hankintamenettelyistä saadaan tarjouksia yksi, kaksi tai ei yhtään. Vuosina 2010–2017 toteutetuissa kilpailutuksissa tarjoajien lukumäärän mediaani oli kaksi. Kilpailusta oli puutetta kaikilla toimialoilla.

Tarjoajien neuvonantajana törmäämme säännöllisesti tilanteisiin, joissa hankintayksikkö yrittää siirtää esimerkiksi kysyntäriskin kokonaan tarjoajille. Tarjoajilta pyydetään kiinteitä hintoja, vaikka hankintayksikkö kieltäytyy sitoutumasta volyymeihin. Tarjouspyynnön ehdot ovat usein sellaiset, ettei kiinteä hinta jousta volyymin tai vaatimustason muuttuessa. Ongelmat eivät johdu hankinta­lainsäädännöstä, vaan hankintakäytännöistä.

Julkiset hankinnat ovat tarjoajille yleensä ota tai jätä -tilanne: joko tarjotaan hankintayksikön ehdoilla tai ei ollenkaan. Onnistumisia tulee harvoin, jos hankintayksikkö pyrkii vain turvaamaan oman asemansa ja vyöryttää riskit tarjoajille.

Samaan aikaan hankinnoilta toivotaan lisää strategista vaikuttavuutta. Tarvitaan vähähiilistä rakentamista, syrjäytymisen ehkäisemistä, työllistämistä ja ylipäänsä lisää tulosperusteisia hankintoja. Tämän kaiken hankintalainsäädäntö mahdollistaa jo nyt. Hankintakäytännöissä on vielä paljon parantamisen varaa, vaikka KEINO-osaamiskeskus tekeekin hyvää työtä tällä sektorilla.

Hankintalainsäädäntö on toimiva työkalu, kunhan sitä osaa käyttää. Jotta kilpailu piristyisi, tarvitaan lisää dialogia hankintayksiköiden ja tarjoajien välille. Normaalisti sopimuksissa pyritään win-win-tilanteisiin. Miksei myös julkisissa hankinnoissa? 

Uusimmat referenssit

Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Avustimme isobritannialaista sijoitysyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026
Avustimme Nomiosia, eurooppalaisen growth buyout -pääomasijoittaja Keensight Capitalin portfolioyhtiötä, sen rajat ylittävässä yrityskaupassa, jossa se osti Intragen Groupin. Intragen Group on johtava eurooppalainen digitaalisen identiteetin ja pääsynhallinnan asiantuntija. Yritysosto on merkittävä virstanpylväs Nomiosin kasvustrategiassa ja vahvistaa edelleen yhtiön asemaa kansainvälisenä ja luotettuna kyberturvallisuuden kumppanina Euroopassa. Nomios on yksi Euroopan johtavista kyberturvallisuuspalveluiden tarjoajista. Keensight Capital on eurooppalainen growth buyout -pääomasijoitusyhtiö, jolla on syvää asiantuntemusta teknologia- ja terveydenhuoltoaloilta.
Julkaistu 17.11.2025
Castrén & Snellman laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siitä, miten kiertotalouslailla voitaisiin vaikuttaa julkisiin hankintoihin siten, että kiertotaloustekijät otettaisiin niissä paremmin huomioon. Selvityksellä tuotettiin tietoa kiertotalouslain valmistelun tueksi. Selvitys sisältää katsauksen relevantteihin strategioihin, toimintaohjelmiin ja linjauksiin, lainsäädäntökatsauksen, oikeuskäytäntökatsauksen, arvion kiertotaloushankintojen nykytilasta sekä kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousaspektien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Esitimme selvityksessä myös konkreettisia johtopäätöksiä sekä ehdotuksen mahdolliseksi säännökseksi perusteluineen. Ehdotuksessa on pyritty siihen, että sääntely olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja haitalliset sivuvaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Julkaistu selvitys on luettavissa kiertotalouslakihankkeen hankeikkunassa . Selvityksen toteutti työryhmä Anna Kuusniemi-Laine, Sanna Aalto-Setälä, Lotta Huhtamäki, Marja Ollila, Laura Vuorinen, Paavo Heinonen ja Anna Ylitalo.
Julkaistu 11.11.2025