Sääntelyn ja valvonnan kiristyminen on näkynyt yritysjärjestelymarkkinassa viime vuosina. Suomen kilpailulain mukaiset alemmat kynnysarvot ovat olleet voimassa reilun vuoden, ja kilpailuviranomaiset EU-maissa valvovat yrityskauppoja yhä tarkemmin. Kilpailuviranomaiset kehittävät edelleen tutkintamenetelmiään ja ovat osoittaneet olevansa valmiita tarkastelemaan uudentyyppisiäkin kilpailuhaittateorioita.
Kiristyvä valvonta paineistaa pieniä ja keskisuuria yritysjärjestelyjä
Karlo Siirala & Jussi Nieminen
Viime vuonna aiempaa useampi yrityskauppa peruuntui kesken II-vaiheen käsittelyn, kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto oli päätynyt tutkinnassaan siihen, ettei yrityskauppaa voitu hyväksyä sellaisenaan ilman sitoumuksia. KKV on myös parhaillaan päivittämässä sitoumuksia ja yrityskaupan kieltämistä koskevia ohjeitaan, jotka julkaistaneen lähiaikoina.
Tässä toimintaympäristössä yrityskaupan osapuolten on entistä tarkemmin selvitettävä etukäteen järjestelyn vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja sekä pyrittävä ennakoimaan myös kilpailuviranomaisten uudenlaisia haittateorioita ja valvontaprioriteetteja. Kun kilpailuviranomaiset voivat tarkastella järjestelyjä myös kapeasti määritellyillä tuote- ja maantieteellisillä markkinoilla, riskejä voi uusien kynnysarvojen myötä kohdistua myös varsin pieniin yrityskauppoihin.
Kiristyvä valvonta aiheuttaa epävarmuuksia myös siksi, että kaupan osapuolten käsitykset markkinoista eivät aina välttämättä kohtaa kilpailuviranomaisten näkemysten kanssa. Osapuolille aiheutuvat kustannukset voivat olla huomattavia, jos kilpailuviranomaisprosessi tai siitä seuraava oikeudenkäynti kestää pitkään tai jos pitkälle vietyjä järjestelyjä joudutaan peruuttamaan.
Tämä näkyy viranomaisprosessien riskinjakoa koskevien ehtojen neuvotteluissa. Yrityskauppaprosessin ostajatahot edellyttävät yhä useammin riskin tai kustannusten jakamista osapuolten kesken. Yrityskauppamarkkinoiden volyymien kasvaessa riskinjakoehtoja koskevien neuvottelujen voidaan ennakoida nousevan vieläkin keskeisempään rooliin. Nähtäväksi jää, miten Pohjoismaiden kilpailuviranomaisten kynnysarvot alittavien yrityskauppojen niin sanotut otto-oikeusjärjestelmät kehittyvät ja mikä vaikutus tällä on yritysjärjestelyihin.
Riskinjakoa koskeviin ehtoihin ja asianmukaisiin ennakkoselvityksiin on joka tapauksessa jatkossakin syytä kiinnittää huomiota kilpailusensitiivisissä yrityskaupoissa – myös pienemmissä järjestelyissä.