Uusia ilmoitusvelvollisuuksia yrityskauppoihin ja julkisiin hankintoihin

Sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tuli voimaan 12.1.2023, ja sitä on sovellettu pääosin 12.7.2023 alkaen. Asetuksella otetaan käyttöön kolme uutta välinettä: yrityskauppoihin liittyvä ennakkoilmoitusvelvollisuus, julkisiin hankintoihin liittyvä ennakkoilmoitusvelvollisuus sekä komission oma-aloitteinen tutkintaoikeus. Ilmoitusvelvollisuudet tulevat voimaan tänään 12.10.2023, ja tässä blogikirjoituksessa keskitymme näihin ilmoitusvelvollisuuksiin.

Mitä ilmoitusvelvollisuudet käytännössä tarkoittavat?

Yritysten on jatkossa ilmoitettava komissiolle sellaiset yrityskaupat, joihin liittyy EU:n ulkopuolisen valtion rahoitusta, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

• Hankittavan yrityksen, sulautumiseen osallistuvan yrityksen tai yhteisyrityksen liikevaihto EU:ssa on vähintään 500 miljoonaa euroa.
• EU:n ulkopuolista taloudellista panosta on kolmen viime vuoden aikana myönnetty yhteensä vähintään 50 miljoonaa euroa ja panos on myönnetty
  – hankkijoille ja hankittavalle yritykselle, kun kyse on määräysvallan hankinnasta
  – sulautumiseen osallistuville yrityksille, kun kyse on sulautumisesta
  – yhteisyrityksen perustajille ja yhteisyritykselle, kun kyse on yhteisyrityksestä.

Julkisissa hankinnoissa ilmoitusvelvollisuutta sovelletaan, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

• Hankinnan ennakoitu arvo on vähintään 250 miljoonaa euroa. Jos hankinta on jaettu osiin, niiden osien, joihin talouden toimija osallistuu, yhteenlasketun arvon on lisäksi oltava vähintään 125 miljoonaa euroa.
• Talouden toimija on saanut ulkomaisia taloudellisia panoksia, joiden määrä kolmen viime vuoden aikana on vähintään 4 miljoonaa euroa kunkin kolmannen maan osalta. 

Jos vain ensimmäinen edellytys täyttyy, talouden toimijan on annettava vakuutus. Talouden toimijan käsitteellä viitataan laajasti tarjoajaan sen mahdolliset holdingyhtiöt, tytäryhtiöt sekä pääasialliset alihankkijat ja toimittajat mukaan luettuina.

Kun ilmoitusvelvollisuuden edellytykset täyttyvät, yrityskauppaa ei voida toteuttaa eikä hankintasopimusta tehdä ennen kuin komissio on saanut tarkastelunsa päätökseen. Käytännössä asetuksella siis luodaan yrityskauppapuolelle uusi ilmoitusvelvollisuus, jota sovelletaan aiempien ilmoitusvelvollisuuksien eli yrityskauppavalvonnan ja FDI-valvonnan rinnalla. Hankintojen puolella kyse on uudentyyppisestä ilmoitusmenettelystä. Siinä hankintayksikön velvollisuutena on edellyttää, että tarjoaja antaa osana tarjoustaan tai osallistumishakemustaan ilmoituksen tai vakuutuksen, jonka hankintayksikkö välittää edelleen komissiolle.

Kun tuen olemassaolo on todettu, komissio arvioi tapauskohtaisesti, vääristääkö tuki sisämarkkinoita. Osana arviointia komissio suorittaa ns. tasapainotestin vertaamalla vääristymistä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia taloudellisen toiminnan kehitykseen ja osapuolten toimittamaan materiaaliin myönteisistä vaikutuksista. Jos vääristymä havaitaan, komissio voi edellyttää yrityksiltä rakenteellisia tai muita toimenpiteitä vääristymän korjaamiseksi. Jos riittäviä sitoumuksia ei anneta tai annetut sitoumukset eivät komission arvion mukaan ole hyväksyttäviä, komissio kieltää yrityskaupan tai hankintasopimuksen tekemisen.

Uusi taloudellisen panoksen käsite vaatii yrityksiltä selvitystyötä ja aikaa

Jos yritys todennäköisesti tekee jatkossa yrityskauppoja, joissa ilmoitusvelvollisuuden rajat ylittyvät, tai osallistuu suuriin hankintoihin, sen on syytä perehtyä tarkemmin etenkin taloudellisen panoksen käsitteeseen. Yrityskauppapuolella liikevaihdon laskemisessa ja hankintojen puolella hankinnan ennakoidun arvon määrittelemisessä noudatetaan pitkälti aiemmasta sääntelystä tuttuja periaatteita, mutta taloudellisen panoksen käsite on kokonaan uusi ja vaatii siksi enemmän selvittämistä ja taustatyötä.

On tärkeää huomata, etteivät ulkomainen tuki ja taloudellinen panos tarkoita samaa asiaa. Ilmoitusvelvollisuuden arvioinnissa nimenomaan taloudellisen panoksen käsite on tärkeä. Taloudellinen panos tarkoittaa varojen tai vastuiden siirtoa, tuloista luopumista tai tavaroiden tai palvelujen tarjoamista tai ostamista. Taloudellisen panoksen määritelmä onkin hyvin laaja, ja se sisältää myös esimerkiksi markkinaehtoiset myynnit. Taloudellisen panoksen voi saada kolmannen maan viranomaiselta tai julkisyhteisöltä tai myös yksityiseltä yhteisöltä, jos sen toiminnan voidaan katsoa kuuluvan kolmannelle maalle.

Tarvittavien tietojen keruu voikin viedä runsaasti aikaa, mikä on hyvä huomioida ennakolta. Erityisesti globaalisti toimivien suuryritysten tai private equity -yhtiöiden voi olla hyvä varautua etupainotteisesti tietojen keräämiseen ja hallinnointiin. Ulkomaisia tukia koskeva ilmoitusvelvollisuus on hyvä huomioida myös yrityskauppojen prosessissa aikataulunäkökulmasta. Jos tiedot ulkomaisia tukia koskevaan ilmoitukseen saadaan kerättyä ajallaan, prosessin on tarkoitus edetä aikataulullisesti rinnakkain komission yrityskauppavalvonnan kanssa.

Neuvomme mielellämme sääntelyn yksityiskohtiin liittyvissä kysymyksissä ja avustamme mahdollisten ilmoitusten valmistelussa niin yrityskauppojen kuin hankintojenkin yhteydessä.