Julkisuuslaki uudistuu – hankintayksiköt laajemmin lain piiriin

Työryhmän ehdotuksen mukaan lain nimi olisi jatkossa julkisuuslaki. Lain nykyinen puhuttelunimi siis muuttuisi lain viralliseksi nimeksi. Lain soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi siten, että lakia sovellettaisiin jatkossa nykyistä kattavammin julkisen hallintotehtävän hoitamiseen silloinkin, kun siihen ei liity julkisen vallan käyttöä. Lakia sovellettaisiin jatkossa muun muassa julkisyhteisön tai valtion liikelaitoksen määräysvallassa olevaan yhteisöön tai tytäryhteisöön siltä osin kuin ne harjoittavat muuta kuin kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa.

Työryhmän mietintö on nyt lausuntokierroksella. Lausunnot pyydetään toimittamaan oikeusministeriölle 16.2.2024 mennessä.

Työryhmän ehdottamilla muutoksilla on merkitystä myös julkisten hankintojen kontekstissa. Seuraavassa muutamia keskeisiä poimintoja työryhmän ehdotuksista.

Hankintayksiköt laajasti julkisuuslain piiriin

Tällä hetkellä hankintayksiköt soveltavat julkisuuslakia kokonaisuudessaan, jos ne ovat viranomaisia. Muussa tapauksessa hankintayksiköitä velvoittavat lähtökohtaisesti vain julkisuuslain asianosaisjulkisuutta ja vaitiolovelvollisuutta koskevat säännökset.

Julkisuus ja avoimuus on julkisissa hankinnoissa tärkeää, koska kyse on merkittävästä julkisten varojen käytöstä. Jos julkisuuslain soveltamisala työryhmän ehdottamalla tavalla laajenisi, ja julkisyhteisöjen määräysvallassa olevat yhteisöt ja säätiöt tulisivat muun kuin kilpailullisen toiminnan osalta lain piiriin, laaja joukko asianosaisjulkisuussäännöksiä soveltavista hankintayksiköistä soveltaisi jatkossa julkisuuslakia kokonaisuudessaan.  Työryhmä on perustellut soveltamisalan laajentamista muun muassa sillä, että iso osa hankinnoista tehdään yhtiömuotoisissa hankintayksiköissä. Mietinnön mukaan noin 70 prosenttia julkisista hankinnoista tehdään kuntasektorilla, ja esimerkiksi kuntakonsernin tytäryhteisöillä on merkittävä vaikutus julkisten varojen käyttöön. Läpinäkyvästi järjestetty hankintatoimi ehkäisee tehokkaasti muun muassa korruptiota. 

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että julkista hallintotehtävää hoitavat yksityiset tahot soveltaisivat julkisuuslakia tähän tehtäväänsä muulloinkin kuin käyttäessään julkista valtaa.

Jatkossa hankintalain julkisoikeudelliset laitokset, sidosyksiköt ja yhteishankintayksiköt kuuluisivat todennäköisesti laajasti julkisuuslain soveltamisalaan joko siksi, että yhteisön toiminta on muuta kuin kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa, tai siksi, että yhteisö hoitaa julkista hallintotehtävää. Erityisaloilla soveltamisalan laajentamisen merkitys vaikuttaa suppeammalta, koska erityisalojen toiminnoissa on tyypillisesti kysymys toiminnan harjoittamisesta markkinoilla.   

Julkisuuslakiin viitataan useissa muissakin laeissa. Työryhmän ehdotukseen ei sisälly ehdotuksia näiden viittaussäännösten muuttamiseksi. Olisikin tärkeää, että jatkovalmistelussa muun muassa hankintalain ja erityisalojen hankintalain viittausäännökset tarkistetaan siten, että erilaisten hankintayksiköiden asema julkisuuslain alla olisi mahdollisimman selkeä.

Hankinta-asiakirjojen julkisuuteen ei suuria muutoksia

Työryhmän ehdotukset eivät merkitse suurta muutosta itse hankinta-asiakirjojen julkisuuteen. Hankinta-asiakirjojen yleisöjulkisuus alkaisi viimeistään silloin, kun hankintasopimus on tehty, jollei hankintayksikkö harkinnanvaraisesti antaisi tietoa asiakirjoista jo tätä aiemmin.

Tarjouskilpailuun osallistuneilla tarjoajilla olisi jatkossakin oikeus saada tieto muista tarjouksista hankintapäätöksen jälkeen, lukuun ottamatta liikesalaisuuksia. Tarjouksen vertailussa käytetty kokonaishinta ei voi olla liikesalaisuus. Mietinnössä ei ehdoteta nykyisen julkisuuslain 24 §:n salassapitosäännöksiä muutettavaksi, joten tarjoajan näkökulmasta ei ole odotettavissa, että esimerkiksi kilpailijoiden jättämistä tarjouksista saisi nykyistä laajemmin tietoa.   

Vastaukset asiakirjapyyntöihin voivat hidastua

Hankintayksikölle tehtävä tietopyyntö on käsiteltävä ja asiakirja annettava viivytyksettä, kuitenkin pääsäännön mukaan 14 päivän kuluessa tietopyynnön vastaanottamisesta. Työryhmän ehdotuksen mukaan kyseiseen aikaan ei ehdoteta muutosta, mutta siihen ei jatkossa laskettaisi mukaan kuulemismenettelyyn käytettyä aikaa. Julkisuuslakiin ei ehdoteta edelleenkään määräaikaa valituskelpoisen päätöksen tekemiselle.

Julkisten hankintojen kannalta ehdotus saattaa olla ongelmallinen. Hankintayksikön on usein liikesalaisuuksien suojan varmistamiseksi kuultava tarjoajaa, jonka tarjouksen tietoja on pyydetty. Muutoksenhakuaika on kuitenkin vain 14 päivää. Nykyisinkin pyydettyjen asiakirjojen saaminen hyvissä ajoin ennen määräajan päättymistä oikeussuojakeinojen käytön arvioimiseksi edellyttää tietopyynnön tekemistä välittömästi hankintapäätöksen jälkeen. Uudistus voi johtaa siihen, että valitus joudutaan tekemään aiempaa useammin puutteellisilla tiedoilla, varmuuden vuoksi.