Valtiovarainministeriö antoi joitain viikkoja sitten lakiesitysluonnoksen muutoksista korkomenojen vähennysoikeuteen. Esitys sisältää merkittäviä ongelmia, jotka uhkaavat heikentää Suomen kilpailukykyä kansainvälisten sijoitusten kohdemaana. Sen lisäksi esitys on ongelmallinen yritysten ja rahoituslaitosten kannalta.
26.2.2018
Esitys korkovähennysten rajoittamisesta heikentäisi Suomen kilpailukykyä
Mikko Alakare
Palvelut
Suomen kansallinen sääntely direktiivin minimitason mukaiseksi
Ehdotettujen muutosten taustalla on EU:n veron kiertämisen estämistä koskeva direktiivi (ATAD), joka asettaa kansalliselle sääntelylle minimitason. VM:n esitys on kuitenkin huomattavasti direktiivin vaatimuksia tiukempi. Suomen ei tulisi toteuttaa direktiivin minimitasoa tiukempaa sääntelyä, sillä emme vielä edes tiedä, miten keskeiset kilpailijamaamme panevat samaisen direktiivin täytäntöön – alustavien tietojemme mukaan eivät ainakaan yhtä tiukasti kuin Suomi ehdotuksessaan. Lisäksi Suomen pitäisi hyödyntää direktiivin antama liikkumavara maamme kilpailukyvyn varmistamiseksi.
Korkorajoitussäännösten ote kiristyy
Jo direktiivin minimitaso kiristäisi merkittävästi kansallisia korkorajoitussäännöksiä, mutta VM:n esitysluonnos tiukentaa niitä vielä enemmän. Sen mukaan rajoitusten piiriin kuuluisivat etuyhteyskorkojen lisäksi ulkopuolisilta otettujen lainojen korkokulut. Rajoitussäännöksen soveltamisala laajenisi niin, että rajoitus koskisi muiden muassa myös kiinteistötoimialaa ja rahoitusalan yrityksiä. Myös koron käsitteen määritelmä laajenisi huomattavasti, ja sen piiriin tulisivat ainakin erilaiset pankkien palkkiot ja neuvonantokulut.
Esityksen mukaan kolmansille osapuolille maksettavien korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoitettaisiin vain silloin, kun verovelvollinen on osa konsernia tai etuyhteydessä toiseen osapuoleen tai sillä on kiinteä toimipaikka. On vähintään erikoista, että lainsäätäjä ohjaa näin voimakkaasti yritysten edellytyksiä järjestää toimintansa haluamallaan tavalla. Jos tytäryhtiön perustaminen tai toiminnan laajentaminen ulkomaille saastuttaa yrityksen käyttämän pankkirahoituksen, voimme perustellusti kysyä, onko tällainen sääntely sijoittumisvapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta hyväksyttävää.
Koska nykysääntelyyn lienee tulossa muutoksia joka tapauksessa, esitysluonnoksen ongelmallisimmat kohdat on korjattava viipymättä. Uusi sääntely pakottaa verovelvolliset uudelleenarvioimaan rahoitusjärjestelyitään ja jopa yritysrakenteitaan. Siksi niiden on saatava selvyys lopullisista sääntelymuutoksista mahdollisimman ajoissa. Verovelvollisten oikeusturva edellyttää, että mahdolliset muutokset ovat tiedossa heti verovuoden alkamisesta lähtien. Nyt ehdotettu aikataulu on kestämätön ainakin niille verovelvollisille, joiden verovuosi 2019 on jo alkanut.
Mielestäni esitysluonnoksesta pitäisi korjata vähintään seuraavat kohdat:
Ennustettava verokohtelu ja joustavat rahoitusmahdollisuudet ovat ratkaisevia tekijöitä, kun kansainväliset sijoittajat päättävät sijoituksista Suomeen. Korkorajoitussäädökset ovat verokohtelun oleellinen osa. Koska emme vielä tiedä muiden valtioiden ratkaisuja, on täysin tarpeetonta heikentää Suomen houkuttelevuutta toteuttamalla tämäkin direktiivi tiukempana kuin kansainvälisesti on sovittu.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 11.2.2026 – Vero ja strukturointi
Veronkorotuksesta verorikokseen – milloin verotarkastus johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin?
Julkaistu 4.2.2026 – Vero ja strukturointi
Sähköalan voittoverolaki EU-oikeuden vastainen – KHO ei myöntänyt valituslupaa
Julkaistu 28.1.2026 – Vero ja strukturointi
KHO:n uusi ennakkopäätös: yksityishenkilölle määrättyä veronkorotusta tuli kohtuullistaa
Julkaistu 26.1.2026 – Vero ja strukturointi
Verotarkastus – miten verovelvollinen voi vaikuttaa lopputulokseen?
Mikko Alakare, Anette Laitinen & Pekko Linnanmäki
Janne Juusela & Mikko Alakare
Janne Juusela & Joakim Nivala
Mikko Alakare, Janne Juusela, Noora Ahonen & Joakim Nivala
Uusimmat referenssit
Aurevia ja Labquality – Strateginen uudelleenjärjestely
Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Downing – Tornionlaakson Voiman koko osakekannan osto
Avustimme isobritannialaista sijoitysyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026
CapMan Infran kohdeyhtiö Koiviston Auto Group – 300 miljoonan euron uudelleenrahoitus
Neuvoimme CapMan Infran kohdeyhtiö Koiviston Auto Groupia, Suomen suurinta linja-autoyritystä, sen toteuttaessa 300 miljoonan euron rahoituspaketin. Rahoitusjärjestely koostuu konsernin nykyisten lainojen uudelleenrahoituksesta ja uudesta kasvurahoituksesta tukemaan yhtiön investointeja nopeasti kasvavaan sähköbussikalustoon. Rahoituspaketin ovat myöntäneet Nord/LB:n, ABN AMROn, Edmond de Rothschildin, LBP AM:n ja Siemensin muodostama rahoittajaryhmä. Järjestely vahvistaa Koiviston Auton rahoituspohjaa ja tuo merkittävää joustavuutta yhtiön kestävään joukkoliikenteeseen keskittyvän kasvustrategian toteuttamiseen. CapMan Nordic Infrastructure I -rahasto hankki Koiviston Auton joulukuussa 2021 tukeakseen yhtiön laajentumista ja operatiivista kehitystä. Konserni palvelee nykyisin yhteisöjä valtakunnallisesti ja on edelläkävijä päästöttömän joukkoliikenteen siirtymässä Suomessa. Yhtiöllä on käytössään noin 300 sähköbussia, ja yli 50 uuden sähköbussin odotetaan aloittavan liikennöinti vuoden 2026 aikana, mikä edelleen vauhdittaa kaluston sähköistymistä. “Uudelleenrahoituksen onnistunut toteutuminen on Koiviston Auto Groupille merkittävä virstanpylväs”, sanoo Koiviston Auto Groupin toimitusjohtaja Henrik Mikkola. “Laajan ja korkeatasoisen rahoittajajoukon vahva tuki korostaa liiketoimintamme vakautta ja pitkän aikavälin strategiamme kestävyyttä. Rahoitus mahdollistaa investointien jatkamisen sähköiseen liikkumiseen sekä luotettavien, kestävien ja korkealaatuisten joukkoliikennepalveluiden tarjoamisen eri puolilla Suomea.” “Koiviston Auto Groupilla on keskeinen rooli joukkoliikenteen vihreässä siirtymässä Suomessa”, kommentoi Ville Poukka, CapMan Infran Managing Partner. “Uudelleenrahoitus vahvistaa merkittävästi yhtiön taloudellista perustaa ja mahdollistaa sähköbussi-investointien jatkamisen laajassa mittakaavassa. Olemme tyytyväisiä rahoittajien vahvaan luottamukseen yhtiön strategiaa, operatiivista suorituskykyä ja pitkän aikavälin kasvunäkymiä kohtaan.”
Julkaistu 25.3.2026
Fingrid – EMTN-ohjelman päivitys
Avustimme Suomen lain osalta Fingrid Oyj:tä kolmen miljardin euron Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman päivityksessä. Ohjelman puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat voidaan listata Irlannin pörssiin. Fingrid operoi Suomen kantaverkkoa ja kaikkia merkittäviä rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot.
Julkaistu 17.3.2026