20.9.2023

Energiatehokkuusdirektiivin muutos voi käynnistää remonttiaallon Suomessa

EU:ssa valmistellaan parhaillaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutosta, jonka tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta, torjua energiaköyhyyttä, lisätä energiaomavaraisuutta ja vähentää ilmastopäästöjä. Rakennusalalla tämä tarkoittaa kasvihuonepäästöjen ja energiankulutuksen leikkaamista vuoteen 2030 mennessä sekä alan tekemistä ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä peruskorjaamalla energiatehottomia rakennuksia.

Uusien rakennusten tulisi olla päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen, ja energiatehokkuusluokitus olisi uudistettava vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi komissio on ehdottanut, että jäsenmaiden tulee korjata rakennuskantansa energiatehokkuutta vastaamaan päivitettyä luokitusta. VTT on arvioinut, että korjaustarve koskee noin 35 prosenttia Suomen rakennuskannasta.

Uudistuksen tavoite on hyvä, ja se voi tuoda uusia mahdollisuuksia sekä energia- että rakennusaloille. Moni kiinteistönomistaja toimii jo odotettavissa olevien vaatimusten edellyttämällä tavalla, ja energiatehokkuuskriteerit täyttävät kohteet ovatkin jatkossa yhä houkuttelevampia sijoittajille ja omistajille. Toisaalta on myös suuri joukko direktiiviin valmistautumattomia kiinteistönomistajia. He joutuvat lyhyellä aikavälillä tekemään huomattavasti enemmän energiatehokkuutta parantavia toimia kuin he, joiden portfoliot ovat olleet valmiina uudistettuun direktiiviin jo etukäteen.

Rahoittajat haluavat tukea vihreää siirtymää, ja energiatehokkuutta parantavat rakennushankkeet löytävät helpommin ja edullisempaa rahoitusta. Nousevan korkotason ja inflaation aikana rahoituksen saamiseen liittyy kuitenkin erityistä epävarmuutta.

Komission mukaan peruskorjauksiin olisi kannustettava rahoituksella ja muilla tukitoimilla. Epäselvää kuitenkin on, miten tukirahoitus jakautuisi ja mihin rahoitusta kohdennettaisiin. Kaupallisten toimijoiden toimintamahdollisuuksien lisäksi on muistettava, että direktiivi tulee vaatimaan toimenpiteitä myös yksityisiltä kodinomistajilta ja uusi hallitusohjelma ei anna selvää vastausta siihen, miten kodinomistajia tullaan tukemaan.

Neuvottelut direktiivin uudistetusta sisällöstä ovat vielä kesken. Kansalliset säädökset tulisivat voimaan arviolta vuoden 2026 alkupuolella. Yritysten kannattaa seurata valmistelua aktiivisesti: jos direktiivi tulee nykymuodossaan voimaan, rakentamismarkkinoilla kysyntä voi nousta. Dialogi rahoittajien kanssa on myös hyvä aloittaa hyvissä ajoin, jotta rahoitus löytyy tilanteen niin vaatiessa. Strategisena kumppanina tuemme asiakkaitamme läpi tämän uudistuksen – niin valmistautumisessa kuin rakennushankkeiden kaikissa vaiheissa.

Uusimmat referenssit

Avustimme Suominen Oyj:tä merkintäetuoikeusannissa. Anti ylimerkittiin, ja yhtiö keräsi annissa noin 28 miljoonan euron bruttovarat. Avustimme Suomista myös yhtiön kolmivuotisen 100 miljoonan euron arvoisen syndikoidun lainajärjestelyn ehtojen uudelleenneuvottelussa, jossa laina-aikaa pidennettiin ja kovenanttiehtoihin lisättiin liikkumavaraa. ”Haluan kiittää kaikkia osakkeenomistajia tuesta ja luottamuksesta Suomisen tulevaisuutta kohtaan. Toteutettu osakeanti vauhdittaa Full Potential -ohjelman toimeenpanoa ja vahvistaa samalla pääomarakennettamme. Muutosohjelma keskittyy erityisesti tuotantomme ja toimitusketjumme luotettavuuden ja tehokkuuden sekä kaupallisten kyvykkyyksiemme parantamiseen. Näin kykenemme entistä paremmin vastaamaan asiakkaidemme ja osakkeenomistajiemme odotuksiin”, toteaa Suomisen toimitusjohtaja Charles Héaulmé. Suominen on kuitukangasvalmistaja, joka toimii globaaleilla markkinoilla. Suominen luo arvoa hankkimalla kuituraaka-aineita ja valmistamalla niistä kuitukankaita, joita yhtiön asiakkaat jatkojalostavat tuotteiksi sekä kuluttajille että ammattikäyttöön. Suomisen visio on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Suomisen liikevaihto vuonna 2025 oli 412,4 milj. euroa ja yhtiö työllistää lähes 700 ammattilaista Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. 
Julkaistu 6.7.2026
Toimimme Nordea Bank Oyj:n ja Avain Yhtiöiden neuvonantajana noin 48 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä. Järjestely sisälsi luottoja olemassa olevan kiinteistöportfolion jälleenrahoitukseen sekä yrityksien hankkimiseen – ja kiinteistökehitystarpeisiin. Rahoitusjärjestely tukee Avain Yhtiöiden tavoitetta rakentaa ja ylläpitää toimivaa, turvallista ja ympäristöystävällistä asumisympäristöä sekä kehittää asumisen ja rakentamisen yleistä laatua. Avain Yhtiöt on suomalainen asumiseen, asumispalveluihin, rakennusurakointiin ja uudisrakentamiseen keskittyvä konserni. Yhtiön tavoitteena on rakentaa vuosittain 1 000 uutta asuntoa Suomen keskeisille kasvualueille. 
Julkaistu 2.7.2026
Avustimme Suomen Autohuolto Oy:n osakkeenomistajia heidän myydessä yhtiön koko osakekannan SAKA Finland Group Oy:lle. Suomen Autohuolto -konserni on yksi Suomen suurimmista autojen merkkihuoltoon keskittyvistä yrityksistä ja sillä on toimipisteitä Oulussa, Tampereella ja heinäkuusta eteenpäin myös Järvenpäässä. Kaupan lopullinen voimaantulo edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) hyväksyntää.
Julkaistu 26.6.2026
Järjestimme Luonnonvarakeskuksen (Luke) juristeille kaksi heille räätälöityä tekoälytyöpajaa. Keskustelimme tekoälymurroksesta ja sen vaikutuksista juristien ajatusmalleihin ja työtapoihin sekä tarjosimme osallistujille käytännönläheisiä ratkaisuja oman työnsä tehostamiseen ja virtaviivaistamiseen Legoran avulla. Tekoälyyn erikoistuneet juristimme valmistelivat työpajoja varten Lukelle räätälöityjä ja julkishallinnon tarpeisiin soveltuvia käyttötapauksia, jotka Luke sai työpajojen jälkeen omaan käyttöönsä. Käyttötapaukset kattoivat muun muassa seuraavat kokonaisuudet: miten oikeuslähteitä ja organisaation omaa dataa hyödynnetään tekoälytulosten maksimoimisessa miten tekoälytyönkulkuja rakennetaan ja hyödynnetään miten sopimusten luonnostelua ison asiakirjamassan pohjalta tehostetaan tekoälyn avulla. Työpajoissa heräsi monipuolista keskustelua tekoälyn roolista ja hyödyistä juristin työtehtävissä. Osallistujat arvostivat sitä, miten ymmärrettävästi ja kattavasti asiantuntijamme osasivat esitellä tekoälyn luonnetta ja sen hyötyjä juuri juridisessa kontekstissa. ”Työpajat tukivat erinomaisesti Luken tavoitetta hyödyntää tekoälyä hallitusti ja toivat konkreettisia käytännön oppeja heti hyödynnettäväksi”, sanoo Luken hallintojohtaja Hannu Laitinen.
Julkaistu 26.6.2026