EU:ssa valmistellaan parhaillaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutosta, jonka tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta, torjua energiaköyhyyttä, lisätä energiaomavaraisuutta ja vähentää ilmastopäästöjä. Rakennusalalla tämä tarkoittaa kasvihuonepäästöjen ja energiankulutuksen leikkaamista vuoteen 2030 mennessä sekä alan tekemistä ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä peruskorjaamalla energiatehottomia rakennuksia.
Energiatehokkuusdirektiivin muutos voi käynnistää remonttiaallon Suomessa
Antti Kaakkola, Samuli Tarkiainen, Minna Korhonen & Jerker Pitkänen
Uusien rakennusten tulisi olla päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen, ja energiatehokkuusluokitus olisi uudistettava vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi komissio on ehdottanut, että jäsenmaiden tulee korjata rakennuskantansa energiatehokkuutta vastaamaan päivitettyä luokitusta. VTT on arvioinut, että korjaustarve koskee noin 35 prosenttia Suomen rakennuskannasta.
Uudistuksen tavoite on hyvä, ja se voi tuoda uusia mahdollisuuksia sekä energia- että rakennusaloille. Moni kiinteistönomistaja toimii jo odotettavissa olevien vaatimusten edellyttämällä tavalla, ja energiatehokkuuskriteerit täyttävät kohteet ovatkin jatkossa yhä houkuttelevampia sijoittajille ja omistajille. Toisaalta on myös suuri joukko direktiiviin valmistautumattomia kiinteistönomistajia. He joutuvat lyhyellä aikavälillä tekemään huomattavasti enemmän energiatehokkuutta parantavia toimia kuin he, joiden portfoliot ovat olleet valmiina uudistettuun direktiiviin jo etukäteen.
Rahoittajat haluavat tukea vihreää siirtymää, ja energiatehokkuutta parantavat rakennushankkeet löytävät helpommin ja edullisempaa rahoitusta. Nousevan korkotason ja inflaation aikana rahoituksen saamiseen liittyy kuitenkin erityistä epävarmuutta.
Komission mukaan peruskorjauksiin olisi kannustettava rahoituksella ja muilla tukitoimilla. Epäselvää kuitenkin on, miten tukirahoitus jakautuisi ja mihin rahoitusta kohdennettaisiin. Kaupallisten toimijoiden toimintamahdollisuuksien lisäksi on muistettava, että direktiivi tulee vaatimaan toimenpiteitä myös yksityisiltä kodinomistajilta ja uusi hallitusohjelma ei anna selvää vastausta siihen, miten kodinomistajia tullaan tukemaan.
Neuvottelut direktiivin uudistetusta sisällöstä ovat vielä kesken. Kansalliset säädökset tulisivat voimaan arviolta vuoden 2026 alkupuolella. Yritysten kannattaa seurata valmistelua aktiivisesti: jos direktiivi tulee nykymuodossaan voimaan, rakentamismarkkinoilla kysyntä voi nousta. Dialogi rahoittajien kanssa on myös hyvä aloittaa hyvissä ajoin, jotta rahoitus löytyy tilanteen niin vaatiessa. Strategisena kumppanina tuemme asiakkaitamme läpi tämän uudistuksen – niin valmistautumisessa kuin rakennushankkeiden kaikissa vaiheissa.