20.9.2023

Energiatehokkuusdirektiivin muutos voi käynnistää remonttiaallon Suomessa

EU:ssa valmistellaan parhaillaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutosta, jonka tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta, torjua energiaköyhyyttä, lisätä energiaomavaraisuutta ja vähentää ilmastopäästöjä. Rakennusalalla tämä tarkoittaa kasvihuonepäästöjen ja energiankulutuksen leikkaamista vuoteen 2030 mennessä sekä alan tekemistä ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä peruskorjaamalla energiatehottomia rakennuksia.

Uusien rakennusten tulisi olla päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen, ja energiatehokkuusluokitus olisi uudistettava vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi komissio on ehdottanut, että jäsenmaiden tulee korjata rakennuskantansa energiatehokkuutta vastaamaan päivitettyä luokitusta. VTT on arvioinut, että korjaustarve koskee noin 35 prosenttia Suomen rakennuskannasta.

Uudistuksen tavoite on hyvä, ja se voi tuoda uusia mahdollisuuksia sekä energia- että rakennusaloille. Moni kiinteistönomistaja toimii jo odotettavissa olevien vaatimusten edellyttämällä tavalla, ja energiatehokkuuskriteerit täyttävät kohteet ovatkin jatkossa yhä houkuttelevampia sijoittajille ja omistajille. Toisaalta on myös suuri joukko direktiiviin valmistautumattomia kiinteistönomistajia. He joutuvat lyhyellä aikavälillä tekemään huomattavasti enemmän energiatehokkuutta parantavia toimia kuin he, joiden portfoliot ovat olleet valmiina uudistettuun direktiiviin jo etukäteen.

Rahoittajat haluavat tukea vihreää siirtymää, ja energiatehokkuutta parantavat rakennushankkeet löytävät helpommin ja edullisempaa rahoitusta. Nousevan korkotason ja inflaation aikana rahoituksen saamiseen liittyy kuitenkin erityistä epävarmuutta.

Komission mukaan peruskorjauksiin olisi kannustettava rahoituksella ja muilla tukitoimilla. Epäselvää kuitenkin on, miten tukirahoitus jakautuisi ja mihin rahoitusta kohdennettaisiin. Kaupallisten toimijoiden toimintamahdollisuuksien lisäksi on muistettava, että direktiivi tulee vaatimaan toimenpiteitä myös yksityisiltä kodinomistajilta ja uusi hallitusohjelma ei anna selvää vastausta siihen, miten kodinomistajia tullaan tukemaan.

Neuvottelut direktiivin uudistetusta sisällöstä ovat vielä kesken. Kansalliset säädökset tulisivat voimaan arviolta vuoden 2026 alkupuolella. Yritysten kannattaa seurata valmistelua aktiivisesti: jos direktiivi tulee nykymuodossaan voimaan, rakentamismarkkinoilla kysyntä voi nousta. Dialogi rahoittajien kanssa on myös hyvä aloittaa hyvissä ajoin, jotta rahoitus löytyy tilanteen niin vaatiessa. Strategisena kumppanina tuemme asiakkaitamme läpi tämän uudistuksen – niin valmistautumisessa kuin rakennushankkeiden kaikissa vaiheissa.

Uusimmat referenssit

Avustimme Efima Oyj:tä sen myydessä tekoälyliiketoimintansa Better Care Technologies Oy:lle. Kaupassa siirtyivät Efiman hoiva-alalle kehittämä Moiva-tekoälyalusta, siihen liittyvä teknologia ja tuotemerkki, asiakassopimukset sekä liiketoiminnassa työskentelevät asiantuntijat. Efima on suomalainen digiyhtiö, joka edistää suurten ja keskisuurten yritysten kasvua tehostamalla asiakkaidensa liiketoimintaprosesseja ja luomalla niille kilpailuetua tekoälyn ja datan innovatiivisella hyödyntämisellä. Yhtiöllä on lähes 200 asiantuntijaa Helsingissä ja Tampereella. 
Julkaistu 21.9.2026
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation. 
Julkaistu 17.9.2026
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. VR Group tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa. 
Julkaistu 9.9.2026