7.11.2018

Korkovähennysrajoitukset keskusteluttavat

Castrén & Snellmanin veroryhmän järjestämä veroaamupäivä keskittyi tällä kerralla vuodenvaihteen lainsäädäntömuutoksiin. Tilaisuuden alustajia ja panelisteja puhuttivat muutamat keskeiset teemat - etenkin verovuonna 2019 sovellettavaksi tulevat uudistetut korkovähennysrajoitukset. Niitä koskeva hallituksen esitys on tätä kirjoitettaessa eduskunnan käsiteltävänä.

Tilaisuuden ja paneelin puheenjohtajana toiminut partner elect Mikko Alakare esitteli ajankohtaiskatsauksessaan korkovähennysrajoitusten lisäksi muun muassa tulonlähdejaon muutosten vaikutusta. Erityishuomiota sai kansallinen veronkiertosäännös, joka on ehdotettu pidettäväksi ennallaan. Lähes satavuotias laajasti tulkittava normi aiheuttaa edelleen runsaasti riitatilanteita ja vaikuttaa merkittävästi Suomen verotuksen ennakoitavuuteen ja verovelvollisten oikeusturvaan.

Panelistimme toivat keskusteluun erityisesti erilaisten transaktioiden käytännön näkökulmaa ja uudistuvan verotuksen vaikutusta transaktioihin. Ehdotetun mukaiset korkovähennysrajoitukset vaikuttavat etenkin Suomeen suuntautuviin kiinteistösijoituksiin ja niiden strukturointiin.

Counsel Matti Lajusen mukaan nykyiset rakenteet on suunniteltu valtaosin aikana, jolloin kiinteistösijoituksiin liittyvää korkojen vähennyskelpoisuuden rajausta ei ollut näköpiirissä. Etenkin korkotason noustessa teema voi nousta sijoittajien näkökulmasta taloudellisesti merkittäväksi asiaksi. Lainsäädäntöuudistus tulee näillä näkymin voimaan erittäin nopealla aikataululla. Tuleva lainsäädäntöuudistus on nähty ulkomaisten sijoittajien taholta konkreettisena osoituksena siitä, että lainsäädännön muuttumisen riski on relevantti myös Suomen osalta.

Käyttämättömät nettokorkomenot muodostavat nyt ja jatkossa yhtiöille varallisuusarvoisen omaisuuserän. M&A-näkökulmaa edustaneen counsel Tuomas Honkisen mukaan tämän omaisuuserän hyödynnettävyys rajautuu olennaisesti pankkilainojen nettokorkomenoja koskevan rajoitussääntelyn astuessa voimaan. Etenkin buyout-järjestelyissä käyttämättömien nettokorkomenojen arvo on jo tunnistettu. Kahden erillisen nettokorkomenokategorian seuranta jää jatkossa kunkin verovelvollisyhtiön toteutettavaksi. 

Kolmantena keskustelussa esiin nousseena seikkana ovat lainsäädäntöön edelleen liittyvät epävarmuudet. Osakas Tero Tuomisto viittasi ongelmiin infrastruktuurihankkeiden osalta: pääosin velkarahalla rahoitettujen infrastruktuurihankkeiden korkomenojen lukeminen rajoitusten piiriin on jatkovalmistelussa ja avoimena. Tämä vaikeuttaa olennaisesti hankkeiden kannattavuuden ja toteuttamiskelpoisuuden laskentaa. Lisäksi tulolähdejaon muutokset voivat heijastua olemassa oleviin rahoitusrakenteisiin.

Rahoittajan näkökulmaa edustanut Nordean Markku Pitkänen toi esille pankkien käytössä olevat lainasopimukset, jotka tyypillisesti sisältävät nykyisellään jo liikkumavaraa monien velallisyhtiöiden kannalta relevanttien seikkojen osalta. Korkovähennysten uudistukset eivät vielä ole juurikaan vaikuttaneet rahoitusneuvotteluihin.

Castrén & Snellmanin veroryhmän senior counsel Leena Romppainen nosti panelistina esille uuteen tasetestisääntelyyn liittyvät ongelmakohdat. Nykyinen sääntely sisältää ongelmakohtia, joita KHO on ratkonut osin äänestysratkaisuilla. Näillä näkymin etenkin rahastorakenteiden ongelmakohdat jäävät edelleen oikeuskäytännössä ratkaistaviksi. Samaan kategoriaan voivat mahtua myös tasetestin vaatimiin vertailukelpoisiin tilinpäätöksiin liittyvät kysymykset.  

Tässä vaiheessa verovelvollisen näkökulmasta paras vaihtoehto lienee varmistaa riittävä liikkumavara voimaan tulevien verolainsäädännön muutosten osalta niin rahoitus-, yhtiö- kuin sopimusjuridiikan kautta. Keskeisiä asioita tältä kantilta ovat Verohallinnon ohjeistus koroksi luettavien erien käsitteestä sekä se, kuinka käyttökelpoinen uusittu tasetestisääntely käytännössä on.