Yrityskauppa koronan aikaan – mitä kannattaa muistaa?

1. Kiinnitä huomiota arvonmääritykseen ja hinnoitteluun

Pandemia on hankaloittanut ostokohteiden arvonmääritystä. Tulevien kassavirtojen ennustaminen on vaikeaa, mikä heijastuu myös kaupan kohteen hinnoitteluun. Jos nettokassassa ja -käyttöpääomassa on isoja, poikkeuksellisia vaihteluita, kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävän kauppahintamekanismin löytäminen voi osoittautua vaikeaksi.

Myyjän toiveissa on tietenkin mahdollisimman kiinteä, historialliseen dataan perustuva kauppahinta. Silti odotettavissa on, että ns. earnout-mekanismit, joissa kohteen hinta on sidottu esimerkiksi liiketoiminnan kasvuun, lisäävät suosiotaan.

2. Sovi virtuaalimenettelyistä, mutta varaa aikaa paperitöihin

Virtuaalimenettelyistä on hyvä sopia kauppakirjassa. Suurin osa yrityskaupan vaiheista pystytään toteuttamaan sähköisesti tai virtuaalisesti. Due diligence ‑tarkastuksia on tehty virtuaalisissa datahuoneissa jo pitkään, ja kohdevierailut, johdon haastattelut ja kauppaneuvottelut voidaan toteuttaa ketterästi videoyhteydellä.

Ulkomaisissa järjestelyissä on kuitenkin hyvä muistaa, että joissakin maissa pitää pistäytyä notaarin luona asiakirjoja allekirjoittamassa. Myös omien asiakirjojen valmisteluun kannattaa varata tavallista enemmän aikaa: jos ulkomainen notaari vaatii suomalaisyhtiöltä suomalaisen notaarin oikeaksi todistamia asiakirjoja, ainakin Helsingissä notaarin pakeille pääsee korona-aikana vain ajanvarauksella.

Kansainvälisissä yrityskaupoissa oikeudellinen ja taloudellinen tarkastus sujuvat sähköisesti, mutta ympäristö- ja tekniset due diligence -tarkastukset ovat monessa maassa käytännössä jäissä liikkumisrajoitusten vuoksi. Monilla toimialoilla on tärkeää, että ostajan oma tekninen tiimi tai kansainvälinen ympäristökonsultti pääsee tarkastamaan kohteen fyysisesti ja tutustumaan esimerkiksi tuotantoon paikan päällä. Maiden sisäisten ulkonaliikkumiskieltojen poistuttua maiden välisiä matkustusrajoituksia voi olla voimassa vielä pitkään. 

3. Varaa aikaa lupamenettelyihin

Kilpailuviranomaisille tehtävien yrityskauppailmoitusten käsittelyajat ovat pidentyneet, kun monet tekevät etätöitä ja tietojen kerääminen markkinaosapuolilta on tavallista hankalampaa. Aikatauluun kannattaa jättää pelivaraa päätettäessä long-stop datesta eli siitä päivämäärästä, mihin mennessä kaupan pitää toteutua, jotta osapuolelle ei synny oikeutta vetäytyä kaupasta. Kotimaisissa yrityskaupoissa emme ole ainakaan vielä havainneet epidemiatilanteesta johtuvia viivästyksiä muissa lupamenettelyissä, kuten ympäristölupamenettelyissä. Ympäristölupamenettelyt ovat käytännössä täysin kirjallisia, joten ne toimivat. Kunnalliseen päätöksentekoon perustuvien lupien osalta on odotettavissa haasteita erityisesti pienemmissä kunnissa kokoontumisrajoituksien jatkuessa.

Riittävän väljä aikataulu on tärkeä varsinkin, kun ostokohde on Suomen ulkopuolella. Syynä on – ehkä hieman yllättäen – tekniikka: joissakin maissa sähköisten päätösten allekirjoittaminen käy viranomaisilta kankeasti. Jopa saman maan eri viranomaisten välillä on eroja. Olemme jo törmänneet tilanteeseen, jossa paikallinen viranomainen on tehnyt päätöksen muttei pysty toimittamaan päätösasiakirjaa, joka vaatii usean henkilön allekirjoituksen. Kannattaa myös seurata kohdemaan käsittelyaikoja. Erityisesti niissä maissa, joissa sairastapauksia on paljon, resurssipula vaikuttaa viranomaistyöskentelyyn, ja esimerkiksi Espanjassa on poikkeustilanteessa luovuttu viranomaisia sitovista määräajoista.

4. Viranomaiset valvovat kriittisten toimialojen yrityskauppoja

Monissa Euroopan unionin maissa viranomaiset seuraavat ulkomaalaisia yritysostoja kriittisillä toimialoilla, ja komissio on koronakriisissä ohjannut jäsenmaita tiukentamaan seurantaa. Tämän vuoden lokakuussa käyttöön tulee koko unionin yhteinen seurantamekanismi. Seurantasääntely antaa viranomaisille valtuudet seurata ja rajoittaa ostokohteen vaikutusvallan siirtymistä ulkomaille, mikäli erittäin tärkeä kansallinen etu sitä vaatii.

Koronakriisissä viranomaisten huomio on siirtynyt maanpuolustusteollisuudesta ja muista perinteisistä strategisista aloista bioteknologiaan ja terveydenhuoltoalaan. Seurantaa laajentaa sekin, että jäsenmaat voivat määritellä ”erittäin tärkeän kansallisen edun” varsin vapaasti. Eräissä EU-maissa keskustellaan siitä, onko vahva tekstiiliteollisuus korona-aikana kriittinen toimiala: muotitaloissa osataan valmistaa hengityssuojaimia.

5. Tukiin tai lainarahaan voi liittyä ehtoja palautuksesta

Valtioiden kriisinhoitopolitiikka voi näkyä myös kohdeyrityksen talousluvuissa. Moni yhtiö saa nyt valtiolta tukia ja avustuksia, joista osa on kuitenkin maksettava myöhemmin takaisin. Se kannattaa muistaa loppuvuoden ja lähivuosien due diligence ‑tarkastuksissa.

6. Huolehdi täytäntöönpanon turvaamisesta

Muuttuvassa toimintaympäristössä myyjät joutuvat hyväksymään suuremman epävarmuuden kaupan toteutumisesta kuin aiemmin. Globaalissa taantumassa kauppakirjaan otetaan mieluusti myös ostokohteen rahoitusasemaan liittyviä ennakkoehtoja. Ostaja käy luultavasti läpi myös myyjän liiketoiminnastaan antamat vakuutukset (representations and warranties) tavallista tiheämmällä ”koronakammalla”.

Paluun ovat tehneet myös tutut MAC-lausekkeet (material adverse change), joiden mukaan olennainen haitallinen vaikutus kaupan kohteessa voi poistaa velvollisuuden kaupan täytäntöönpanoon. Koronatilanne ei kuitenkaan ole enää sen enempää uusi kuin ennalta arvaamatonkaan.

7. Käy vakuutukset huolellisesti läpi

Poikkeusolot herättävät kysymyksen siitä, onko ostajan mahdollista saada vakuutussuojaa myyjän mahdollisia myöhempiä rikkomuksia vastaan. Tällä hetkellä vakuutusyhtiöt kiinnittävät erityisesti huomiota kohdeyhtiön taloudelliseen tilaan ja huolelliseen due diligence ‑tarkastukseen, ja vakuutusmaksut eli preemiot ovat nousussa.

Osapuolten onkin hyvä miettiä, millaisia koronaan liittyviä poikkeuksia vakuutuksiin hyväksytään. Tarkoin kohdistetut ja perustellut poikkeukset ovat paras lähestymistapa, jotta erimielisyyksiltä vältytään.

Aiheesta mediassa

Talouselämä – Kilpailun vapautus mursi pankkien käteisautomaattimonopolin – Suomen käteisjakelukanava on nyt ulkomaalaisten toimijoiden käsissä