Yhtiön hallituksen merkitys korostuu kriiseissä

Samaan aikaan olen seurannut, miten Euroopan komissio ehdottaa ja hyväksyy uusia asetuksia ja direktiivejä, joista jälkimmäiset implementoidaan kansallisiin lakeihin kotoisten säännösmuutosten lisäksi. Merkittävä osa näistä muutoksista on sellaisia, että yhtiöiden hallitusten tulisi ne hallita joko itse taikka lain sanakääntein ”asianmukaisesti järjestämällä”. Sääntelymuutokset siis kysyvät hallituksilta osaamista.

Kiihtyvän säädöstulvan lisäksi kriisit seuraavat toisiaan. Korona, Ukrainan sota, inflaatio, korkojen nousu, energiakriisi, komponenttipula – monta suurta asiaa, joita lainsäädännöllä ei voi korjata mutta jotka vaikuttavat yhtiöiden liiketoimintaan ja niiden hallitusten päätöksentekoon. Muutokset ovat yllättäviä, ja päätökset on tehtävä senhetkisen tiedon varassa. Kun hallituksen toimintaa myöhemmin arvioidaan, tulisi muistaa, että arvioinnin tukena on usein enemmän tietoa kuin hallituksella on aikanaan ollut.  

Jos yhtiön taloudellinen tilanne heikkenee kriisien seurauksena, hallituksen on oltava valppaana. Hallituksen on seurattava aktiivisesti oman pääoman tilannetta ja tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin, jos pääoma vajoaa pakkaselle. Normaaliin liiketoimintaan nähden epätavanomaisten toimien ja varojenjaon osalta on oltava erityisen tarkkana – maksukyky- ja tasetestien tekeminen on haasteellisempaa. Lisäksi konserneissa on muistettava, ettei konsernietua tunnusteta. Taloudellisten vaikeuksien tullen korostuu se, että jokaisen konserniyhtiön hallituksen on edistettävä huolellisesti oman yhtiönsä etua: konserniyhtiöille lainaaminen tai konsernitilit täytyy miettiä uudelleen.

Hallituksen jäsenten tehtävä on vaativa, ja samaan aikaan jäsenet ovat paljon vartijoina: hyvin hoidettujen yhtiöiden merkitys Suomen kehitykselle on elintärkeä. Siksi osaaminen on näinä aikoina valttia.