Vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat jatkuvan huomion kohteena niin sääntelyn kuin käytännönkin tasolla. Sääntelyn uudistaminen ja muuttaminen herättävät kuitenkin paljon tunteita ja keskustelua rakennusalalla. Jonkinlainen välietappi tähän on nurkan takana, kun hallitus antoi tänä syksynä eduskunnalle esitykset uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokseksi, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Lakien olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024.
22.9.2022
Vastuullisessa rakentamisessa pelkkä vähimmäisvaatimusten täyttäminen ei riitä
Palvelut
Uudesta sääntelystä vaatimuksia vastuulliselle rakentamiselle
Maankäyttö- ja rakennuslain aiemmin kaavailtu kokonaisuudistus sai runsaasti palautetta lausuntokierroksella. Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan ”[l]ausunnonantajat suhtautuivat pääosin myönteisesti ehdotuksiin vähähiilisen rakentamisen, kiertotalouden ja digitaalisuuden edistämisestä”, ja niitä lakiuudistuksessa edelleen edistetäänkin. Sen sijaan uudistuksesta ovat poistuneet esimerkiksi aiemmin keskustelussa olleet pakottavat vastuuajat, joiden asettamista kritisoimme aiemmin blogissamme.
Myös EU-tason sääntelyyn on tulossa uudistuksia esimerkiksi Fit for 55 -lainsäädäntöpaketin ja REPowerEU-suunnitelman johdosta. Muutoksia kaavaillaan muun muassa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin sekä uusiutuvaa energiaa koskevaan ns. RED II -direktiiviin. Näistä seuraisi muutoksia vaatimuksiin koskien rakennusten lämmitystä ja viilennystä sekä rakennuksissa käytettävän uusiutuvan energian osuutta.
Uudella sääntelyllä on siis tarkoitus edistää vastuullista rakentamista. Kun nyt suunnitteilla oleva kansallisen tason sääntely tulee voimaan vuonna 2024, se ei välttämättä enää osoita erityisen kunnianhimoista tasoa vastuullisessa rakentamisessa, kun sitä mitataan vuodesta 2024 eteenpäin. Sääntely tulee tässä suhteessa auttamatta perässä, vaikka sillä pyritäänkin edistämään tärkeitä vastuullisuustavoitteita.
Mielenkiintoinen kysymys onkin, miten rakennushankkeen eri vaiheissa ja rooleissa vastuulliseen rakentamiseen olisi hyvä suhtautua nyt ja jatkossa.
Riittääkö nykyisen tai uuden sääntelyn vaatimusten täyttäminen?
Erilaiset rakennuksiin liittyvät ympäristöluokitukset ja -laskelmat ovat perusvaatimus rakentamisessa sekä sen rahoittamisessa. Nyt meneillään oleva tai alkava rakentaminen ei edellytä uuden lainsäädännön mukaisten vaatimusten täyttämistä, sillä lainsäädäntö on näillä näkymin astumassa voimaan vuonna 2024. Vastuullinen toimija huomioi kuitenkin nuo vaatimukset rakentamisessa jo nyt.
Vaatimustasoltaan kunnianhimoiset hankkeet erottuvat edukseen rakennusalalla. Vastuullisissa hankkeissa ollaan valmiita maksamaan vähimmäistasoa enemmän uusien, aiempaa tiukempien tavoitteiden saavuttamisesta. Jos rakennushankkeelle ei aseta riittävän korkeita tavoitteita, ei uutta kestävää vastuullisen rakentamisen kehitystä tapahdu.
Vähimmäisvaatimusten täyttäminen ei riitä, myöskään juridisessa neuvonannossa
Pelkkä lainsäädännön vähimmäisvaatimusten täyttäminen ei ole jatkossakaan vihreän siirtymän, kiertotalouden ja siten vastuullisuuden kannalta riittävää, vaikka lainsäädännössä edistetäänkin oikeansuuntaisia asioita. Jatkossa rakentamisessa on pystyttävä toteuttamaan uusia, entistäkin ilmastotehokkaampia ja vastuullisempia ratkaisuja. Sama koskee keskeisesti meitä juristeja muiden neuvonantajien rinnalla – meidän on lisättävä teknistä ymmärrystämme sopimusten kohteena olevista rakennushankkeista sekä pystyttävä tarjoamaan ympäristön ja vastuullisuusnäkökohdat huomioivia sopimuskirjauksia.
Vastuullista kestävää kehitystä on edistettävä kaikilla rintamilla aina neuvonannosta itse toteutukseen sekä käytönaikaiseen toimintaan – unohtamatta rakennustuotteiden uudelleenkäytön huomioimista.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 24.9.2026 – Ympäristö, energia ja vihreä siirtymä
Ehdotettu sähkömarkkinalain etusijamenettely muuttaisi merkittävästi liittymissopimusten tekemistä verkkokapasiteetin niukkuustilanteissa
Julkaistu 17.8.2026 – Immateriaalioikeudet
Markkinointi- ja kuluttajaoikeuden uudet vaatimukset edellyttävät yrityksiltä käytännön toimia
Julkaistu 22.6.2026 – Rikosprosessit ja sisäiset tutkinnat
Huolellisuusvelvoite pakotelainsäädännössä – ennakoiva compliance-työ voi suojata rikosvastuulta
Julkaistu 18.6.2026
Murros on mahdollisuus
Marius af Schultén, Kanerva Sunila, Samuli Tarkiainen, Noora Ahonen & Jonas Holm
Hilma-Karoliina Rozell
Eveliina Tammela, Pekko Linnanmäki & Janina Assor
Jarno Tanhuanpää
Uusimmat referenssit
Efima – Tekoälyliiketoiminnan myynti
Avustimme Efima Oyj:tä sen myydessä tekoälyliiketoimintansa Better Care Technologies Oy:lle. Kaupassa siirtyivät Efiman hoiva-alalle kehittämä Moiva-tekoälyalusta, siihen liittyvä teknologia ja tuotemerkki, asiakassopimukset sekä liiketoiminnassa työskentelevät asiantuntijat. Efima on suomalainen digiyhtiö, joka edistää suurten ja keskisuurten yritysten kasvua tehostamalla asiakkaidensa liiketoimintaprosesseja ja luomalla niille kilpailuetua tekoälyn ja datan innovatiivisella hyödyntämisellä. Yhtiöllä on lähes 200 asiantuntijaa Helsingissä ja Tampereella.
Julkaistu 21.9.2026
Neoen – Datakeskuksen myynti
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation.
Julkaistu 17.9.2026
Jolt Capital ja Tesi – Sijoitus VEV:iin
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä – Immateriaalioikeudelliset asiat
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. VR Group tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa.
Julkaistu 9.9.2026