22.9.2022

Vastuullisessa rakentamisessa pelkkä vähimmäisvaatimusten täyttäminen ei riitä

Vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat jatkuvan huomion kohteena niin sääntelyn kuin käytännönkin tasolla. Sääntelyn uudistaminen ja muuttaminen herättävät kuitenkin paljon tunteita ja keskustelua rakennusalalla.  Jonkinlainen välietappi tähän on nurkan takana, kun hallitus antoi tänä syksynä eduskunnalle esitykset uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokseksi, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Lakien olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024.

Uudesta sääntelystä vaatimuksia vastuulliselle rakentamiselle

Maankäyttö- ja rakennuslain aiemmin kaavailtu kokonaisuudistus sai runsaasti palautetta lausuntokierroksella.  Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan ”[l]ausunnonantajat suhtautuivat pääosin myönteisesti ehdotuksiin vähähiilisen rakentamisen, kiertotalouden ja digitaalisuuden edistämisestä”, ja niitä lakiuudistuksessa edelleen edistetäänkin. Sen sijaan uudistuksesta ovat poistuneet esimerkiksi aiemmin keskustelussa olleet pakottavat vastuuajat, joiden asettamista kritisoimme aiemmin blogissamme

Myös EU-tason sääntelyyn on tulossa uudistuksia esimerkiksi Fit for 55 -lainsäädäntöpaketin ja REPowerEU-suunnitelman johdosta. Muutoksia kaavaillaan muun muassa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin sekä uusiutuvaa energiaa koskevaan ns. RED II -direktiiviin. Näistä seuraisi muutoksia vaatimuksiin koskien rakennusten lämmitystä ja viilennystä sekä rakennuksissa käytettävän uusiutuvan energian osuutta.

Uudella sääntelyllä on siis tarkoitus edistää vastuullista rakentamista. Kun nyt suunnitteilla oleva kansallisen tason sääntely tulee voimaan vuonna 2024, se ei välttämättä enää osoita erityisen kunnianhimoista tasoa vastuullisessa rakentamisessa, kun sitä mitataan vuodesta 2024 eteenpäin. Sääntely tulee tässä suhteessa auttamatta perässä, vaikka sillä pyritäänkin edistämään tärkeitä vastuullisuustavoitteita.

Mielenkiintoinen kysymys onkin, miten rakennushankkeen eri vaiheissa ja rooleissa vastuulliseen rakentamiseen olisi hyvä suhtautua nyt ja jatkossa.  

Riittääkö nykyisen tai uuden sääntelyn vaatimusten täyttäminen?

Erilaiset rakennuksiin liittyvät ympäristöluokitukset ja -laskelmat ovat perusvaatimus rakentamisessa sekä sen rahoittamisessa. Nyt meneillään oleva tai alkava rakentaminen ei edellytä uuden lainsäädännön mukaisten vaatimusten täyttämistä, sillä lainsäädäntö on näillä näkymin astumassa voimaan vuonna 2024. Vastuullinen toimija huomioi kuitenkin nuo vaatimukset rakentamisessa jo nyt.

Vaatimustasoltaan kunnianhimoiset hankkeet erottuvat edukseen rakennusalalla. Vastuullisissa hankkeissa ollaan valmiita maksamaan vähimmäistasoa enemmän uusien, aiempaa tiukempien tavoitteiden saavuttamisesta.  Jos rakennushankkeelle ei aseta riittävän korkeita tavoitteita, ei uutta kestävää vastuullisen rakentamisen kehitystä tapahdu.

Vähimmäisvaatimusten täyttäminen ei riitä, myöskään juridisessa neuvonannossa

Pelkkä lainsäädännön vähimmäisvaatimusten täyttäminen ei ole jatkossakaan vihreän siirtymän, kiertotalouden ja siten vastuullisuuden kannalta riittävää, vaikka lainsäädännössä edistetäänkin oikeansuuntaisia asioita. Jatkossa rakentamisessa on pystyttävä toteuttamaan uusia, entistäkin ilmastotehokkaampia ja vastuullisempia ratkaisuja. Sama koskee keskeisesti meitä juristeja muiden neuvonantajien rinnalla – meidän on lisättävä teknistä ymmärrystämme sopimusten kohteena olevista rakennushankkeista sekä pystyttävä tarjoamaan ympäristön ja vastuullisuusnäkökohdat huomioivia sopimuskirjauksia.

Vastuullista kestävää kehitystä on edistettävä kaikilla rintamilla aina neuvonannosta itse toteutukseen sekä käytönaikaiseen toimintaan – unohtamatta rakennustuotteiden uudelleenkäytön huomioimista. 

Uusimmat referenssit

Castrén & Snellman toimi neuvonantajana eurooppalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiölle Nscalelle tämän suunnitteleman datakeskushankkeen yhteydessä Harjavallassa, Suomessa.Hankkeen kohteena oleva laitos sijoittuu Sievarin teollisuusalueelle. Castrén & Snellmanin neuvonantotehtävät käsittivät alueen hankinta- ja kehittämissopimuksen (SSDA) neuvottelun ja allekirjoittamisen Fortumin kanssa sekä Sievarin alueen alustavan maanmyyntiprosessin Harjavallan kaupungin kanssa. SSDA:n nojalla Fortum tukee Nscalen hankkeen kehitystyön etenemistä, mukaan lukien verkkoliityntäsuunnittelua ja siihen liittyviä lupaprosesseja.
Julkaistu 15.4.2026
Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Järjestimme Eläketurvakeskuksen lakiosastolle kaksi informaatiomuotoilutyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin muidenkin alojen asiantuntijoita. Koulutuksissa sovelsimme oikeusmuotoiluajattelun periaatteita Eläketurvakeskuksen toimialaan ja taustamateriaaleihin hyödyntäen muotoilutyökaluna myös tekoälyä. Osallistujat pitivät heille räätälöityä kokonaisuutta erittäin hyödyllisenä ja kiittivät kouluttajia syvällisestä paneutumisesta Eläketurvakeskuksen lausuntoprosessiin ja toimintaympäristöön. Työpajakokonaisuuden lopputuloksena asiantuntijamme ehdottivat Eläketurvakeskuksen lakiosastolle uutta rakenteellista ja kielellistä mallia lausuntojen ja soveltamisohjeiden kirjoittamiseen. Ehdotus koettiin selkeäksi ja työhön sovellettavaksi. Lisäksi esittelimme joitakin räätälöityjä tekoälykäyttötapauksia, joista asiantuntijat voivat saada tukea entistä tehokkaampaan tekoälyavusteiseen työskentelyyn. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, joilla on juridisen osaamisen lisäksi johtavaa oikeusmuotoilukokemusta. Osallistujat arvostivat asiantuntijoidemme monipuolista osaamista, joka mahdollisti asiantuntevan, luovan ja soveltavan otteen juridiseen kirjoittamiseen. ”C&S loi meille räätälöidyn ja jäsennellyn kokonaisuuden, josta saimme organisaatioille selkeää suuntaa ja josta asiantuntijamme saivat konkreettisia eväitä omaan työhönsä”, sanoo Mari Kuuvalo, Eläketurvakeskuksen lakiosaston osastopäällikkö.
Julkaistu 10.4.2026
Avustimme Aktia Pankki Oyj:tä 80 miljoonan euron suuruisen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan puolivuosittain kiinteää 6,75 prosentin korkoa. Laina on eräpäivätön, ja Aktialla on tiettyjen ehtojen täyttyessä oikeus lunastaa tai ostaa se takaisin lainaehtojen mukaisesti. Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen 1.4.2026. Lisäksi avustimme Aktiaa joukkovelkakirjalainan ottamisessa kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle. Listalleottoa varten laadimme ensimmäisenä Suomessa EU:n jatkoantiesitteen joukkovelkakirjalainalle. EU:n jatkoantiesite otettiin käyttöön esiteasetuksen (EU) N:o 2017/1129 päivityksellä 5.3.2026. EU:n jatkoantiesite on uusi esitetyyppi, jota voivat hyödyntää muun muassa liikkeeseenlaskijat, joiden arvopaperit ovat olleet kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla yhtäjaksoisesti vähintään 18 kuukauden ajan ennen uusien arvopapereiden tarjoamista yleisölle tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla. Jatkoantiesite on ns. perinteistä esitettä yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on välttää sellaisten tietojen toistamista, jotka liikkeeseenlaskija on jo julkistanut. Nordea Bank Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun strukturoinnin neuvonantajana. Nordea Bank Oyj, Danske Bank A/S ja ABN AMRO Bank N.V. toimivat liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä.
Julkaistu 7.4.2026