Tarve lisääntyvälle datakeskuskapasiteetille on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja digitalisaation ja luovan tekoälyn läpimurto vauhdittaa kehitystä entisestään. Suomeen on perusteilla useita datakeskuksia ja kysyntää uusille olisi – kunhan investoinnin mielekkyydestä ja energiainfrastruktuurin riittävyydestä huolehditaan.
Suomi on houkutteleva sijoitusympäristö datakeskukselle: tietoliikenneinfrastruktuuri on kehittynyt, turvallisuustilanne on vakaa, energian saatavuus on hyvällä tasolla ja sen hinta on maltillinen. Myös varainsiirtoverotuksen taso on kohtuullinen. Viileä ilmastokin palvelee keskuksen tarpeita, kun tarve erilliselle viilennykselle vähenee. Lisäarvoa voidaan saada myös lämmön talteenotosta.
Datakeskusinvestointien kotiuttaminen vaatii meiltä systemaattista ja pitkäjänteistä työtä muun muassa infrastruktuuripanostusten muodossa. Jotta lopullinen investointipäätös syntyy ja datakeskus päätetään rakentaa Suomeen, yksi keskeisistä asioista on, että teollisuusalan toimijat varmistuvat siitä, että sähköntuotanto ja -siirto riittää kattamaan myös datakeskuksen tarpeet.
Uutta energiainfrastruktuuria kannattaisikin nyt rakentaa jo etupainotteisesti ja vahvistaa näin investointien houkuttelevuutta. Vaikka hallitus kaavailee jopa 150 miljoonan euron verohyvitystä vihreää siirtymää tukeville hankkeille, sähköverkkojen valvontamallin muutokset vaarantavat kehitystä. Suomi-venettä tulisi soutaa yhteen suuntaan. Edellytyksiä uuden infrastruktuurin rakentamiseen ja investointiin tulee pitää yllä ja mieluiten vahvistaa.
Digitalisoitumisen edetessä niin sanotut hyperscaler-yritykset, kuten Google, Microsoft ja Meta, ovat kasvaneet ja menestyneet ja luoneet siten perustavanlaatuisen kysynnän datakeskuksille. Elämmekin nyt ratkaisevia hetkiä sen suhteen, minne teolliset investoinnit kotiutuvat ja datakeskukset rakennetaan: onko kohteena Suomi vai jokin muu Pohjoismaa?