Rakennusurakat: Onko allianssimalli rakennushankkeen parhaaksi?

Mediassa allianssit ovat saaneet näkyvyyttä. Miljoonainvestoinnit ja vuosia kestävät hankkeet, kuten rata-, ratikka- ja sairaalahankkeet, jaksavat kiinnostaa vaikuttavuutensa vuoksi.

Alliansseissa kehitetty Hankkeen parhaaksi -periaate trendaa nyt muissakin toteutustavoissa varsinkin, kun keskustelu rakentamisen laadusta käy vilkkaana. Myös Allianssin yleiset sopimusehdot, jotka Rakennustieto laati allianssitoteutusten kasvaneeseen tarpeeseen, ovat olleet voimassa jo jonkin aikaa.

Sopiiko allianssimalli siis kaikkeen rakentamiseen ja onko se aina hankkeen parhaaksi?

Allianssi ja Hankkeen parhaaksi -periaate tukevat kummatkin yhdessä tekemistä

Allianssi on rakennushankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja muista tehtävistä vastaava tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden muodostama organisaatio. Kaikki osapuolet vastaavat yhdessä hankkeen kehittämisestä, toteuttamisesta ja jälkivastuusta. Allianssi jakaa hankkeeseen liittyvät rahalliset riskit ja hyödyt, noudattaa tiedon avoimuuden periaatteita ja tekee kiinteää yhteistyötä.

Hankkeen parhaaksi -periaatteen mukaan kaikki allianssia koskevat toimenpiteet, kuten tehtävät, organisointi, resursointi, hankinnat ja päätökset, tehdään hankkeelle yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sopimusosapuolen tavoitteet ja toiminta allianssissa eivät saa olla ristiriidassa hankkeelle asetettujen yhteisten tavoitteiden kanssa.

Kipupisteenä mallin tuntemattomuus osalle toimijoista – etuna suunnitteluvaiheen yhteistyö

Allianssin toimintamalli voi vaikuttaa osalle sopimusketjun toimijoista hankalalta ja välillä jopa sekavalta. Tämä koskee erityisesti allianssin ytimen ulkopuolella toimivia aliurakoitsijoita, jotka ovat yleensä tottuneet toimimaan tavanomaisemmissa hankkeissa Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 pohjalta.

Lisäksi osalle allianssiin mukaan pääsevistä allianssin toimintatavat ovat tuntemattomampia, minkä seurauksena allianssin kustannukset ja toiminta voivat kehitysvaiheessa kohdistua epätarkoituksenmukaisella tavalla muuhun kuin varsinaisen suunnittelun kannalta olennaisiin tekijöihin.

Toimijoiden väliset sopimussuhteet ja -vastuut saattavat myös sekoittua matkan varrella. Tärkeää onkin kaikkien osapuolten välinen kommunikointi ja avoimuus koko hankkeen ajan, sillä myös allianssin ytimen ulkopuoliset toimijat sidotaan pääsääntöisesti allianssin sisäiseen työskentelytapaan.

Toisaalta allianssimalli on koettu toimivaksi erityisesti projektien hankesuunnitteluvaiheissa, jolloin urakoitsijaosapuolet saavat äänensä kuuluviin jo ennen projektin toteutusvaihetta tilaajan ja pääurakoitsijan rinnalla.

Allianssimallin parhaat puolet tulevatkin esiin haastavissa ja monimutkaisissa, useita osapuolia käsittävissä hankkeissa. Perinteisemmät toteutusmuodot, kuten kokonais- ja KVR-urakat, soveltuvat asianmukaisesti käytettyinä tyypillisiin talo- ja maarakentamisen toteutuksiin allianssia paremmin.

Tuleva maankäyttö- ja rakennuslain uudistus voi myös vaikuttaa merkittävällä tavalla allianssimallin käyttöön. Tämänhetkisen tiedon mukaan uudistuksessa on tarkoitus kirjata lakiin erilaisia vastuuaikoja rakennushankkeen eri osapuolille, mikä ei vastaa allianssimallissa käytettyä osapuolten yhteistä vastuuta hankkeesta ja sen virheistä. 

Mikä on hankkeen parhaaksi?

Rakentamisen ongelmien korostaminen mediassa ohjaa helposti keskustelua allianssin käyttämiseen myös sellaisissa hankkeissa, joihin allianssi ei peruslähtökohdiltaan ongelmitta taivu. Allianssi vaatii varsinkin aluksi huomattavia resursseja ja kustannuksia.

Allianssimallin etuja ei myöskään päästä hyödyntämään, jos suunnittelu on jo pitkällä allianssin aloittaessa tai jos monipuoliselle yhteistyötä vaativalle suunnittelulle ei ole kohteessa tarvetta.

Tämän osalta onkin toistettava vanha viisaus: hyvää rakentamista ohjaa hankkeelle sopivan toteutusmuodon valinta heti alussa rakennuttajien ja konsulttien kesken ja heidän tuellaan. Tämä on tässä suhteessa rakennushankkeen parhaaksi.