1. Post

   Kiertotalousratkaisut ja muut ympäristöystävälliset ratkaisut valtaavat alaa julkisissa hankinnoissa

   Jos ja kun julkinen sektori ottaa hankinnoissaan huomioon ympäristötekijät, tällä on parhaimmillaan valtava ohjausvaikutus siihen, mihin suuntaan markkinat kehittyvät. Ympäristöystävälliset hankinnat ja niihin kuuluvat kiertotaloushankinnat ovat tuoreiden ohjeiden ja oppaiden määrästä päätellen lyömässä itsensä läpi: Yllä olevien lisäksi Motiva ja julkisten hankintojen neuvontayksikkö ovat antaneet paljon ohjeita ympäristöystävällisiin ja innovatiivisiin hankintoihin. Sitra tekee edelläkävijätyötä hiilineutraalin kiertotalouden edistämisessä . Jos julkinen sektori siis aidosti haluaa edistää ympäristövastuullisia julkisia hankintoja, apua löytyy.   Hankintastrategioissa riittää työtä Strategiset hankinnat edellyttävät ostajilta hankintastrategiaa. Valtio sitoutui jo vuonna 2013 valtioneuvoston cleantech-periaatepäätöksellä edistämään hankinnoilla kestäviä ympäristö- ja energiaratkaisuja. Kunnissa riittää vielä työtä. Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan vasta neljäsosa kunnista on määrittänyt hankinnoilleen kestävyyskriteerejä. Onneksi monessa suuressa ja pienemmässäkin kunnassa laaditaan tällä hetkellä vastuullisten hankintojen strategiaa. Vastuullisten hankintojen strategiatyössä on vielä paljon tekemistä. Hankintastrategia tulisi kytkeä yksikön muuhun strategiaan. Julkisyhteisöiden tulisi antaa hankkijoille vahva mandaatti ottaa hankinnoissa huomioon niin kiertotalousratkaisut kuin muutkin ympäristöystävälliset ratkaisut. Vielä toistaiseksi hankintoja ohjaa usein kiire ja riskien – myös juridisten sellaisten – välttäminen. Innovaatiokumppanuus tukee kiertotalousratkaisuja Uudistettu hankintalainsäädäntö antaa uusia mahdollisuuksia innovatiivisten elementtien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Hankintalaki sisältää uutena menettelymuotona ns. innovaatiokumppanuuden. Innovaatiokumppanuudessa innovatiivisen tuotteen, palvelun tai urakkamuodon kehittäjä pääsee hankintayksikön kumppaniksi myös toteutusvaiheeseen. Samalla suojataan osallistuvien yritysten liikesalaisuuksia ja rakennetaan yrityksille kannustimia kehittää uusia ratkaisuja. Innovaatiokumppanuudella on merkittävä käyttöala myös kiertotalousratkaisujen kehittämisessä julkiselle sektorille. Juristi apuun jo uusien toimintamallien suunnitteluvaiheessa Monimutkaisen ja yksityiskohtaisen hankintalainsäädännön soveltaminen edellyttää osaavia hankkijoita ja usein myös moniammatillista osaamista. Juristitkin kannattaa kytkeä merkittäviin hankkeisiin jo hankinnan suunnitteluvaiheessa eikä vasta sitten, kun ongelmia on jo syntynyt. Kiertotalousratkaisujen edistämiseksi prosessit syytä rakentaa myös juridisesti vahvalle pohjalle.   

   Published: 14.11.2017

2. Post

   Turvaa yrityksesi arvokkain omaisuus – uusi liikesalaisuuslaki selkeyttää työntekijöiden velvollisuuksia

   Suomeen on jo pitkään kaivattu uutta liikesalaisuuksia säätelevää lakia, ja nyt työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut ehdotuksen liikesalaisuuslaiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/943 perusteella. Lakiehdotuksesta ja direktiivistä voi lukea tarkemmin kollegani Johanna Lähteen kirjoituksesta . Nykytila ei muutu vaan selkeytyy Ehdotetun liikesalaisuuslain myötä liikesalaisuuden käsitteelle saataisiin yksi yhtenäinen määritelmä ja hajallaan oleva liikesalaisuuksien väärinkäyttöä koskeva sääntely saataisiin yhden lain alle. Lisäksi uusi laki selkeyttäisi työntekijöiden velvollisuuksia työnantajien liikesalaisuuksien osalta. Ehdotus on saanut tiedotusvälineissä paljon huomiota, ja varsinkin työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty laajasti. Keskustelua on käyty kiivaasti muun muassa työntekijöiden velvollisuuksien laajenemisesta, joka joidenkin mielestä kohtuuttomasti rajoittaa työntekijöiden oikeuksia. Ehdotuksen mukaan työntekijät eivät saisi käyttää tai luovuttaa työnantajan liikesalaisuuksien lisäksi myöskään työnantajan yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden liikesalaisuuksia. Ehdotettu muutos ei kuitenkaan ole niin uusi tai mullistava kuin miltä ensikuulemalta voi vaikuttaa, ja monilta osin ehdotuksen mukainen käytäntö on jo nyt arkipäivää. Ensinnäkään ei ole aina täysin selvää, kenelle jokin tietty liikesalaisuus kuuluu, ja on tavallista, että asiakkaan liikesalaisuudet ovat samalla myös työnantajayrityksen liikesalaisuuksia. Toiseksi nykyisessä jatkuvan tiedonvaihdon maailmassa tuntuu ylipäätään vanhentuneelta ajatukselta, että käyttö- ja luovutuskieltoa lähdettäisiin jaottelemaan liikesalaisuuksien haltijoiden mukaan. Liikesalaisuudet Työntekijän etuja ei suojaa se, että liikesalaisuuksien käyttökielto on rajattu koskemaan ainoastaan työnantajan omia liikesalaisuuksia. Tilanteesta aiheutuu pikemminkin hämmennystä, mikä ei mitenkään edistä työntekijän oikeusturvaa. Sen sijaan voisi hyvinkin väittää, että työntekijän oikeusturva paranee, kun liikesalaisuuksien käsitteeseen otetaan mukaan myös tietyt kolmansien osapuolten liikesalaisuudet, sillä tämä poistaa epäselvyyttä. Ehdotettu muutos siis selkeyttää nykytilaa ja on tarpeellinen lisä liikesalaisuuden käsitteeseen siltä osin kuin kolmansien osapuolten liikesalaisuuksia ei vielä ole luettu liikesalaisuuksien piiriin. Tällöin ei myöskään olisi tarpeen vetää rajaa siihen, milloin kyseessä on liikesalaisuus ja milloin ammattitaito, mikä toisinaan on hankalaa: ehdotetun lain myötä ei nimittäin enää ole väliä sillä, kenelle jokin tietty liikesalaisuus tosiasiallisesti kuuluu. Toinen kuuma puheenaihe on ollut ehdotettu erityissäännös, joka antaa työntekijöille oikeuden luovuttaa liikesalaisuuksia edustajilleen tietyissä tilanteissa. Myös tämä lisäys on pikemminkin vakiintuneen käytännön ottamista sääntelyn piiriin, eikä se näytä laajentavan tai rajoittavan työntekijöiden oikeuksia. Monimutkainen asia saa tarkemmat pelisäännöt Ehdotuksen saamasta huomiosta ja sen ympärillä velloneesta keskustelusta huolimatta uusi laki vaikuttaisi verraten vähän työsuhteisiin ja muuttaisi vain vähän nykytilaa. Uusi liikesalaisuuslaki on kuitenkin erittäin tervetullut, koska se selkeyttää muuten melko monimutkaista asiaa. Ehdotettu laki ei kuitenkaan muuta sitä, että työsuhteisiin ja niihin liittyviin liikesalaisuuksiin sovellettaisiin edelleen ensisijaisesti työsopimuslakia. Tosin työsopimuslakiakin ehdotetaan muutettavaksi liikesalaisuuslain voimaansaattamisen yhteydessä, jotta näiden kahden lain välinen suhde saadaan selväksi. Uusi laki herättelee kuitenkin yrityksiä suhtautumaan liikesalaisuuksiin vakavasti, ja uuteen lakiin sisältyvä liikesalaisuuksien tarkempi määritelmä auttaa yrityksiä suojaamaan omaisuuttaan. Työnantajien on siitä huolimatta edelleen syytä laatia erilliset salassapitolausekkeet ja salassapitosopimukset erityisesti sellaisten työntekijöiden kanssa, jotka säännöllisesti saavat käyttöönsä ja käsittelevät liikesalaisuuksia. Erillinen huolellisesti muotoiltu salassapitolauseke on tarpeen myös silloin, kun lakisääteinen suoja olisi riittävä. Salassapitolauseke kiinnittää huomion liikesalaisuuksien tärkeyteen ja motivoi työntekijää olemaan erityisen huolellinen liikesalaisuuksia käsitellessään. Tällöin myös tietovuotojen riski pienenee. On myös hyvä muistaa, että vaikka yrityksellä olisi käytettävissään minkälaisia oikeuskeinoja ja seuraamuksia tahansa, kerran julkisuuteen vuotaneita liikesalaisuuksia ei enää millään saada salaisiksi. Juuri tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää suojata liikesalaisuudet etukäteen. Salassapitosopimuksilla on edelleen oma paikkansa, mutta nyt liikesalaisuuksia koskevat pelisäännöt on vain määritelty tarkemmin.  

   Published: 9.11.2017

3. Post

   Työturvallisuus koskee kaikkia toimialoja – tunnista vastuusi ja toimi ajoissa

   Työturvallisuusrikoksista annetaan yli sata tuomiota vuosittain. Yhtiöille tuomittavien yhteisösakkojen lisäksi työturvallisuusrikoksesta voi seurata henkilökohtainen rikosvastuu. Toisin kuin usein luullaan, vastuu ei välttämättä jää vain organisaation ylimmälle tasolle, vaan se voi ulottua ylimmästä johdosta keskijohdon kautta aina työnjohtoon saakka. Rikosprosessin käynnistyessä yhtiön johto yllättyy usein myös siitä, mitä prosessi merkitsee ei vain taloudellisina lukuina ja yhtiön maineen kannalta, vaan työyhteisön ja yksittäisten työntekijöiden – eritoten epäiltyjen – hyvinvoinnin kannalta. Työturvallisuusrikos on kyseessä, jos työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä. Myös puutteellinen panostus työsuojeluasioiden hoitoon yhtiössä yleisesti voi olla työturvallisuusrikoksena rangaistavaa. Rikoslain mukaan työnantajaksi tai tämän edustajaksi katsotaan se, jonka vastuulle jostakin tietystä työturvallisuusvelvoitteesta huolehtiminen kulloinkin kuuluu. Arvioinnissa huomioidaan asianomaisen asema, tehtävät ja toimivalta sekä hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn ja jatkumiseen. Tyypillisesti työturvallisuus käsitteenä yhdistetään esimerkiksi tehdas- tai rakennustyömaaympäristöön. Työsuojelulla on kuitenkin keskeinen merkitys kaikilla työpaikoilla toimialasta riippumatta. Vaikka fyysisestä työympäristöstä aiheutuvia vaaratekijöitä ei juuri olisi, turvallinen henkinen työympäristö on jokaisessa työpaikassa työsuojelun näkökulmasta huomioon otettava seikka. Mitä teet, kun poliisi soittaa? Mitä sitten pitäisi tehdä, jos poliisi soittaa ja kutsuu kuulusteluihin työturvallisuusrikosepäilyn vuoksi? Käy strategia viipymättä sisäisesti läpi ja varmista, että asiassa otetaan avuksi asiantunteva asianajaja. Asianajajan tärkein tehtävä kuulusteluissa on varmistaa, ettei epäilty joudu myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen. Tämä niin sanottu itsekriminointisuoja on rikosoikeuden kantavia periaatteita. Pelkkä avustajan passiivinen läsnäolo kuulusteluissa ei varmista tämän periaatteen toteutumista, vaan asianajajalla on oltava aktiivinen rooli jo ennen kuulusteluja ja niiden aikana. Kuulusteluihin on syytä valmistautua huolellisesti yhdessä asianajajan kanssa. Asianajajan kanssa tulisi miettiä, kuinka paljon asiaa poliisille avataan. Toisinaan on edullisinta kuvata asiaa yksityiskohtaisesti, kun taas joskus on parasta sanoa mahdollisimman vähän. Keskeistä on joka tapauksessa mieltää itsekriminointisuojan kova ydin, eli että omalta kannalta epäedullisia seikkoja ei tule tuoda esiin. Kuulusteluissa asianajaja valvoo itsekriminointisuojan toteutumista sen kaikissa muodoissa. Kuulustelusta jää kuitenkin jäljelle vain se, mitä kuulustelupöytäkirjaan on kirjattu. Tämän vuoksi asianajajan asiantuntemuksella on suuri merkitys myös, kun kuulustelupöytäkirjaa tarkistetaan. Kirjaukset ovat poliisin tiivistetty käsitys ja tulkinta siitä, mitä kuulusteltava on kertonut. Tarkistamisen ideana on varmistaa, että kirjaukset vastaavat kuulusteltavan kertomusta ja että viesti on sekä sisällöltään että sävyltään oikea. Esitutkintamateriaalin valmistuttua asianosainen voi useimmiten antaa loppulausunnon. Koska loppulausunnossa on mahdollisuus pureutua asian oikeudellisiin perusteisiin, se on syytä antaa aina asianajajan laadittavaksi. Huolehdi työturvallisuudesta Poliisi käynnistää esitutkinnan, jos sen on syytä epäillä asiassa rikosta. Jos esitutkintakynnys ylittyy, poliisin soittoa ei voi välttää eikä rikosprosessia edes epäillyn tai syytetyn pyynnöstä voi keskeyttää. Tämän vuoksi yhtiössä täytyy huolehtia työturvallisuudesta huolellisesti ja jatkuvasti. Ylin johto voi pyrkiä välttämään rikosprosessin huolehtimalla työsuojelun riittävistä edellytyksistä. Tämä tarkoittaa asianmukaisen työsuojeluorganisaation rakentamista ja työsuojelutehtävien oikeaa resursointia sekä työsuojelun menettelytapojen kehittämistä ja seurantaa. Keskijohdon ja alemman johdon tulisi puolestaan huolehtia työturvallisuuden päivittäisestä toteutumisesta esimerkiksi valvomalla työympäristöä ja turvallisia työskentelytapoja, kouluttamalla henkilöstöä ja laatimalla ohjeistuksia. 

   Published: 23.10.2017

4. Post

   Tekoäly uudistaa juridiikkaa

   Automatisointi avuksi sopimuksiin ja raportteihin On selvää, että tekoälyä hyödynnetään yritys- ja kiinteistökaupoissa jatkossa yhä enemmän. Sitä mukaa, kun valmiiden taulukoiden ja jopa itse raporttien automatisointi edistyy, myyjän laatima due diligence -raportti tulee varmasti jossain muodossa standardiksi mahdollisten myyntiesitteiden ja teaserien oheen. Yritysostoissa yleistyvät todennäköisesti liitteet, joita nykyään käytetään vain suurimmissa transaktioissa, kun sopimuksen laatija voi jatkossa vain valita listasta, mitä kaikkia liitteitä haluaa koneen luovan tarkastetun materiaalin pohjalta. Erilaiset tekoälyohjelmistojen suorittamat tarkastukset tulevat kuitenkin osaksi myös muita kuin yritys- ja kiinteistökauppoja. Käymme paraikaa asiakkaidemme kanssa keskusteluja siitä, missä muissa asioissa ohjelmisto voisi olla hyödyksi. Yksinkertaisimmillaan vastaus löytyy kysymällä, mitä saman tyyppisiä sopimuksia yrityksellä on runsain määrin. Tällaisten sopimusten osalta yritys törmää välillä tilanteeseen, että käytettyä sopimuspohjaa pitää muuttaa esimerkiksi lainsäädäntömuutoksen, yrityksen liiketoiminnallisen päätöksen tai jonkin käytännön tasolla ilmenneen riskin takia. Tällöin tekoälyohjelmisto päästetään valloilleen sopimusmassaan etsimään, kuinka monesta sopimuksesta jokin tietty ehto löytyy. Hallituksen huolellisuusvelvoitteen näkökulmasta tekoälyohjelmiston saatavilla olo voisi tarkoittaa sitä, että myös hallituksen täytyisi hyödyntää tekoälyohjelmistoa riskien selvittämiseksi. Aineiston laajuus ei siis toimisi syynä sille, että riskikartoitus perustuu arvioon tarkastuksen sijaan. Mitä seuraavaksi? Tällä hetkellä ohjelmistot ovat hyvin kehittyneitä, mutta täysin automatisoituihin tuloksiin ei missään nimessä vielä ole päästy – ihmistyön osuus on edelleen suuri. Mitä yhtiö tai sen hallitus voi tehdä nyt valmistautuakseen hyödyntämään tekoälyohjelmistoja? Kaiken tekoälyn tekemän työn edellytyksenä on, että sille voidaan osoittaa sähköisessä muodossa oleva tietomassa. Jos yrityksellä ei tässä vaiheessa jo ole sähköistä sopimustietokantaa, nyt on viimeistään aika luoda sellainen. Tekoälyohjelmistot tehostavat varmasti myös yrityksen lakiosaston toimintaa. Tekoälyä täytyy ohjeistaa vain kerran toimimaan tietyllä tavalla, ja sillä on käytössään kaikki yrityksen kirjallinen tieto. Seuraavaksi odotamme, millä tavalla tekoäly korvaa perinteistä asianajajan ja päämiehen välistä yhteydenpitoa. Milloin juridiikan tekoälyohjelmisto toimii Duodecimin potilastietojärjestelmiin kehittämän tekoälyn tapaan eli lukee päämiehen toimittaman dokumentaation, antaa suoraan linkit oikeuskirjallisuuteen, lakeihin ja viranomaispalveluihin sekä ehdottaa ”käypää hoitoa” päämiehen esittämään ongelmaan? Kun valtaosassa asiakassuhteita yhteydenpitoon käytetään yhä useammin vain sähköisiä kanavia, on vain luonnollista, että yhä vähemmän on merkitystä sillä, onko keskustelukumppanina ihminen vai kone. Monimuotoisimmissa ongelmissa kone ei toki ole korvaamassa ihmistä lähiaikoina. Tämä johtuu toisaalta koneen kykenemättömyydestä abstraktiin ajatteluun ja toisaalta siitä, että suurimmalle osalle juristeista tällaiset tehtävät ovat mieluisimpia – niistä ei edes pyritä eroon. Blogi julkaistiin alunperin Directors' Institute of Finlandin (DIF) kumppaniblogissa 19.10.2017  

   Published: 20.10.2017

5. Post

   Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto – viisi hankintasopimuksessa huomioitavaa seikkaa

   RPA soveltuu esimerkiksi taloushallinnossa laskujen ja maksutietojen käsittelyyn, palkanmaksuprosesseihin tai vaikkapa asiakaspalautteen käsittelyyn ja hallinnointiin. Listasin alle viisi keskeistä asiaa, jotka yrityksen olisi hyvä ottaa huomioon laatiessaan RPA-hankintasopimusta. Varmista RPA:n yhteensopivuus muiden ohjelmistojen kanssa RPA:n toiminta perustuu yrityksessä käytössä olevien ohjelmistojen hyväksikäyttöön. Siksi RPA:ta hankkiessa tulee varmistua siitä, etteivät yrityksessä jo käytössä olevien ohjelmistojen lisenssiehdot estä tai rajoita sen käyttöä. RPA-hankintasopimukseen kannattaa lisätä ehto, että RPA on yhteensopiva yrityksessä käytössä olevien ohjelmistojen kanssa. Sovi vastuukysymyksistä Hankintasopimuksessa täytyy sopia vastuukysymyksistä siltä varalta, että RPA ei suoriudukaan sovitulla tavalla ja saa aikaan virheellisiä tuloksia. Vastuukysymyksistä sopiminen on erityisen tärkeää, mikäli RPA korvaa keskeisiä liiketoiminnallisia tehtäviä. Vastuukysymyksiin liittyy myös edellä mainittu yhteensopivuusnäkökohta, eli RPA:n yhteensopivuus muiden toimittamien ohjelmistojen kanssa. Siihen liittyen osapuolten on hyvä sopia mahdollisiin loukkauskanteisiin vastaamisesta. Varaudu muutoksiin Kun yrityksen käytössä olevia ohjelmistoja muutetaan, päivitetään tai vaihdetaan kokonaan uusiin, täytyy samalla arvioida myös RPA:n toimintaperiaatteiden muutostarve. Jotta RPA:n toimivuus varmistuu, hankintasopimuksessa on hyvä sopia RPA-käskysääntöjen uudelleen konfiguroinnista yrityksen ohjelmistoissa ja järjestelmissä tapahtuvien muutostilanteiden varalta.    Ratkaise tuki ja ylläpito Yllä mainitun muutoksiin varautumisen lisäksi on sovittava RPA:n virheiden vaste- ja korjausajat. Ellei RPA toimi odotetulla tavalla liiketoiminnan kannalta keskeisessä tehtävässä, on hyvä sopia myös vaihtoehtoinen toimintatapa RPA:n välittömäksi korvaamiseksi, jotta liiketoiminta ei keskeydy. Yksi vaihtoehto on se, että yritys itse järjestää vaihtoehtoisen suunnitelman ja huolehtii sen toteuttamisesta esimerkiksi ylläpitämällä työntekijöidensä osaamista korvattujen prosessien osalta.   Varaudu mahdollisiin lisenssimetriikan muutoksiin RPA:n onnistunut käyttöönotto voi vaikuttaa yrityksessä käytössä olevien ohjelmistojen lisenssimääriin. Onnistuneen RPA-implementoinnin myötä esimerkiksi ERP- tai CRM-lisenssejä saatetaan tarvita aiempaa vähemmän. Mikäli RPA on korvannut työntekijöiden panoksen, tulee kolmannen osapuolen ohjelmistotoimittajan kanssa sopia lisenssimäärien tarkennuksista.  

   Published: 26.9.2017

6. Post

   Mitä yritysten tulisi tietää Venäjän uudesta VPN-lainsäädännöstä?

   Uudet säännöt voivat hankaloittaa yritysten omien VPN-yhteyksien käyttöä kansainvälisissä yhtiöissä. Miten yritys sitten voi pitää VPN-yhteytensä avoinna, jos venäläiset työntekijät pyrkivät sen kautta verkossa valtion kieltämiin sisältöihin? Yritysten VPN-yhteyksien pelätään tarjoavan takaportin lainvastaisiin sisältöihin Monet verkkosisällöt ovat Venäjällä lainvastaisia ja kiellettyjä. Tällaisia sisältöjä ovat muun muassa sota- ja itsemurhapropaganda sekä ääri-ideologiset aineistot. Kiellosta seuraavat toimenpiteet vaihtelevat sen mukaan, millaisesta lainvastaisesta tiedosta on kyse, mutta lopputulos on aina sama: pääsyä tällaiselle verkkosivustolle rajoitetaan. Venäjän viestintäviranomainen Roskomnadzor ylläpitää luetteloa verkkosivustoista ja niiden verkko-osoitteista ja edellyttää, että verkkosivustojen omistajat ja hosting-palveluntarjoajat estävät pääsyn lainvastaisiin sisältöihin. Jos ne laiminlyövät tätä velvollisuuttaan, kaikkien venäläisten internet-palveluntarjoajien (ISP) on estettävä asiakkaidensa pääsy kiellettyihin sisältöihin. Estoa voidaan helposti kiertää, jos käyttäjä vierailee verkkosivustolla muun kuin venäläisen palveluntarjoajan kautta. Verkossa tarjottavista kaupallisista VPN-palveluista tulee siis rikoksentekovälineitä, joiden avulla venäläiset voivat ohjata verkkoliikenteensä kulkemaan Venäjän rajojen ulkopuolella sijaitsevien exit node ‑reitittimien kautta. Yritysten yksityiset VPN-yhteydet toimivat samalla tavalla, mutta käyttötarkoitus on toinen: niillä varmistetaan suojatut yhteydet yrityksen sisäisen verkon eri osien välillä. Lopputulos on joka tapauksessa se, että Venäjällä asuvilla kansainvälisten yritysten työntekijöillä on pääsy sensuroimattomaan internetiin työnantajansa tietokoneilla. Uusi lainsäädäntö estää pääsyn lainvastaisiin sisältöihin Venäjän presidentti allekirjoitti 29.7.2017 lain tietotekniikkaa koskevan lainsäädännön muuttamisesta.[1] Siinä säädetään muun muassa, että Venäjällä kiellettyihin verkkoihin ja sisältöihin pääsemiseen käytetyt tieto- ja tietoliikenneverkkojen ja/tai tietovarantojen omistajat eivät saa sallia, että heidän omistamiaan tietovarantoja ja verkkoja hyödynnetään Venäjällä kiellettyihin tietovarantoihin ja verkkoihin pääsemiseksi. Laki koskee sekä yksityisille käyttäjille tarkoitettuja kaupallisia VPN-palveluita että yritysten sisäisiä VPN-ratkaisuja. Lakimuutoksen mukaan tieto- ja tietoliikenneverkkojen ja/tai tietovarantojen omistajan (toisin sanoen VPN-palveluntarjoajan) on liityttävä Venäjän federaation tietokantaan, jossa on luettelo tietovarannoista ja verkoista, joihin pääsyä Venäjällä on rajoitettu. Valtion tietokantaa ylläpitää Roskomnadzor, ja se suodattaa pois kaikki sensuroidut sisällöt. Ellei lainsäädäntöä noudateta, Roskomnadzor voi estää venäläisten internet-palveluntarjoajien asiakkailta VPN-yhteyden käytön. Kiellettyihin aineistoihin pääsyä koskeva kielto kohdistuu tällä hetkellä ensisijaisesti kaupallisesti saataviin VPN-yhteyksiin, mutta lain kirjaimellisen tulkinnan mukaan sitä sovelletaan myös yritysten sisäisiin verkkoihin. Tästä syystä uudessa laissa säädetään kahdesta poikkeuksesta. Poikkeukset VPN-yhteyksiä koskeviin rajoituksiin Kiellettyihin aineistoihin pääsyä koskevaa kieltoa ei sovelleta valtion ja kuntien verkkoihin eikä tilanteisiin, joissa seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät: 1) Venäjällä kiellettyihin sisältöihin pääsyn mahdollistavan VPN-yhteyden käyttäjät on määritelty etukäteen 2) VPN-yhteyttä käyttävä henkilö käyttää sitä tukitoimintoihinsa liittyviin teknisiin tarkoituksiin. Näitä kahta edellytystä ei käsitellä lainsäädännössä tarkemmin, mikä jättää niihin tulkinnanvaraa. On siis selvää, että täyttääkseen ensimmäisen ehdon VPN-yhteyden omistajan tulisi laatia luettelo kaikista VPN-yhteyttä käyttävistä työntekijöistään Venäjällä. Yleisen venäläisen liiketoimintakäytännön mukaan luettelo on laadittava kirjallisesti ja yhtiön toimitusjohtajan on allekirjoitettava se. Jos kyse on konsernista, voi kuitenkin olla vaikeaa määrittää, minkä konserniin kuuluvista yhtiöistä pitäisi laatia kyseinen luettelo. Venäjän tietotekniikkalainsäädännössä ei tehdä eroa emoyhtiön (joka yleensä omistaa VPN-järjestelmän) ja sen tytäryhtiöiden ja osakkuusyhteisöjen (joiden työntekijät käyttävät yrityksen sisäistä VPN-järjestelmää) välillä. Toinen huomioitava seikka ovat vierasverkot, jotka saattavat käyttää samaa VPN-yhteyttä kuin yrityksen oma verkko. Jos näin on, yrityksen tulisi lainsäädännön vaatimukset täyttääkseen laatia luettelo myös vierasverkkoa käyttävistä vierailijoistaan. Mitä toiseen ehtoon tulee, ”teknisten tarkoitusten” tosiasiallinen ulottuvuus ja rajanveto jäävät hämäriksi. Yhtiön tulisi jotenkin varmistaa, etteivät sen Venäjällä toimivat työntekijät käytä VPN-yhteyttä mihinkään muuhun kuin ”teknisiin tarkoituksiin”. On myös epäselvää, tarkoitetaanko uudessa laissa viitatulla ”VPN-yhteyttä käyttävällä henkilöllä” työntekijää vai yhtiötä. Mitä ”teknisillä tarkoituksilla” sitten tarkoitetaankin, varmaa on, että ne eivät koske työntekijöiden henkilökohtaisia tarpeita. Kansainvälisten yritysten on kiellettävä VPN-yhteyksiensä yksityiskäyttö Mitä kansainvälisten yhtiöiden venäläisten tytäryhtiöiden sitten kannattaisi tehdä? Venäläisen liiketoimintakäytännön perusteella toteuttamiskelpoisin ratkaisu olisi muuttaa paikallista IT-ohjeistusta tai ottaa käyttöön erillinen VPN-ohjeistus, jossa työntekijöitä kielletään käyttämästä yrityksen VPN-yhteyttä ja VPN-verkkoon yhdistettyjä yhtiön tietokonejärjestelmiä henkilökohtaisiin tarkoituksiin ja käyttämästä niitä millään tavalla Venäjän lakien kiertämiseen. Tällaisten ohjeistusten muuttaminen ja käyttöönotto on tehtävä Venäjän federaation työlainsäädännössä säädetyn menettelyn mukaisesti. Se, ovatko nämä toimenpiteet riittäviä, selviää vasta sitten, kun lakimuutos on tullut voimaan ja Roskomnadzor alkaa valvoa sen noudattamista. Siksi on tärkeää seurata, mihin toimiin Roskomnadzor asiassa seuraavaksi ryhtyy.

   Published: 21.9.2017

7. Post

   Pienistä puroista syntyy toimiva IP-strategia

   Keskitytään hetkeksi kokonaiskuvaan. Yritystoiminnassa pätee sama kuin elämässä yleensäkin: muutos on pysyvää ja vauhti vain kiihtyy. Yrityksissä tehdään jatkuvasti kauppoja, erotetaan toimitusjohtajia ja palkataan uusia, ja aloitetaan uusia yhteistyökuvioita. Koko ajan on tehtävä lukuisia päätöksiä, jotka vaikuttavat niin liiketoimintastrategiaan kuin myös IP-strategiaan, eikä tämä työ lopu koskaan. IP-strategian osalta on otettava huomioon joitakin perusasioita, jotka ovat samoja siitä riippumatta, onko kyseessä disruptiota toitottava digiajan start-up-yhtiö vai miljoonien eurojen liikevaihtoa tahkoava, vanhoja tuttuja tuotteita tarjoava yritys. Jo muutamalla pienellä toimenpiteellä jokainen yritys voi ottaa askeleita kohti hyvin rakennettua IP-strategiaa, joka hyödyttää liiketoimintaa. Varoituksen sana on toki paikallaan: nämä askeleet eivät edellytä ylivoimaisia kykyjä tai perustavanlaatuista osaamista digitalisaatiosta ja esineiden internetistä. Ne eivät vaadi edes paljon rahaa. Tarvitaan vain selkeä liiketoimintastrategia ja jonkin verran kovaa työtä. Kyse ei kuitenkaan ole henkilöbrändäyksestä, vaikka se onkin ollut viime aikoina kuuma puheenaihe. Tämä on lista, jolla on helppo luoda perusta IP-strategialle. Aineettomien oikeuksien kauneus piilee siinä, että ne muuttuvat näkyviksi vain dokumentoimalla. Vaikka työlista onkin hyvin pelkistetty, ei sen keskeinen sisältö muutu, vaikka sitä täydennettäisiin myöhemmin asianmukaisella konsulttiterminologialla ja tarkemmilla, toimialakohtaisilla ohjeilla. En nyt lupaa kirjoittaa tästä aiheesta lisää, kun ensilumi saapuu, sillä niin saattaa muuten käydä hyvinkin pian! Suomen lyhyeen ja vähälumiseen kesään voi aina luottaa. Onneksi yllä olevan listan voi kuitenkin toteuttaa säästä huolimatta.

   Published: 15.8.2017

8. Post

   Uusia tuulia yhtiökokoussaleissa

   Aiempaa aktiivisemmat institutionaaliset sijoittajat Suuret eläkevakuutusyhtiöt ovat useissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä merkittäviä omistajia. Niiden tekemien linjausten sisältö vaikuttaa huomattavasti pörssiyhtiöiden hallinnointiin. Esimerkiksi Ilmarinen tiedotti yhtiökokouskauden aikana, ettei se lähtökohtaisesti osakkeenomistajana kannata hallituksille myönnettäviä osakeantivaltuutuksia, joiden koko on yli 10 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä tai kesto yli 18 kuukautta. Ilmarinen perusteli kantaansa toteamalla, että se ei halua uusien osakkeiden laimentavan omistusosuuttaan liiaksi. Toisaalta se katsoi, että valtuutuksen kestoa täytyy rajoittaa niin, että se annetaan lähtökohtaisesti vain kyseisessä kokouksessa valittavalle hallitukselle. Ilmarisen linjaus osakeantivaltuutuksen enimmäiskoosta yllätti meidät, sillä se poikkeaa yleisestä markkinakäytännöstä ja kansainvälisistä äänestyssuosituksista. Omistajaohjauslinjauksien muutoksista kannattaa tiedottaa yhtiökokouksiin valmistautuville pörssiyhtiöille hyvissä ajoin ennen yhtiökokouskutsujen lähettämistä. Institutionaalisten sijoittajien ja yhtiökokouksissa vakituisesti avustavien asianajotoimistojen olisi hyvä tehdä yhteistyötä, jotta tieto kulkisi tehokkaasti kokouksiin valmistautuville yhtiöille. Uskomme, että institutionaalisten sijoittajien aktiivisuus omistajaohjauksessa lisääntyy tulevina vuosina, sillä kasvava yhteiskunnallinen kiinnostus ja huomio edellyttävät entistä vastuullisempaa sijoittamista ja omistamista. Laajemmat tilintarkastuskertomukset ja tilintarkastajien keskeiset havainnot Tänä vuonna pörssiyhtiöiden tilintarkastuskertomukset ovat tilintarkastuslain muutosten vuoksi aiempaa pidempiä ja yhtiökohtaisesti räätälöidympiä. Näin ne antavat pörssiyhtiöstä muutakin tietoa kuin sen, että tilinpäätös on laadittu lainsäädännön mukaisesti. Tilintarkastajat esittelivät muuttunutta tilintarkastuskertomusta ja -prosessia useissa yhtiökokouksissa. Heidän puheenvuoronsa ja niissä esitetyt yhtiön toiminnan luonnetta ja taloutta kuvaavat keskeiset havainnot ( key audit matters ) olivat kiinnostavia ja elävöittivät kokouksia. Vastoin odotuksiamme ne eivät kuitenkaan herättäneet kokouksissa juurikaan keskustelua. Toisaalta hyvä niin, sillä yhtiötä koskeviin kysymyksiin vastaaminen onkin ennen kaikkea johdon eikä tilintarkastajan tehtävä. Say-on-pay -direktiivi tuo palkitsemisjärjestelmät yhtiökokousten agendalle Niin sanotun say-on-pay -direktiivin uudistukset muuttavat lähivuosien yhtiökokouksia myös Suomessa. Osakkeenomistajan oikeuksia koskevaan direktiiviin on hyväksytty EU:ssa muutoksia, joiden seurauksena yhtiön palkitsemispolitiikkaa käsitellään muutaman vuoden kuluttua pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa nykyistä perinpohjaisemmin. Kun Suomen lainsäädäntö muuttuu direktiivin mukaiseksi, osakkeenomistajat käsittelevät palkitsemisjärjestelmää ja -raporttia yhtiökokouksessa. Nykyisin on ollut tarpeen käsitellä vain hallituksen jäsenten palkkioiden määrää. Uudistuksen onnistuminen edellyttää, että yhtiöt valmistelevat palkitsemista koskevat esityksensä huolella ja että osakkeenomistajat haluavat keskustella asiasta rakentavasti.

   Published: 8.6.2017

9. Post

   Laadukkaat sopimukset nopeammin – näin automatisointi tehostaa palveluamme entisestään

   Tekoälyvaihtoehtoja punnitessamme totesimme, että tällä hetkellä alallamme tarjolla oleva, varteenotettava tekoäly ei vielä ole kuitenkaan kovin kehittynyttä asiakkaidemme tehokkuushyötyjen näkökulmasta: nykyisten teknologioiden käyttö vaatii edelleen juristeilta valtavaa manuaalista työpanosta. Monet alan toimijat ovatkin jääneet odottamaan, miten tämä teknologia kehittyy. Asiakkaidemme kanssa käymiemme keskustelujen pohjalta oli kuitenkin selvää, että vaatimukset tehokkuudelle ja uusille toimintamalleille olivat olemassa jo nyt. Perehdyimme myös muihin vaihtoehtoihin ja huomasimme, että dokumenttien automatisoinnilla olisi suuri potentiaali koko toimistomme kannalta. Pääsimme ensimmäisenä pilotoimaan automatisointia Yritysjärjestelyt -palvelussamme, ja vaikka odotuksemme olivat korkealla, puhuivat tulokset jo alkuvaiheessa puolestaan. Nopean pilotoinnin jälkeen automatisointityökalua käytetään nyt jo laajasti muissakin palveluissamme. Nopeammin kiinni lisäarvoa tuovaan työhön Asiakkaat eivät ole enää valmiita maksamaan asianajotoimistoille rutiininomaisesta työstä vaan niistä korkealaatuisista lisäarvoa tuottavista juridisista palveluista, joita he tarvitsevat oman toimintansa tueksi. Yritysjärjestelyt-tiimimme työstää asiakkaille paljon erilaisia juridisia dokumentteja, kuten kauppakirjoja ja muita transaktiosopimuksia, due diligence -raportteja sekä yhtiöoikeudellisia pöytäkirjoja. Kaikkien näiden asiakirjojen tuottaminen on alkanut usein työläästä luonnosteluvaiheesta, joka sisältää paljon rutiininomaista taustatyötä. Esimerkiksi kauppakirjaa laadittaessa pitää valita, laaditaanko sopimusta ostajalle vai myyjälle, mitä kauppahinnan tarkistusmekanismia sovelletaan, mitä vakuutuksia myyjä on valmis antamaan ja niin edelleen. Yksittäiset valinnat puolestaan vaikuttavat dokumentin muotoiluun ja sisältöön läpi koko dokumentin. Kieliasun ja sisällön tarkistaminen luonnosteluvaiheessa on teettänyt paljon työtä erityisesti nuorille juristeille. Automatisointityökalun avulla saamme automatisoitua nämä valinnat. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että juristi vastaa vain lyhyeen kysymyslomakkeeseen, jonka perusteella järjestelmä tuottaa mahdollisimman valmiin sopimuspohjan. Huolellisen koodaamisen ja juristien tekemän testailun ansiosta automatisointi sopii yksinkertaisten dokumenttien lisäksi myös varsin monimutkaisiin sopimuksiin, joissa yksi automatisoitu dokumentti saattaa sisältää jopa 30­­–40 erilaista variaatiota. Kun näin mittava kokonaisuus tehdään manuaalisesti, työhön liittyy aina inhimillisten virheiden riski. Automatisoinnin myötä riski kuitenkin pienenee ja toimintakin tehostuu: kellottamissamme testeissä esimerkiksi osakekauppakirjan ensimmäisen luonnos syntyi uudella järjestelmällä yleensä vähintään puolet aiempaa nopeammin. Automatisointityökalun avulla pääsemme siis aiempaa nopeammin ja kustannustehokkaammin siihen vaiheeseen sopimusprosessia, josta on asiakkaallemme eniten hyötyä. Automatisointi vaatii ajantasaiset mallidokumentit Miksi dokumenttien automatisointityökalun käyttö sitten on ainakin Pohjoismaissa vielä harvinaista? Uskomme, että yksi suurimmista syistä dokumenttien automatisoinnin vähäisyyteen on rahallisen investoinnin lisäksi se, ettei pohjatyötä ole tehty riittävästi. Olemme panostaneet laadukkaiden mallidokumenttien laatimiseen ja jatkuvaan kehittämiseen jo kauan ennen automatisoinnin aloittamista. Tämä työ ja ajantasaiset mallit ovat nähdäksemme olleet välttämätön edellytys automatisoinnin onnistumiselle. Saavuttamamme tulokset ja kokemukset ovat olleet niin merkittäviä, että keskustelemme parhaillaan myös siitä, kuinka voisimme auttaa asiakkaitamme ottamaan vastaavan järjestelmän käyttöön omien sopimustensa automatisoinnissa. Kysyntää selvästi on, ja haluamme ottaa tämän askeleen yhdessä asiakkaidemme kanssa.

   Published: 31.5.2017

10. Post

    Työ ei ole enää entisensä, siispä katse eteenpäin

    Isojen markkinat elpyvät, pienet kasvavat voimakkaasti Monet asiakkaistamme toimivat aloilla, joita on ravistellut Suomen talouden rakennemuutos. Esimerkiksi taloutemme kivijalkana pitkään toimineiden teknologiaklusterin ja paperiteollisuuden muutokset ovat näkyneet suoraan myös meidän arjessamme laskevina volyymeinä ja tehostamisen tarpeena. Näitä toimialoja jonkin aikaa rasittanut matalasuhdanne osoittaa nyt väistymisen merkkejä, mikä näkyy asiakasyrityksissämme muun muassa rekrytointeina. Suomen talouden kehitykseen tarvitaan kuitenkin vetoapua, jota odotetaan etenkin hyvässä vauhdissa olevan palvelusektorin positiivisesta kehityksestä, työn tuottavuuden parantamisesta ja viennin kehittymisestä – myös näillä matalasuhdanteesta pahemmin kärsineillä aloilla. Ilahduttavaa on havaita hieman pienempien yritysten voimakas kasvu: niille on usein jo alkuvaiheessa luontevaa kansainvälistyä, hyödyntää edistyneesti teknologiaa ja tarjota palveluja ja tuotteita, joiden kate on korkea ja joita kannattaa tuottaa Suomessa. Kun työ ja tekijä eivät kohtaa Yksityisten palvelutoimialojen liikevaihto kasvoi viime vuonna noin 3,6 prosenttia tahdin kiihtyessä kohti loppuvuotta. Suomen talouden kehitys finanssikriisin jälkeen olisikin näyttänyt huomattavasti synkemmältä, elleivät rakennusala ja palvelualat olisi kannatelleet muutoksen kourissa ollutta talouttamme. Palvelualojen viimeaikainen kehitys on tapahtunut melko perinteisten työpaikkojen kasvun myötä. Loputtomiin tämäkään ei riitä vauhdittamaan orastavaa kasvua. Työikäisen väestön määrä on kääntynyt Suomessa laskuun jo vuonna 2010, ja tilanne on meillä huomattavasti heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Ellei todellisia tuottavuutta parantavia toimia löydetä, se johtaa väistämättä työtuntien vähenemiseen, kokonaistuotannon alenemiseen ja negatiiviseen talouskehitykseen. Kilpailukyvyn kehityksen suurena haasteena on myös kohtaanto-ongelma, jossa oikeat tekijät ja tarpeet eivät syystä tai toisesta kohtaa. Tämä on meille merkittävä kansallinen haaste. Lääkitsemme oireita mutta emme ratkaise ongelmaa Suomen kilpailukyvyn haasteista puhuttaessa puurot ja vellit menevät usein sekaisin. Sellaiset pidemmän aikavälin kilpailukykytekijät kuin infra, koulutus, teknologiset valmiudet ja terveydenhuolto ovat meillä kunnossa. Ongelman aiheuttavat sen sijaan kilpailukykyyn lyhyemmällä aikavälillä vaikuttavat seikat: Suomessa on korkeat työvoimakustannukset, ja työn tuottavuus on heikompi verrattuna muiden maiden tuottavuuteen, valuuttakurssivaikutusta unohtamatta. Vaikka olemme jo useiden vuosien ajan tehneet maltillisia työmarkkinaratkaisuja, ne eivät ratkaise rakenteellisia ongelmiamme. Hoidamme siis korkeintaan oireita, emme itse tautia. Markkinaehtoisten haasteiden paras ratkaisu ei liene poliittinen ja keskitetty malli vaan markkinaehtoinen malli. Siinä kehittäisimme paikallista sopimista ja työlainsäädäntöä vastaamaan tämän päivän ja mielellään myös lähitulevaisuuden haasteita. Hyviä esimerkkejä löytyy melko läheltä Euroopasta, kuten Saksasta. Teknologia rantautuu myös asiantuntijatyöhön Yhdeksi konkreettiseksi tuottavuuden nostajaksi nähdään robotiikan, automaation, tekoälyn ja niiden eri sovellusten hyödyntäminen myös erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Teollisuudessa robotisaatio on jo edennyt pitkälle, mutta asiantuntijatyössä otetaan vasta ensi askelia. Suurimpina syinä kehityksen hitauteen asiantuntijatyön puolella ovat olleet teknologian korkea hinta ja sen myötä investointien rajakustannukset sekä liiketoimintamallien perustuminen perinteiseen ihmistyöhön. Haasteita on luonut myös se, että eri tietolähteiden aineistoa ei ole standardoitu ja että prosessit ovat vielä kehittymättömiä ja massat liian pieniä. Esimerkiksi asiantuntijatyön ulkoistamisessa seuraavan ison aallon arvioidaan tapahtuvan Suomessa sitten, kun alan toimijoiden automaation aste on niin korkea, että työtä ei yksinkertaisesti kannata tehdä itse mutta ei myöskään siirtää käsin tehtäväksi ulkomaille omaan tai yhteistyökumppanin palvelukeskukseen. Teknologia synnyttää uutta työtä Robotiikkaan ja tekoälyyn perustuvat ratkaisut vähentävät ja jopa lopettavat monia nykyisiä työtehtäviä, mutta toisaalta niiden myötä myös syntyy uusia työtehtäviä ja ansaintamalleja. Ennen kaikkea ne lisäävät tehokkuutta ja mahdollistavat palvelujen skaalaamisen perinteisiä toimintamalleja paremmin. Suomalaisten yritysten tulisikin olla etunenässä ottamassa käyttöön uusinta teknologiaa, vaikka se saattaisi tilapäisesti heikentää nykyistä ansaintalogiikkaa. Digitalisaatiossa on nimittäin se hyvä tai huono puoli, että jos jonkin asian voi disruptoida, joku tekee sen todennäköisesti joka tapauksessa. Suomen seuraava kilpailukykyloikka ei tule tapahtumaan vanhoja malleja tuunaamalla, vaan se vaatii ihmistyön tuottavuuteen, tiedolla johtamiseen ja paikalliseen sopimiseen liittyviä innovatiivisia ratkaisuja sekä voimakasta panostamista teknologiaan ja osaamiseen. Tatu Tulokas Tatu Tulokas on Silta Oy:n toimitusjohtaja. Hän on Palvelualojen työnantajien Paltan elinkeinopoliittisen valiokunnan ja EK:n edustajiston jäsen. Castrén & Snellman on Silta Oy:n yhteistyökumppani työoikeudellisissa palveluissa.  

    Published: 29.5.2017