29.5.2017

Työ ei ole enää entisensä, siispä katse eteenpäin

Palvelut

HR- ja palkkapalveluita tarjoavan Silta Oy:n toimitusjohtajana seuraan suomalaisen elinkeinoelämän kehitystä aitiopaikalla. Asiakasyrityksiimme vaikuttavat työelämän muutokset näkyvät päivittäin suoraan liiketoimintamme volyymeissä. Elämme aikaa, jossa vanhat rakenteet eivät enää kanna. Samalla rohkeasti eteenpäin katsovissa yrityksissä syntyy täysin uutta työtä.

Isojen markkinat elpyvät, pienet kasvavat voimakkaasti

Monet asiakkaistamme toimivat aloilla, joita on ravistellut Suomen talouden rakennemuutos. Esimerkiksi taloutemme kivijalkana pitkään toimineiden teknologiaklusterin ja paperiteollisuuden muutokset ovat näkyneet suoraan myös meidän arjessamme laskevina volyymeinä ja tehostamisen tarpeena.

Näitä toimialoja jonkin aikaa rasittanut matalasuhdanne osoittaa nyt väistymisen merkkejä, mikä näkyy asiakasyrityksissämme muun muassa rekrytointeina. Suomen talouden kehitykseen tarvitaan kuitenkin vetoapua, jota odotetaan etenkin hyvässä vauhdissa olevan palvelusektorin positiivisesta kehityksestä, työn tuottavuuden parantamisesta ja viennin kehittymisestä – myös näillä matalasuhdanteesta pahemmin kärsineillä aloilla.

Ilahduttavaa on havaita hieman pienempien yritysten voimakas kasvu: niille on usein jo alkuvaiheessa luontevaa kansainvälistyä, hyödyntää edistyneesti teknologiaa ja tarjota palveluja ja tuotteita, joiden kate on korkea ja joita kannattaa tuottaa Suomessa.

Kun työ ja tekijä eivät kohtaa

Yksityisten palvelutoimialojen liikevaihto kasvoi viime vuonna noin 3,6 prosenttia tahdin kiihtyessä kohti loppuvuotta. Suomen talouden kehitys finanssikriisin jälkeen olisikin näyttänyt huomattavasti synkemmältä, elleivät rakennusala ja palvelualat olisi kannatelleet muutoksen kourissa ollutta talouttamme.

Palvelualojen viimeaikainen kehitys on tapahtunut melko perinteisten työpaikkojen kasvun myötä. Loputtomiin tämäkään ei riitä vauhdittamaan orastavaa kasvua.

Työikäisen väestön määrä on kääntynyt Suomessa laskuun jo vuonna 2010, ja tilanne on meillä huomattavasti heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Ellei todellisia tuottavuutta parantavia toimia löydetä, se johtaa väistämättä työtuntien vähenemiseen, kokonaistuotannon alenemiseen ja negatiiviseen talouskehitykseen.

Kilpailukyvyn kehityksen suurena haasteena on myös kohtaanto-ongelma, jossa oikeat tekijät ja tarpeet eivät syystä tai toisesta kohtaa. Tämä on meille merkittävä kansallinen haaste.

Lääkitsemme oireita mutta emme ratkaise ongelmaa

Suomen kilpailukyvyn haasteista puhuttaessa puurot ja vellit menevät usein sekaisin.

Sellaiset pidemmän aikavälin kilpailukykytekijät kuin infra, koulutus, teknologiset valmiudet ja terveydenhuolto ovat meillä kunnossa. Ongelman aiheuttavat sen sijaan kilpailukykyyn lyhyemmällä aikavälillä vaikuttavat seikat: Suomessa on korkeat työvoimakustannukset, ja työn tuottavuus on heikompi verrattuna muiden maiden tuottavuuteen, valuuttakurssivaikutusta unohtamatta.

Vaikka olemme jo useiden vuosien ajan tehneet maltillisia työmarkkinaratkaisuja, ne eivät ratkaise rakenteellisia ongelmiamme. Hoidamme siis korkeintaan oireita, emme itse tautia.

Markkinaehtoisten haasteiden paras ratkaisu ei liene poliittinen ja keskitetty malli vaan markkinaehtoinen malli. Siinä kehittäisimme paikallista sopimista ja työlainsäädäntöä vastaamaan tämän päivän ja mielellään myös lähitulevaisuuden haasteita. Hyviä esimerkkejä löytyy melko läheltä Euroopasta, kuten Saksasta.

Teknologia rantautuu myös asiantuntijatyöhön

Yhdeksi konkreettiseksi tuottavuuden nostajaksi nähdään robotiikan, automaation, tekoälyn ja niiden eri sovellusten hyödyntäminen myös erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Teollisuudessa robotisaatio on jo edennyt pitkälle, mutta asiantuntijatyössä otetaan vasta ensi askelia.

Suurimpina syinä kehityksen hitauteen asiantuntijatyön puolella ovat olleet teknologian korkea hinta ja sen myötä investointien rajakustannukset sekä liiketoimintamallien perustuminen perinteiseen ihmistyöhön. Haasteita on luonut myös se, että eri tietolähteiden aineistoa ei ole standardoitu ja että prosessit ovat vielä kehittymättömiä ja massat liian pieniä.

Esimerkiksi asiantuntijatyön ulkoistamisessa seuraavan ison aallon arvioidaan tapahtuvan Suomessa sitten, kun alan toimijoiden automaation aste on niin korkea, että työtä ei yksinkertaisesti kannata tehdä itse mutta ei myöskään siirtää käsin tehtäväksi ulkomaille omaan tai yhteistyökumppanin palvelukeskukseen.

Teknologia synnyttää uutta työtä

Robotiikkaan ja tekoälyyn perustuvat ratkaisut vähentävät ja jopa lopettavat monia nykyisiä työtehtäviä, mutta toisaalta niiden myötä myös syntyy uusia työtehtäviä ja ansaintamalleja. Ennen kaikkea ne lisäävät tehokkuutta ja mahdollistavat palvelujen skaalaamisen perinteisiä toimintamalleja paremmin.

Suomalaisten yritysten tulisikin olla etunenässä ottamassa käyttöön uusinta teknologiaa, vaikka se saattaisi tilapäisesti heikentää nykyistä ansaintalogiikkaa. Digitalisaatiossa on nimittäin se hyvä tai huono puoli, että jos jonkin asian voi disruptoida, joku tekee sen todennäköisesti joka tapauksessa. Suomen seuraava kilpailukykyloikka ei tule tapahtumaan vanhoja malleja tuunaamalla, vaan se vaatii ihmistyön tuottavuuteen, tiedolla johtamiseen ja paikalliseen sopimiseen liittyviä innovatiivisia ratkaisuja sekä voimakasta panostamista teknologiaan ja osaamiseen.

Tatu Tulokas

Tatu Tulokas on Silta Oy:n toimitusjohtaja. Hän on Palvelualojen työnantajien Paltan elinkeinopoliittisen valiokunnan ja EK:n edustajiston jäsen. Castrén & Snellman on Silta Oy:n yhteistyökumppani työoikeudellisissa palveluissa. 

Uusimmat referenssit

Avustimme menestyksekkäästi suomalaista rakennuttajakonsulttiyhtiötä ja sen palveluksessa ollutta turvallisuuskoordinaattoria häneen kohdistuneessa työturvallisuusrikossyytteessä. Syyttäjä vaati rangaistusta väitetystä työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Syyte koski putoamistapaturmaa rakennustyömaalla, jossa asiakkaamme toimi rakennuttajan nimeämänä turvallisuuskoordinaattorina. Selvitimme turvallisuuskoordinaattorin velvollisuuksien rajat suhteessa päätoteuttajan vastuuseen sekä sen, miten asiakkaamme oli käytännössä huolehtinut kaikista hänelle kuuluvista tehtävistä. Osoitimme, että asiakkaamme oli toiminut huolellisesti ja velvollisuuksiensa mukaisesti rakennushankkeen suunnittelun, valmistelun ja toteutuksen osalta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi asiakkaaseemme kohdistetun syytteen. Käräjäoikeus katsoi, että asiakkaamme oli turvallisuuskoordinaattorina asianmukaisesti huolehtinut rakennuttajalle kuuluvista työturvallisuustehtävistä rakennushankkeen suunnittelussa ja valmistelussa eikä ollut tietoinen työmaalla havaitusta putoamissuojauspuutteesta. Tuomio on asiakkaamme osalta lainvoimainen.
Julkaistu 22.6.2026
Avustimme G&W Electriciä sen ostaessa suomalaisen Safegrid Oy:n, johtavan älykkäiden sähköverkon valvontaratkaisujen tarjoajan. Yrityskauppa nopeuttaa G&W Electricin pitkäaikaista strategiaa integroida älykäs verkonvalvonta ja ennakoiva analytiikka sähkönjakeluportfolioonsa sekä vahvistaa sen tarjontaa sähköyhtiöasiakkaille maailmanlaajuisesti. Vuonna 1905 perustettu G&W Electric on Illinoisin Bolingbrookissa pääkonttoriaan pitävä globaali johtaja innovatiivisissa sähköverkkojärjestelmissä, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Yhtiö tunnetaan kehittyneiden kytkentälaitteiden, jälleenkytkinten, antureiden, järjestelmänsuojauslaitteiden sekä sähköverkon automaatioratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Safegrid on suomalainen teknologiayritys, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Yhtiö kehittää Intelligent Grid System® -sähköverkon valvontaratkaisua, joka yhdistää langattomia antureita ja kehittynyttä analytiikkaa reaaliaikaisen tiedon tuottamiseksi verkon tilasta. Ratkaisu mahdollistaa sähköyhtiöille syntyvien ongelmien tunnistamisen, vikojen ennakoinnin sekä häiriöaikojen lyhentämisen keski- ja suurjännitteisillä jakelu- ja siirtoverkoilla.
Julkaistu 8.5.2026
Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026