Turvaa yrityksesi arvokkain omaisuus – uusi liikesalaisuuslaki selkeyttää työntekijöiden velvollisuuksia

Suomeen on jo pitkään kaivattu uutta liikesalaisuuksia säätelevää lakia, ja nyt työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut ehdotuksen liikesalaisuuslaiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/943 perusteella. Lakiehdotuksesta ja direktiivistä voi lukea tarkemmin kollegani Johanna Lähteen kirjoituksesta.

Nykytila ei muutu vaan selkeytyy

Ehdotetun liikesalaisuuslain myötä liikesalaisuuden käsitteelle saataisiin yksi yhtenäinen määritelmä ja hajallaan oleva liikesalaisuuksien väärinkäyttöä koskeva sääntely saataisiin yhden lain alle. Lisäksi uusi laki selkeyttäisi työntekijöiden velvollisuuksia työnantajien liikesalaisuuksien osalta.

Ehdotus on saanut tiedotusvälineissä paljon huomiota, ja varsinkin työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty laajasti. Keskustelua on käyty kiivaasti muun muassa työntekijöiden velvollisuuksien laajenemisesta, joka joidenkin mielestä kohtuuttomasti rajoittaa työntekijöiden oikeuksia.

Ehdotuksen mukaan työntekijät eivät saisi käyttää tai luovuttaa työnantajan liikesalaisuuksien lisäksi myöskään työnantajan yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden liikesalaisuuksia. Ehdotettu muutos ei kuitenkaan ole niin uusi tai mullistava kuin miltä ensikuulemalta voi vaikuttaa, ja monilta osin ehdotuksen mukainen käytäntö on jo nyt arkipäivää. Ensinnäkään ei ole aina täysin selvää, kenelle jokin tietty liikesalaisuus kuuluu, ja on tavallista, että asiakkaan liikesalaisuudet ovat samalla myös työnantajayrityksen liikesalaisuuksia. Toiseksi nykyisessä jatkuvan tiedonvaihdon maailmassa tuntuu ylipäätään vanhentuneelta ajatukselta, että käyttö- ja luovutuskieltoa lähdettäisiin jaottelemaan liikesalaisuuksien haltijoiden mukaan.

Liikesalaisuudet

Työntekijän etuja ei suojaa se, että liikesalaisuuksien käyttökielto on rajattu koskemaan ainoastaan työnantajan omia liikesalaisuuksia. Tilanteesta aiheutuu pikemminkin hämmennystä, mikä ei mitenkään edistä työntekijän oikeusturvaa. Sen sijaan voisi hyvinkin väittää, että työntekijän oikeusturva paranee, kun liikesalaisuuksien käsitteeseen otetaan mukaan myös tietyt kolmansien osapuolten liikesalaisuudet, sillä tämä poistaa epäselvyyttä.

Ehdotettu muutos siis selkeyttää nykytilaa ja on tarpeellinen lisä liikesalaisuuden käsitteeseen siltä osin kuin kolmansien osapuolten liikesalaisuuksia ei vielä ole luettu liikesalaisuuksien piiriin. Tällöin ei myöskään olisi tarpeen vetää rajaa siihen, milloin kyseessä on liikesalaisuus ja milloin ammattitaito, mikä toisinaan on hankalaa: ehdotetun lain myötä ei nimittäin enää ole väliä sillä, kenelle jokin tietty liikesalaisuus tosiasiallisesti kuuluu.

Toinen kuuma puheenaihe on ollut ehdotettu erityissäännös, joka antaa työntekijöille oikeuden luovuttaa liikesalaisuuksia edustajilleen tietyissä tilanteissa. Myös tämä lisäys on pikemminkin vakiintuneen käytännön ottamista sääntelyn piiriin, eikä se näytä laajentavan tai rajoittavan työntekijöiden oikeuksia.

Monimutkainen asia saa tarkemmat pelisäännöt

Ehdotuksen saamasta huomiosta ja sen ympärillä velloneesta keskustelusta huolimatta uusi laki vaikuttaisi verraten vähän työsuhteisiin ja muuttaisi vain vähän nykytilaa. Uusi liikesalaisuuslaki on kuitenkin erittäin tervetullut, koska se selkeyttää muuten melko monimutkaista asiaa. Ehdotettu laki ei kuitenkaan muuta sitä, että työsuhteisiin ja niihin liittyviin liikesalaisuuksiin sovellettaisiin edelleen ensisijaisesti työsopimuslakia. Tosin työsopimuslakiakin ehdotetaan muutettavaksi liikesalaisuuslain voimaansaattamisen yhteydessä, jotta näiden kahden lain välinen suhde saadaan selväksi.

Uusi laki herättelee kuitenkin yrityksiä suhtautumaan liikesalaisuuksiin vakavasti, ja uuteen lakiin sisältyvä liikesalaisuuksien tarkempi määritelmä auttaa yrityksiä suojaamaan omaisuuttaan. Työnantajien on siitä huolimatta edelleen syytä laatia erilliset salassapitolausekkeet ja salassapitosopimukset erityisesti sellaisten työntekijöiden kanssa, jotka säännöllisesti saavat käyttöönsä ja käsittelevät liikesalaisuuksia.

Erillinen huolellisesti muotoiltu salassapitolauseke on tarpeen myös silloin, kun lakisääteinen suoja olisi riittävä. Salassapitolauseke kiinnittää huomion liikesalaisuuksien tärkeyteen ja motivoi työntekijää olemaan erityisen huolellinen liikesalaisuuksia käsitellessään. Tällöin myös tietovuotojen riski pienenee.

On myös hyvä muistaa, että vaikka yrityksellä olisi käytettävissään minkälaisia oikeuskeinoja ja seuraamuksia tahansa, kerran julkisuuteen vuotaneita liikesalaisuuksia ei enää millään saada salaisiksi. Juuri tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää suojata liikesalaisuudet etukäteen. Salassapitosopimuksilla on edelleen oma paikkansa, mutta nyt liikesalaisuuksia koskevat pelisäännöt on vain määritelty tarkemmin.