1. Post

   Never Miss a Crisis

   Kevään poikkeusoloissa organisaatiot muuttuivat virtuaalisiksi hämmästyttävän jouhevasti. Nopeasti vahvistui, ettei asiantuntijatyö ole sidoksissa aikaan tai paikkaan. Uskon kuitenkin, että hyvin yhteen pelaava joukkue saa voimansa ihmisten kohtaamisista ja yhteisöllisyydestä. Vuorovaikutus on sosiaalinen pääoma, joka pitää organisaation yhdessä ja lopulta pystyssä. Johtamisen näkökulmasta kriisi selkeytti päätöksentekoa kirkastamalla prioriteetteja. Kun näkyvyys tulevaan on samea, on keskityttävä olennaiseen ja karsittava turha. Kriisi korostaa tarvetta viestiä usein, selkeästi ja avoimesti. On kerrottava totuus vaikeistakin asioista. On uskallettava myös sanoa se, ettei tiedä eikä tulevasta ole varmuutta. Nämä opit pätevät viestintään kaikkina aikoina. Työ koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia, ja siksi sen vastuulliseen kehittämiseen pitää panostaa. Tästä kriisistä voi löytyä polku parempaan. Esimerkiksi liikejuridiikan rytmi on hektinen ja asiantuntijan työ on ajoittain erittäin intensiivistä. Olemme Castrén & Snellmanilla käyttäneet paljon aikaa rakentaaksemme kunnianhimoisten ja usein ruuhkavuosien keskellä elävien työntekijöidemme arjesta mahdollisimman tasapainoista. Uskon, että kriisin opeista voi ammentaa monia hyviä ratkaisuja tulevaan. Koronakriisin inhimillinen ja taloudellinen hinta on massiviinen. Kun jälleenrakennamme yhteiskuntaamme ja talouttamme, meidän ei tule vain korjata vanhoja rakenteita, vaan uudistaa niitä. Meidän tulee tavoitella kestävämpää, ympäristöystävällisempää ja vastuullisempaa tulevaisuutta. Pidetään huolta, että kriisin hinta ei valu hukkaan, vaan kohtaamme seuraavan kriisin entistä vahvempina.

   Published: 30.6.2020

2. Post

   Koronapandemia ja rahoitusmarkkinoiden sääntely: missä mennään nyt?

   Paljon on kiinnitetty huomiota myös rahoitusjärjestelmän vakauteen. Lievennysten vastapainoksi pankit ovat noudattaneet suosituksia luopua osingonjaosta tai lykätä sitä.   Viranomaisten seurantavaltuuksia on myös laajennettu. Tästä yksi konkreettinen esimerkki on pörssiosakkeita koskevan lyhyiden positioiden raportointirajan tilapäinen tiukennus 0,2:sta 0,1 prosenttiin. Tiukennus on tällä hetkellä pidennettynä voimassa syyskuun puoliväliin. Viranomaiset ovat pyrkineet myös keventämään yritysten hallinnollista taakkaa. Raportointijaksoja on pidennetty muissa kuin välttämättömissä asioissa. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen suosituksen mukaan tilinpäätösten ja osavuosikatsausten julkistamista voi pidentää lakisääteisten määräaikojen yli. Suomalaiseen osakeyhtiölakiin on tehty vastaava muutos. Toisaalta viranomaiset ovat korostaneet listayhtiöiden velvollisuutta tiedottaa markkinoille pandemian aiheuttamista olennaisista taloudellisista muutoksista mahdollisimman pian tulosvaroituksella. Yhtiöiden edellytetään kertovan läpinäkyvästi pandemian toteutuneista ja mahdollisista vaikutuksista tulevassa puolivuotiskatsauksessaan. Liikkeeseenlaskijat odottavalla kannalla Velkakirjamarkkinoilla liikkeellä ovat olleet valtiot ja julkiset toimijat, jotka keräävät lainarahaa pandemian hoidon ja tukitoimenpiteiden rahoitukseen. Myös yritykset ovat palanneet takaisin markkinoille. Tällöin huomio kiinnittyy arvopaperien tarjoamista koskeviin säännöksiin – ennen kaikkea tuliterään esitesääntelyyn. Uusilla säännöksillä helpotetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja jo aiemmin listautuneiden yritysten varainhankintaa. Ensimmäiset merkintäoikeusannit on jo nähty. Hidasteeksi voi muodostua joidenkin pörssiyhtiöiden ensimmäisen vuosipuoliskon poikkeuksellisista olosuhteista johtuva huono tulos ja epäselvät tulevaisuudennäkymät. Esitteessä yhtiön on annettava käyttöpääomalausunto eli arvioitava, riittävätkö sen rahavarat seuraavaksi kahdeksitoista kuukaudeksi myös huonoimmassa skenaariossa. Tämä voi olla vallitsevassa markkinatilanteessa haastavaa. Finanssikriisin opetukset? Finanssikriisin jälkimainingeissa finanssialan sääntelyssä varauduttiin kriisien ratkaisuun. Sääntely kohdistettiin pankkeihin ja niiden toiminnan vahvistamiseen sekä markkinainfrastruktuurin ja arvopaperikeskusten lujittamiseen. Vanha viisaus pitää kuitenkin edelleen paikkansa: kenraalit varautuvat aina edelliseen sotaan. Koronakriisin polttopiste ei kuitenkaan ole rahoitusjärjestelmässä – ei ainakaan vielä. Katse tulevaisuuteen Finanssialallakin paljon riippuu kriisin kestosta ja siitä, milloin talous saadaan uudestaan käyntiin. Toimenpiteet ovat tähän mennessä kohdistuneet valvottuihin instituutioihin, kuten pankkeihin ja niiden toiminnan jatkuvuuteen. Mikäli tilanne äityisi rahoitusmarkkinoiden laajaksi kriisiksi, valmiuslaki antaisi viranomaisille laajat valtuudet markkinoiden sääntelyyn. Tällaisia järeämpiä keinoja olisivat ulkomailla olevien maksuvälineiden kotiuttamisvelvollisuus, korkosääntely ja talletusten nostorajoitukset. Tämä ei onneksi näytä todennäköiseltä varsinkin, kun valmiuslain soveltaminen on vastikään päätetty. Näillä näkymin ainoaksi varsinaiseksi säännöstelytoimeksi näyttäisi jäävän kulutusluotoille asetettava kymmenen prosentin väliaikainen korkokatto. Mielenkiintoista on, että valmiuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa erityisesti rahoitusmarkkinoiden osalta. Tässä valmistelutyössä otetaan taatusti koronakriisin opetukset huomioon.

   Published: 24.6.2020

3. Post

   Vastuullinen urheilumarkkinointi tukee yhteiskunnallista työtä

   Olympialiikkeeseen liittyvän maineen kaupallista hyödyntämistä on rajoitettu, jotta virallisella kaupallisella yhteistyöllä voidaan rahoittaa olympiakisajärjestäjien ja kansallisten olympiakomiteoiden toimintaa. Olympialaisiin liittyvän maailmanlaajuisen huomion ja suurten taloudellisten intressien takia olympialiike panostaa tavaramerkkiensä ja brändinsä suojaamiseen erityisen voimakkaasti. Olympiabrändin tehokas suojaaminen hyödyttää myös kaikkia virallisia yhteistyökumppaneita. Olympiasponsorointi ja tulojen ohjautuminen urheiluun Olympiasponsorointi toteutetaan olympiajärjestön ja yrityksen välisellä sopimuksella, jolla sponsoriyritykselle myönnetään oikeudet tiettyihin olympialaisten immateriaalioikeuksiin, esimerkiksi tiettyihin tavaramerkkeihin. Sponsori saa lisäksi mahdollisuuden olympialiitännäiseen markkinointiin vastineeksi taloudellisesta tuestaan. Olympiasponsorointiohjelmat toimivat aina tietyn tuoteryhmän yksinoikeusperiaatteen mukaisesti. Kaikessa sponsorointiin liittyvässä markkinoinnissa pyritään Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) johdolla säilyttämään olympia-aatteen ja -brändin arvo sekä suojelemaan olympiasponsorien yksinoikeuksia. Sponsorit tukevat olympialaisten järjestämistä ja olympialiikkeen toimintaa monin eri tavoin. Arvokkaiden taloudellisten resurssien lisäksi ne tarjoavat käyttöön tuotteita, palveluita, teknologiaa ja asiantuntemusta. Sponsorien tuki edistää myös olympialiikkeeseen kuuluvan koulutukseen, ympäristöön, kulttuuriin ja nuorisotyöhön liittyvän toiminnan menestystä ja tukee urheilijoiden kehittymistä ympäri maailmaa. Lisäksi sponsorit kehittävät mainonta- ja markkinointitoimia, jotka auttavat edistämään olympia-arvoja ja lisäävät yleisön tietoisuutta olympialaisista ja tukea olympiaurheilijoille. KOK jakaa 90 prosenttia tuloistaan olympialiikkeen organisaatioille olympialaisten järjestämisen tukemiseksi ja urheilun maailmanlaajuisen kehityksen edistämiseksi. Jäljelle jäävän 10 prosenttia se pidättää olympialiikkeen hallintokustannuksiin. KOK jakaa päivittäin yli 3,4 miljoonaa dollaria tukeakseen urheilijoita ja urheilujärjestöjä kaikilla tasoilla ympäri maailmaa. Suomen Olympiajoukkueen urheilijoiden kustannukset rahoitetaan Suomen Olympiakomitean ja KOK:n varoista. Vastineeksi tuestaan Suomen Olympiakomitean kumppanina yritys saa vetovoimaa oman liiketoimintansa menestyksen vahvistamiseksi. Moniulotteinen yhteistyö rakennetaan kampanjoiden, vastuullisuusohjelmien, lisensoinnin ja promootioiden ympärille. Ambush-markkinointi on kiellettyä Olympialaisiin liittyvät tavaramerkit ja muut immateriaalioikeudet ovat KOK:n ja sen kansallisten jäsenliittojen omaisuutta, ja niiden kaupallinen käyttö ilman lupaa on kiellettyä. Muiden kuin KOK:n tai Suomen Olympiakomitean virallisten kumppaneiden ei tule millään tavalla mainonnalla, markkinoinnilla tai viestinnällä luoda mielikuvaa siitä, että ne olisivat olympialiikkeen kumppaneita paikallisesti tai globaalisti. Olympiabrändin tunnettuuden takia Olympia-immateriaalioikeuksiin liittyy suuria taloudellisia intressejä, joiden huolellinen valvonta on tärkeää olympialaisten maineen ja toiminnan jatkuvuuden kannalta. Virallinen sponsorointi on myös sponsorikumppaneille merkittävä investointi, joten sponsoreilla on oikeus olettaa, etteivät ulkopuoliset tahot pääse hyötymään olympiabrändistä luvatta. Suuret taloudelliset intressit kuitenkin väistämättä houkuttelevat myös toimijoita, jotka haluavat hyötyä olympialaisten tai olympiajoukkueen jäsenten maineesta oikeudettomasti. Olympiasponsoreiden yksinoikeuksien suojaamiseksi niin sanottua ambush-markkinointia pyritään ehkäisemään. Ambush-markkinoinnilla tarkoitetaan sitä, että joku muu kuin tapahtuman virallinen sponsori viittaa markkinoinnissaan tapahtumaan suoraan tai epäsuorasti ja pyrkii näin luomaan virheellisen mielikuvan kaupallisesta yhteydestä tapahtumaan ja hyötymään siten oikeudettomasti siihen liittyvästä mainosarvosta. Ambush-markkinointi on erityisen haitallista olympialiikkeelle ja sen virallisille sponsoreille. Esimerkiksi TOP-ohjelman (The Olympic Partners) kansainvälisten pääsponsorikumppaneiden tuotoista 90 prosenttia ohjautuu kansallisille olympiakomiteoille, ja ambush-markkinointi vähentää pääsponsorien saamaa vastinetta olympialiikkeelle antamalleen tärkeälle tuelle. Tuen jatkumisen kannalta on olennaista, että olympialaisista muodostuva taloudellinen hyöty kanavoituu oikeudenmukaisesti olympialaisten järjestäjille ja rahoittajille. Olympialaiset ovat markkinoinnin näkökulmasta erityisen tärkeä tapahtuma, sillä olympiabrändiä saavat hyödyntää vain viralliset yhteistyökumppanit, jotka ovat hankkineet itselleen oikeuden käyttää olympiabrändiä markkinoinnissaan korvausta vastaan. Muu kuin virallinen yhteistyö ja mainontasääntöjen rikkominen vähentävät suoraan suomalaiseen urheiluun kohdistuvaa varainhankintaa. Vastuullisuus on yhdessä tekemistä virallisen yhteistyön kautta Markkinoinnin vastuullisuus korostuu jatkuvasti, ja se vaikuttaa yhä selkeämmin myös kuluttajien tekemiin ostopäätöksiin. Vastuullisuus on myös Olympiakomitean keskeinen arvo. Sillä tarkoitetaan yhteiskunta-, ympäristö- ja henkilöstövastuun lisäksi sosiaalista ja taloudellista vastuuta kaikkia Olympiakomitean sidosryhmiä ja ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan. Liikunnan ja urheilun tukemisen myötä yrityksellä on mahdollisuus tulla yhdistetyksi olympialiikkeen arvoihin. Virallinen sponsorointikumppanuus tuo yritykselle konkreettista lisäarvoa, ja vastuullisen markkinoinnin noudattaminen takaa tulojen ohjautumisen maailmanlaajuisen ja suomalaisen urheilun kehittämisen. Vastuullisuuteen kuuluu, että kaikki olympialiitännäinen markkinointi toteutetaan aina luvan kanssa virallisen yhteistyön muodossa. Kun markkinoinnissa toimitaan vastuullisesti, tuetaan samalla Suomen Olympiakomitean tekemää yhteiskunnallista työtä erityisesti sen hyväksi, että suomalaiset liikkuisivat enemmän ja menestyisivät huippu-urheilussa. Maailmanlaajuisesti tunnettu olympia-aate luo sisältöä, merkitystä ja arvoa liiketoimintaan. Olympiajoukkue yhdessä kumppaneidensa kanssa luo suomalaisille huippuelämyksiä ja suuria tunteita, ja virallisena kumppanina toimiminen ja vastuullinen markkinointi mahdollistavat suomalaisen urheilun kehittymisen ja urheilijoiden menestymisen. Castrén & Snellman haluaa olla tukemassa liikuntaa ja urheilua ja sitä yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, jota Suomen Olympiakomitea tekee. Suomen Olympiakomitean virallisena kumppanina huolehdimme olympiabrändin suojaamisesta Suomessa ja valvomme, että olympialiitännäinen markkinointi toteutetaan oikein. Avustamme lisäksi Suomen Olympiakomiteaa lukuisissa muissa urheiluun liittyvissä juridisissa kysymyksissä.   Hilma-Karoliina Markkanen Senior associate, asianajaja Ida Laakkonen Olympiatiimin vanhempi harjoittelija   Lue myös uutinen 11.6.2020 Tokion kisat siirtyivät – Castrén & Snellman vartioi silti aktiivisesti olympialaisten immateriaalioikeuksia  

   Published: 17.6.2020

4. Post

   Energia-alan murros ei pysähdy poikkeusoloissa

   Poikkeusoloista huolimatta energiahankkeet kiinnostavatkin edelleen monia rahoittajia, sijoittajia sekä ostajia. Se on onni, sillä murroksessa rahoituksen jatkuvuus on tärkeää. Vastuullisuustavoitteet ovat osa yritysten kestävää liiketoimintaa. Asiakkaat vaativat vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita palveluita ja tuotteita. Energia-alan yritysten vastuullisuudella on maailmanlaajuista merkitystä, sillä energiayhtiöt vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Asiakkaiden odotusten lisäksi murrosta vauhdittaa kansainvälinen sääntely. Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa ehdotuksen ilmastolaiksi. Laki asettaisi koko Euroopan unionille sitovan tavoitteen päästä ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Energia-alan toimijat eivät kuitenkaan voi odottaa säätelyä ja poliittisia päätöksiä, vaan liiketoiminnan muutosta on vietävä eteenpäin jo nyt. On sitä paitsi ennustettavissa, että korona antaa murrokseen lisävauhtia: EU-päättäjät ovat jo väläytelleet Green Deal -investointiohjelman kiihdyttämistä. Energia-alan globaalit projektit ja transaktiot vaativat kansainvälisiä toimintamalleja ja sopimuskäytäntöjä.  Ne tuovat varmuutta investointien toteutukseen ja vievät siten osaltaan maailmantaloutta kestävään suuntaan.

   Published: 1.6.2020

5. Post

   Vaatimustenhallinta ja riidanratkaisulautakunta tuovat sujuvuutta ja sopua rakennusprojekteihin

   Näistä vaatimuksista aiheutuvia riskejä voidaan hallita tehokkaalla vaatimustenhallinnalla. Lisäksi vaatimusten hallintaa voidaan sujuvoittaa kansainvälisissä rakennusprojekteissa käytetyllä riidanratkaisulautakunnalla. Vaatimustenhallinta on tehokas riskienhallintatyökalu Sopimuksellinen vaatimustenhallinta ( claims management ) tarkoittaa käytännössä oikeuksien valvomista sopimuksen muutos- ja häiriötilanteissa. Ideaalitilanteessa vaatimustenhallinta ei kuitenkaan ole vain kriisitilanteen kirjelmöintiä, vaan suunnitelmallista ja ennakoivaa riskienhallintaa. Sillä varmistetaan, että osapuolten oikeudet, velvollisuudet ja riskit jakautuvat sovittuun tapaan. Sen avulla voi myös välttää sopimusriitoja ja ainakin helpottaa niiden ratkomista. Vaatimustenhallinnan perusteet: sovi ohjeista, dokumentoi tarkasti ja tartu ongelmiin nopeasti Vaatimustenhallinnan ensimmäinen askel on, että osapuolet kirjaavat sopimukseen yhteiset menettelyohjeet vaatimusten esittämistä ja niihin vastaamista varten. Ohjeet tarkoittavat esimerkiksi aikarajoja ja sisältövaatimuksia. Niitä voidaan vahvistaa sanktiosäännöin. Menettelyohjeet toimivat kuitenkin vain, jos projektin toteuttamisesta vastaavat henkilöt tuntevat ne ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Muuten sopimukseen kirjatut säännöt voivat jopa rasittaa osapuolten oikeudellista asemaa, johtamalla esimerkiksi oikeudenmenetyksiin. Vaatimustenhallinnassa on keskeistä vedota sopimukseen menettelyohjeiden mukaisesti sekä dokumentoida vaatimuksiin johtavat tilanteet. Asioihin on myös tärkeä reagoida mahdollisimman nopeasti. Jos käsittely jätetään projektin loppuun, osapuolet eivät välttämättä enää muista tapahtumia, tai osa vaatimuksista voi tulla projektin jommallekummalle osapuolelle yllätyksenä. Ilman hyvää dokumentaatiota vanhoja asioita on vaikeaa ratkaista. Rakennusalan riidat koostuvatkin usein sekalaisista vaatimuksista, jotka ovat jääneet projektin aikana selvittämättä. Vaatimustenhallinnan tehoväline: riidanratkaisulautakunta Isoissa kansainvälisissä rakennusprojekteissa vaatimusten käsittelyä varten perustetaan usein riidanratkaisulautakunta ( dispute board, dispute review board tai dispute adjudication board ). Se koostuu yhdestä tai useammasta puolueettomasta, kokeneesta asiantuntijasta, esimerkiksi insinööreistä ja rakennusoikeuteen erikoistuneista juristeista, jotka ratkovat tilaajan ja toimittajan erimielisyyksiä projektin aikana. Lautakunta voidaan perustaa koko projektin ajaksi tai tilannekohtaisesti, kun erimielisyys syntyy. Lautakunnan toimivalta perustuu tilaajan ja toimittajan sopimukseen. Sen päätökset voidaan sopia suosituksiksi tai osapuolia väliaikaisesti tai lopullisesti sitoviksi. Käytännössä osapuolet sopivat usein siitä, että lautakunnan päätös on sitova projektin ajan, mutta sen voi riitauttaa myöhemmin. Sitovakin päätös sitoo osapuolia ainoastaan sopimuksen tavoin, minkä johdosta päätösten täytäntöönpano edellyttää tuomioistuimen ratkaisua tai välitystuomiota. Kokemus kuitenkin osoittaa, että osapuolet tyytyvät usein lautakunnan projektin aikana antamiin päätöksiin eivätkä riitauta niitä jälkeenpäin. Riidanratkaisulautakunnan ansiosta projektinaikaiset vaatimukset voidaan selvittää nopeasti – ainakin tilapäisesti – jolloin ne eivät pysäytä projektia. Jos lautakunta on perustettu koko projektin ajaksi, se tuntee projektin jo valmiiksi erimielisyyksien syntyessä, mikä nopeuttaa ratkaisua entisestään. Monissa projekteissa lautakunta käy työmaalla säännöllisesti ja saa esimerkiksi toimittajan kuukausiraportit tietoonsa. Tehokkaan vaatimustenhallinnan tulisi olla osa jokaista projektia Hyvä vaatimustenhallinta kuuluu jokaisen tilaajan ja toimittajan arkeen. Se vaatii prosesseja, resursseja ja joskus ulkopuolista apua, mutta tuo ennustettavuutta ja selkeyttä projektin toteutukseen.

   Published: 25.5.2020

6. Post

   Kansainvälisesti tunnetut FIDIC-mallisopimukset sopivat vaativiin rakennushankkeisiin

   FIDIC-mallisopimukset ovat Suomessa melko tuntemattomia, mutta liiketoiminnan ja erityisesti suurten rakennushankkeiden kansainvälistyessä ne tulevat myös suomalaisilla yhtiöillä yhä useammin vastaan. Kattava sopimussarja monimutkaisiin rakennushankkeisiin FIDIC-sopimussarjaan kuuluu useita sopimuspohjia, jotka on suunniteltu erilaisia tilaajan ja urakoitsijan vastuun- ja riskienjakojärjestelyjä silmällä pitäen. Malleihin viitataan usein niiden värien mukaan: Red Book, Yellow Book ja Silver Book lienevät tunnetuimmat. Red Book on tarkoitettu tilaajan ja Yellow Book urakoitsijan suunnittelemille rakennushankkeille. Silver Book on ns. avaimet käteen -sopimuspohja. Se soveltuu prosessi- ja energia-alan hankkeisiin sekä yksityisen sektorin infrahankkeisiin, joissa urakoitsijalla on kokonaisvastuu sekä hankkeen suunnittelusta että toteutuksesta. Kansainvälisyys lisää FIDIC-mallien suosiota Suomen markkinoilla Kotimaisia rakennusurakan yleisiä YSE 1998 -sopimusehtoja käytetään useimmissa suomalaissa rakennushankkeissa. Ne ovat kuitenkin usein liian yksinkertaiset monimutkaisiin ja vaativiin hankkeisiin, koska ne tarjoavat varsin rajalliset puitteet esimerkiksi vastaanotto- ja hyväksyntämenettelyille. FIDIC-mallisopimukset – erityisesti Yellow ja Silver Book – ovat kasvattaneet Suomessa suosiotaan vaativammissa hankkeissa, kuten voimalaitoshankkeissa. FIDIC-mallisopimukset eivät ole suinkaan ainoa vaihtoehto YSE 1998 -sopimusehdoille, vaan monet suomalaisyhtiöt käyttävät myös omia mallejaan, joita on hiottu vuosien tai jopa vuosikymmenten saatossa juuri niiden omiin erityistarpeisiin. Orgalime-sopimusmalleja suositaan erityisesti energia-alalla, kun taas ruotsalaiset SSGE Delivery Contract -mallit ovat monen metsäteollisuuden toimijan luottovalinta. FIDIC-mallien kasvava suosio perustuu niiden hyvään ja vakiintuneeseen kansainväliseen maineeseen. Ne tunnetaan selkeästä vastuunjaosta ja tasapainoisesta riskienjaosta, ja niitä on käytetty menestyksekkäästi erilaisissa kansainvälisissä rakennushankkeissa. Tunnetun sopimusmallin valitseminen sopimusneuvottelujen pohjaksi voi tuoda sujuvuutta ja alentaa sopimuskuluja huomattavasti osapuolten tietäessä, millaiseen sopimukseen ne ovat sitoutumassa. Toinen kansainvälisesti hyväksi todettujen ja arvostettujen FIDIC-mallien eduista liittyy rahoituksen hankintaan. Erityisesi kansainväliset rahoituslaitokset hyväksyvät niille tutut FIDIC-mallit rahoitusneuvottelujen pohjaksi helpommin kuin yhtiön omat tai kansalliset sopimusehdot, kuten YSE-ehdot. Päivitetyt FIDIC-mallit aiempaa yksityiskohtaisempia – tavoitteena riitojen väheneminen FIDIC 1999 -mallisopimukset päivitettiin vuoden 2017 lopulla. Uudella, vuoden 2017 sarjalla pyrittiin lisäämään selkeyttä ja varmuutta sekä ratkomaan vuoden 1999 sarjan ongelmakohtia. Uusi sarja onkin edeltäjäänsä normatiivisempi, ja huomio kohdistuu kysymyksiin, jotka ovat aiheuttaneet erimielisyyksiä hankkeiden osapuolille vuoden 1999 malleissa. Esimerkiksi vuoden 2017 sarjassa on yksityiskohtaisemmat määräykset reklamaatioita ja muuta viestintää koskevista vaatimuksista. Myös laadunvalvontaa ja urakoitsijan sopimuksenmukaisuuden todentamista koskevia määräyksiä on täsmennetty. Yksityiskohtaisuuden johdosta uudet sopimusmallit ovat vaatimusten osalta vuoden 1999 malleja pidemmät ja raskaammat. Tämän odotetaan kuitenkin tekevän uudesta sarjasta helppokäyttöisemmän ja jättävän vähemmän sijaa tulkinnalle, minkä vuorostaan ennakoidaan vähentävän riitatilanteita. Toisaalta yksityiskohtaisuuden vuoksi vuoden 2017 sarjan käyttäminen ja hallinnointi on käyttäjien näkökulmasta melko lailla raskaampaa, mikä saattaa heikentää niiden houkuttelevuutta varsinkin suoraviivaisemmissa rakennushankkeissa. Uudistettu vaatimusmenettely Vuoden 2017 päivityksessä tehtiin merkittäviä muutoksia keskeisiin määräyksiin esimerkiksi vaatimusten esittämisen osalta. Uudessa sarjassa asetetaan esimerkiksi tiukat aikarajat ja sisältökriteerit tilaajan vaatimuksille, kun vuoden 1999 sarjassa näitä ei ollut lainkaan. Toinen mielenkiintoinen uudistus on ennakkovaroitusmekanismi, jossa osapuolten tulee ilmoittaa mahdollisista havainnoista, jotka voivat antaa aihetta vaatimusten esittämiselle. Mekanismia on kuitenkin jo ehditty kritisoida siitä, että sen noudattamatta jättämistä ei ole sanktioitu, eikä sopimusmalleissa aseteta selkeitä vaatimuksia ennakkovaroitusten kirjaamiselle tai niitä koskeville kokouksille. Uusi sarja antaa myös enemmän tilaa vaihtoehtoiselle riidanratkaisulle korostaen riidanratkaisulautakuntien ( Dispute Avoidance and Adjudication Boards ) asemaa. Käyttöönotto edennyt hitaasti Vaikka vuoden 2017 mallien julkaisusta on jo kaksi vuotta, käsityksemme mukaan niitä ei ole vielä käytetty sen enempää Suomessa kuin muuallakaan. Tämä ei ole yllätys, sillä uusien sopimusmallien osalta muutos on aina hidasta – osapuolille on usein helpompaa käyttää tuttuja sopimusehtoja kuin hypätä tuntemattomaan. Kaikkialla maailmassa ei ole edes vielä otettu käyttöön vuoden 1999 FIDIC-malleja, vaan käytössä ovat yhä aiemmat vuoden 1987 mallisopimukset. Monet odottavatkin, että saisivat kuulla muiden kokemuksia päivitetyistä vuoden 2017 malleista ennen kuin rohkenevat ottamaan ne omaan käyttöönsä. Malleihin tutustumista helpottaa FIDIC:n vuonna 2019 julkaisema teos FIDIC Golden Principles , joka antaa hyvän kuvan FIDIC-mallien keskeisistä periaatteista sekä logiikasta niiden taustalla. Oletettavasti kestää vielä muutamia vuosia, ennen kuin vuoden 2017 uusista malleista saadaan käytännön kokemuksia. Vasta käytännön kokemusten myötä voidaan kunnolla arvioida, onko vuoden 1999 malleihin tehdyillä muutoksilla saatu aikaan aitoa lisäarvoa. On mielenkiintoista nähdä, korvaavatko vuoden 2017 mallit edeltäjänsä suurten rakennushankkeiden suosikkimalleina, ja milloin tämä muutos tapahtuu.

   Published: 25.5.2020

7. Post

   Tuulivoiman pitkäaikaiset sähkönostosopimukset mahdollistavat tuulipuistoinvestoinnin

   Osana tätä kehitystä Suomessa ovat viime vuosina yleistyneet PPA-sopimukset ( power purchase agreement ) eli pitkäaikaiset sähkönostosopimukset tuulivoimayhtiöiden ja sähkön ostajien välillä. Sopimukset tehdään 10–20 vuodeksi tuulivoimayhtiön ja yhden suuren tai useamman pienen ostajan välillä. Sopimus tarjoaa kaikille osapuolille vakautta kestonsa ja sovitun hinnoittelumallin ansiosta. Samalla ostaja saa käyttöönsä vastuullisuus- ja kestävyystavoitteitaan tukevaa uusiutuvaa energiaa. Kansainvälisissä toimintaympäristöissä tällaisia ostosopimuksia on tehty jo jonkin aikaa. Sopimuksen tuoma kassavirta lisää rahoittajan luottamusta PPA-sopimus on nykyään keskeinen edellytys tuulivoimahankkeen rahoittamiselle. Sopimuksen perusteella ostaja sitoutuu hankkimaan tietyn määrän sähköä tuulivoimayhtiöltä ja maksamaan siitä sovitun hinnan. Tuulivoimayhtiö saa kassavirtaa, ja rahoittaja voi luottaa siihen, että yhtiö kykenee maksamaan tuulipuiston rakentamista varten annetun lainan takaisin. PPA-sopimuksissa on useita sähkönoston malleja Yleisimmät tuulivoimaprojektien PPA-sopimuksien mallit ovat pay-as-produced tai baseload . Pay-as-produced-mallissa ostaja sitoutuu ostamaan kaiken tuulipuiston tuottaman sähkön. Baseload-mallissa ostaja sitoutuu ostamaan tietyn määrän sähköä, ja tuulivoimayhtiö voi joutua vastaamaan ostajalle, mikäli tuulipuisto ei tuotakaan sovittua määrää. Muita Suomessa käytettäviä malleja ovat pay-as-produced with cap sekä pay-as-produced with hedge . Ensimmäisessä mallissa ostaja ostaa kaiken tuulipuiston tuottaman sähkön tiettyyn energiamäärään asti. Erona baseload-malliin on, ettei tuottaja vastaa sähköntuotannon vajauksesta. Jälkimmäisessä mallissa ostaja hankkii yleensä koko tuulipuiston tuotantomäärän, mutta ostaja ja tuulivoimayhtiö sopivat hinnoittelua varten suojausjärjestelyn. Mikäli sähkönhinta vapailla markkinoilla on korkea tai sen ennustetaan nousevan, malli voi mahdollistaa korkeamman hinnan tuulivoimayhtiölle. Suojausjärjestelyssä sovitaan yleensä niin sanotut lattiahinnat, jotka turvaavat yhtiölle tuulipuiston tuottamasta sähköstä tietyn vähimmäishinnan. Hinnoitteluun vaikuttavat sopimuksen malli, kesto ja riskit PPA-sopimusten sähkönhinnoista puhutaan paljon. Hinnoitteluun vaikuttavat sopimuksen malli, kesto sekä se, mitä riskejä tuottajalle jää. Rahoituksen yhteydessä puhutaan tyypillisesti tuulipuiston PPA-sopimuksen nettohinnasta. Nettohinta perustuu sopimuksessa sovittuun bruttohintaan, josta vähennetään eri kustannuserät: likviditeettikustannus, profiilikustannus, tasehallinta, volyymiriski ja muut erät, kuten annetut vakuudet. Jos suunnittelet PPA-sopimusta osaksi tuulipuistoasi tai sähkön hankintaasi, Castrén & Snellmanin energia-alan asiantuntijat auttavat valitsemaan sinulle ja tuulivoimahankkeeseesi tai sähkönkulutukseesi sopivimman PPA-sopimuksen.

   Published: 25.5.2020

8. Post

   Vaurautta ja ilmastotekoja vihreällä asuntolainalla

     Energiatehokas asuminen palkitaan pienemmillä lainakoroilla EU:n rahoittaman Energy Efficient Mortgages Action Plan (EeMAP) -hankkeen tavoitteena on kehittää Euroopan markkinoille energiatehokkuuteen kannustava vihreä asuntolaina. Ideana on, että energiatehokkaan asunnon ostaja palkittaisiin esimerkiksi pienemmällä lainakorolla. Sama kannustin olisi tarjolla myös kodin energiatehokkuutta parantaville remonteille. EeMAP-hankkeen osallistujat pyrkivät lisäksi todistamaan kaksi asiaa. Ne haluavat osoittaa, että asunnon energiatehokkuuden huomioiminen luotonannossa luo kestävämpää tulevaisuutta. Ne haluavat myös näyttää, että pankit hyötyvät asiakkaidensa energiatehokkuuteen panostamisesta. Pankkien lainariski on matalampi, kun asiakas säästää rahaa pienemmän sähkölaskun ansiosta ja energiatehokkuus nostaa asunnon arvoa. Vihreät asuntolainat ovat uutuustuote, jonka suosiota on vielä vaikeaa arvioida. Kiinnostusta kyllä on: Finanssialan teettämän kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia vastaajista olisi valmis remontoimaan omaa asuntoaan energiatehokkaammaksi, mikäli saisi siten pienennettyä asuntolainan marginaalia. Hyvästä luotonantotavasta kestävään luotonantotapaan? Suomen laki edellyttää, että luotonantaja noudattaa hyvää luotonantotapaa. Pankin tulee kohdella asiakkaitaan sosiaalisesti vastuullisella tavalla ja ottaa huomioon heidän etunsa. Hyvä luotonantotapa ei ole perinteisesti velvoittanut pankkeja arvioimaan luotonannon ympäristövaikutuksia. Mutta entä jos ympäristön kannalta kestävämpi menettelytapa tekisi asiakkaasta myös vauraamman? Otetaan esimerkkiasiakas, jonka hankkima omakotitalo täyttää vihreän asuntolainan edellytykset. Jos EeMAP-hankkeen tavoitteet toteutuvat, vihreä asuntolaina lisäisi asiakkaan varallisuutta enemmän kuin tavallinen laina. Silloin olisi asiakkaan edun mukaista, että pankki tarjoaisi oma-aloitteisesti vihreää asuntolainaa. Pankkia taas kannustaisi vihreän lainan myöntämiseen lupaus paremmista tuotoista. Taloudellisesti kaikki voittavat. Taloudellisen hyödyn ja asiakkaan edun vaalimisesta seuraisi myös ulkoishyöty: rahoitettujen asuntojen parantunut energiatehokkuus. Lisäksi kestävämpi palveluvalikoima voi toimia valttina esimerkiksi pankin asiakashankinnassa. Etenkin nuoret pyrkivät yhä useammin taloudellisilla valinnoillaan hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistämään yhteiskunnallisesti kestäviä ratkaisuja. Passiivisuus ja kestämättömiin menettelytapoihin nojaaminen kostautuu ennemmin tai myöhemmin. Tulevaisuuden asuntolainamarkkinoilla vauraus ja vaikuttavuus kulkevat käsi kädessä. Pankin tuodessa nämä tekijät yhteen syntyy ylituottoa, josta myös ympäristö kiittää.

   Published: 18.5.2020

9. Post

   Yhtiökokouksia tyhjille seinille

   Etäosallistuminen tai asiamiesosallistuminen – tai molemmat Väliaikaisen lain mukaan pörssiyhtiön yhtiökokous voidaan järjestää pelkän etäosallistumisen kautta siten, että osakkeenomistaja voi käyttää oikeuksiaan yhtiökokouksessa vain postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Useimmat yhtiöt valinnevat etäosallistumistavaksi ennakkoäänestyksen, jossa äänet kerätään joko verkkopalvelussa tai erillisellä ennakkoäänestyslomakkeella. Kokouksen sujumiseksi äänestyslomakkeesta ja äänestysohjeista pitää tehdä mahdollisimman selkeät. Toinen väliaikaisen lain tarjoama yhtiökokousmalli on niin sanottu asiamiesvaihtoehto, jossa osakkeenomistaja saa käyttää oikeuksiaan yhtiökokouksessa vain asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajalla on aina oikeus valita oma asiamiehensä, eikä yhtiö voi velvoittaa osakkeenomistajaa käyttämään yhtiön osoittamaa asiamiestä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei yhtiö pysty rajoittamaan läsnäolijoiden määrää täysin pitävästi. Poikkeusjärjestelyitä soveltavat yhtiöt päätyvätkin luultavasti usein pelkkään etäosallistumiseen tai vaihtoehtojen yhdistelmään, jossa asiamiehet osallistuvat yhtiökokoukseen etänä. Osakkeenomistajien oikeuksista huolehdittava etukäteen Etäosallistumisvaihtoehto ja asiamiesvaihtoehto edellyttävät molemmat, että osakkeenomistajat voivat käyttää kysely- ja ehdotuksenteko-oikeuksiaan ennen kokousta. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen osakkeenomistajille on annettava muutama päivä aikaa tehdä vastaehdotuksia. Vastaehdotukset tulee ottaa äänestykseen, jos ehdotuksen tehneillä osakkeenomistajilla on enemmän kuin yksi sadasosa yhtiön osakkeista. Oma määräpäivänsä on asetettava muille vastaehdotuksille ja osakkeenomistajien kysymyksille. Ne sekä johdon vastaukset kysymyksiin tulee julkaista ennen mahdollisen ennakkoäänestyksen päättymistä tai yhtiökokousta. Kannattaa huomata, että jos päätösasiassa on vain yksi päätösehdotus, äänestysvaihtoehtojen on oltava kyllä ja ei . Tämä pätee myös hallituksen valintaan ja muihin päätösehdotuksiin, joita ei tavallisesti pysty vastustamaan tekemättä vastaehdotusta. Yhtiöiden onkin syytä ennen kokousta varmistaa, että ainakin keskeisille ehdotuksille on riittävästi kannatusta. Muuten päätös voi jäädä tekemättä, ja edessä on mahdollisesti uuden yhtiökokouksen koolle kutsuminen. Väliaikaisen lain tarjoamia edellä kuvattuja yhtiökokousmahdollisuuksia voivat pörssiyhtiöiden lisäksi hyödyntää myös First North -yhtiöt. Myös perinteisen kokouksen järjestäminen mahdollista Uusiin kokousmuotoihin on tarttunut jo moni yhtiö. Vastaehdotusten ja ennakkokysymysten käsittely teettävät toki jonkin verran työtä, mutta paljon suuremmalta työltä vältytään, kun kokouspaikalla ei tarvita pikkutarkkoja suojatoimia tartuntariskin vähentämiseksi. Pörssiyhtiöt ja First North -yhtiöt voivat silti edelleen pitää yhtiökokouksensa perinteiseen malliin – toki koronatilanteen edellyttämin erityisjärjestelyin. Poikkeuksellisten kokousjärjestelyjen lisäksi väliaikainen laki sallii kaikkien osakeyhtiöiden lykätä yhtiökokousta syyskuun loppuun asti osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen määräajoista riippumatta. Yhtiöt saivat myös tilinpäätöksen laatimiseen lisäaikaa kesäkuun loppuun saakka.

   Published: 14.5.2020

10. Post

    Kilpailu- ja kuluttajavirastolle lisää toimivaltuuksia – ECN+-direktiivin kansallinen täytäntöönpano etenee

    Suomessa osa ECN+-direktiivin vaatimuksista sisällytettiin jo uuteen kilpailulakiin, joka tuli voimaan 17.6.2019. Direktiivin implementoinnin loppuun saattamista varten työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän, joka julkaisi aiheesta mietinnön nyt huhtikuun lopussa. Mietinnössään työryhmä on ehdottanut muutoksia useisiin kilpailulain säännöksiin sekä täysin uusien pykälien lisäämistä lakiin. Merkittävimmät muutosehdotukset liittyvät seuraamusmaksuihin, rakenteellisten korjaustoimenpiteiden mahdollistamiseen sekä EU:n kilpailuviranomaisten yhteistyön tiivistämiseen. Muutoksia seuraamusmaksujärjestelmään Kilpailulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että KKV voisi jatkossa esittää seuraamusmaksuja ja uhkasakkoja myös menettelysääntöjen rikkomisesta esimerkiksi tilanteessa, jossa viranomaisen tarkastustilanteessa asettama sinetti on rikottu. Menettelysääntöjen rikkomisesta voi ehdotuksen mukaan koitua seuraamusmaksu, joka vastaisi enimmillään yhtä prosenttia rikkomiseen syyllistyneen yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. ECN+-direktiivi ei velvoita jäsenvaltioita tarkistamaan seuraamusmaksujärjestelmäänsä kilpailunrajoituksista määrättävien seuraamusmaksujen osalta. Suomessa työryhmälle annettiin kuitenkin mahdollisuus arvioida myös kilpailunrajoituksista määrättävän seuraamusmaksun määrän ennustettavuutta. Työryhmä onkin mietinnössään ehdottanut tarkempien, seuraamusmaksun määrän arviointia koskevien säännösten lisäämistä kilpailulakiin. Ehdotuksen mukaan KKV arvioisi kilpailunrajoituksesta määrättävän seuraamusmaksun määrän uusien laskentasäännösten perusteella, jotka vastaavat pääpiirteittäin komission jo käytössä olevia laskentasääntöjä. Laskentasäännöt eivät sitoisi tuomioistuimia, joilla säilyisi edelleenkin laaja harkintavalta seuraamusmaksun määrän arvioinnissa. Erityisesti toimialajärjestöjen ja niiden jäsenten on hyvä huomata, että ECN+-direktiivin täytäntöönpanon myötä niihin kohdistuvat seuraamukset ankaroituvat merkittävästi, kun sakot määräytyvät jatkossa niiden jäsenten yhteenlasketun liikevaihdon perusteella ja sakkojen maksamisesta vastaavat viime kädessä jäsenyritykset. Tietoa ECN+-direktiivin vaikutuksista toimialajärjestöihin on muun muassa täällä . Rakenteelliset korjaustoimenpiteet uutena puuttumiskeinona kilpailunrajoituksiin Seuraamusmaksuihin liittyvien muutosehdotusten lisäksi mietintö sisältää ehdotuksen rakenteellisten korjaustoimenpiteiden määräämisestä kilpailunrajoituksen päättämiseksi. Rakenteellisilla toimenpiteillä tarkoitetaan esimerkiksi velvoitetta luopua omistusosuudesta kilpailijassa tai velvoitetta luopua jostain liiketoimintayksiköstä. Rakenteellisten korjaustoimenpiteiden tarkoituksena on säilyttää tai palauttaa markkinoiden kilpailulliset olosuhteet. Mietinnössä on tunnistettu, että rakenteelliset toimenpiteet ovat raskaita ja usein peruuttamattomia. Tästä syystä on ehdotettu, ettei päätöstä rakenteellisista järjestelyistä saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Jäsenmaiden kilpailuviranomaisten yhteistyön tiivistäminen Mietinnössä on myös ehdotettu säännöksiä, jotka mahdollistavat EU:n kilpailuviranomaisten yhteistyön tiivistämisen. Mietinnössä on esimerkiksi ehdotettu, että kilpailulakiin säädetään uusi luku jäsenvaltioiden rajat ylittävän, toisen maan kilpailuviranomaisen puolesta tehtävän asiakirjojen tiedoksiannon ja seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Eriävät mielipiteet seuraamusmaksuista, tarkastuksista ja väliaikaismääräyksistä Mietinnöstä jätettiin kaksi eriävää mielipidettä. Asianajajaliiton eriävässä mielipiteessä kritisoidaan menettelysääntöjen rikkomisesta aiheutuvia seuraamusmaksuja koskevia säännöksiä sekä ehdotuksia kilpailunrajoituksista määrättävien seuraamusmaksujen laskentatavasta. Lisäksi siinä nostettiin esiin KKV:n suorittamien tarkastusten puutteellinen tuomioistuinkontrolli. Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien yhteisessä eriävässä mielipiteessä puolestaan kritisoitiin muun muassa muutoksia, jotka koskevat yhteenliittymälle määrättäviä seuraamusmaksuja ja väliaikaismääräysten sääntelyä sekä tuotiin esiin tehokkaan ennakollisen kilpailuneuvonnan tarve. Lainvalmistelun eteneminen Direktiivin kansallinen täytäntöönpano on tehtävä 4.2.2021 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on antaa lainmuutoksia koskeva hallituksen esitys viikolla 39. Sitä ennen sidosryhmillä on mahdollisuus antaa asiasta lausuntoja.   Sari Hiltunen, Hanna Perikangas ja Joona Havunen

    Published: 14.5.2020