Kilpailu- ja kuluttajavirastolle lisää toimivaltuuksia – ECN+-direktiivin kansallinen täytäntöönpano etenee

Suomessa osa ECN+-direktiivin vaatimuksista sisällytettiin jo uuteen kilpailulakiin, joka tuli voimaan 17.6.2019. Direktiivin implementoinnin loppuun saattamista varten työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän, joka julkaisi aiheesta mietinnön nyt huhtikuun lopussa.

Mietinnössään työryhmä on ehdottanut muutoksia useisiin kilpailulain säännöksiin sekä täysin uusien pykälien lisäämistä lakiin. Merkittävimmät muutosehdotukset liittyvät seuraamusmaksuihin, rakenteellisten korjaustoimenpiteiden mahdollistamiseen sekä EU:n kilpailuviranomaisten yhteistyön tiivistämiseen.

Muutoksia seuraamusmaksujärjestelmään

Kilpailulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että KKV voisi jatkossa esittää seuraamusmaksuja ja uhkasakkoja myös menettelysääntöjen rikkomisesta esimerkiksi tilanteessa, jossa viranomaisen tarkastustilanteessa asettama sinetti on rikottu.

Menettelysääntöjen rikkomisesta voi ehdotuksen mukaan koitua seuraamusmaksu, joka vastaisi enimmillään yhtä prosenttia rikkomiseen syyllistyneen yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

ECN+-direktiivi ei velvoita jäsenvaltioita tarkistamaan seuraamusmaksujärjestelmäänsä kilpailunrajoituksista määrättävien seuraamusmaksujen osalta. Suomessa työryhmälle annettiin kuitenkin mahdollisuus arvioida myös kilpailunrajoituksista määrättävän seuraamusmaksun määrän ennustettavuutta. Työryhmä onkin mietinnössään ehdottanut tarkempien, seuraamusmaksun määrän arviointia koskevien säännösten lisäämistä kilpailulakiin.

Ehdotuksen mukaan KKV arvioisi kilpailunrajoituksesta määrättävän seuraamusmaksun määrän uusien laskentasäännösten perusteella, jotka vastaavat pääpiirteittäin komission jo käytössä olevia laskentasääntöjä. Laskentasäännöt eivät sitoisi tuomioistuimia, joilla säilyisi edelleenkin laaja harkintavalta seuraamusmaksun määrän arvioinnissa.

Erityisesti toimialajärjestöjen ja niiden jäsenten on hyvä huomata, että ECN+-direktiivin täytäntöönpanon myötä niihin kohdistuvat seuraamukset ankaroituvat merkittävästi, kun sakot määräytyvät jatkossa niiden jäsenten yhteenlasketun liikevaihdon perusteella ja sakkojen maksamisesta vastaavat viime kädessä jäsenyritykset. Tietoa ECN+-direktiivin vaikutuksista toimialajärjestöihin on muun muassa täällä.

Rakenteelliset korjaustoimenpiteet uutena puuttumiskeinona kilpailunrajoituksiin

Seuraamusmaksuihin liittyvien muutosehdotusten lisäksi mietintö sisältää ehdotuksen rakenteellisten korjaustoimenpiteiden määräämisestä kilpailunrajoituksen päättämiseksi. Rakenteellisilla toimenpiteillä tarkoitetaan esimerkiksi velvoitetta luopua omistusosuudesta kilpailijassa tai velvoitetta luopua jostain liiketoimintayksiköstä.

Rakenteellisten korjaustoimenpiteiden tarkoituksena on säilyttää tai palauttaa markkinoiden kilpailulliset olosuhteet. Mietinnössä on tunnistettu, että rakenteelliset toimenpiteet ovat raskaita ja usein peruuttamattomia. Tästä syystä on ehdotettu, ettei päätöstä rakenteellisista järjestelyistä saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Jäsenmaiden kilpailuviranomaisten yhteistyön tiivistäminen

Mietinnössä on myös ehdotettu säännöksiä, jotka mahdollistavat EU:n kilpailuviranomaisten yhteistyön tiivistämisen. Mietinnössä on esimerkiksi ehdotettu, että kilpailulakiin säädetään uusi luku jäsenvaltioiden rajat ylittävän, toisen maan kilpailuviranomaisen puolesta tehtävän asiakirjojen tiedoksiannon ja seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Eriävät mielipiteet seuraamusmaksuista, tarkastuksista ja väliaikaismääräyksistä

Mietinnöstä jätettiin kaksi eriävää mielipidettä. Asianajajaliiton eriävässä mielipiteessä kritisoidaan menettelysääntöjen rikkomisesta aiheutuvia seuraamusmaksuja koskevia säännöksiä sekä ehdotuksia kilpailunrajoituksista määrättävien seuraamusmaksujen laskentatavasta. Lisäksi siinä nostettiin esiin KKV:n suorittamien tarkastusten puutteellinen tuomioistuinkontrolli.

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien yhteisessä eriävässä mielipiteessä puolestaan kritisoitiin muun muassa muutoksia, jotka koskevat yhteenliittymälle määrättäviä seuraamusmaksuja ja väliaikaismääräysten sääntelyä sekä tuotiin esiin tehokkaan ennakollisen kilpailuneuvonnan tarve.

Lainvalmistelun eteneminen

Direktiivin kansallinen täytäntöönpano on tehtävä 4.2.2021 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on antaa lainmuutoksia koskeva hallituksen esitys viikolla 39. Sitä ennen sidosryhmillä on mahdollisuus antaa asiasta lausuntoja.

Sari Hiltunen, Hanna Perikangas ja Joona Havunen