12.11.2021

Teetkö jatkossa osittain etätöitä? Huomioi ainakin nämä asiat verotuksessa ja työsuhteessasi!

Monilla työpaikoilla on kuluvan vuoden aikana siirrytty etätöistä hybridityöskentelyyn. Erityisesti asiantuntijatehtävissä työ ei monen kohdalla ole enää sidottu toimistoon, vaan töitä tehdään joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta.

Kokosimme alle yhteenvedon asioista, joita kotimaan hybridityössä on syytä ottaa huomioon verotuksen ja työoikeuden näkökulmasta.

Työntekijän muistilista verotusta varten

Automaattinen 750 euron tulonhankkimisvähennys:

Kaikki palkansaajat saavat automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennyksen (verovuodelta 2021). Jos kulusi ovat tätä suuremmat, voit ilmoittaa ne veroilmoituksessa tulonhankkimismenoina.

Työhuonevähennys:

Jos teet etätöitä, olet oikeutettu työhuonevähennykseen. Työhuonevähennyksen voi tehdä joko kaavamaisena vähennyksenä tai todellisten kulujen mukaan.

Kaavamainen työhuonevähennys määräytyy etätyöpäivien mukaan ja on suuruudeltaan 225–900 euroa vuoden 2020 verotuksessa. 

Vähennys todellisten kulujen mukaan kannattaa tehdä, jos teet paljon töitä kotona. Tällöin voit vähentää verotuksessa esimerkiksi kalusteet sekä työhuoneesta aiheutuneet vuokra-, valaistus- ja lämmityskulut. Todellisista kuluista on pyynnöstä esitettävä Verohallinnolle selvitys ja tositteet.

Työvälineet:

Hankittujen työvälineiden verokohtelu riippuu siitä, ostitko välineet itse, hankkiko työnantaja ne ja lahjoitti ne omistukseesi vai lainaatko niitä työnantajaltasi.

Voit vähentää itse hankkimiesi työvälineiden hankinta-, huolto- ja korjausmenot tulonhankkimiskuluina, jos välineet ovat pääasiassa työkäytössä. Voit vähentää kulut työvälineen hankintavuonna yhdellä kertaa, jos työvälineen hankintahinta on enintään 1 200 euroa/työväline (verovuosi 2021), tai vuosittain tehtävinä 25 prosentin suuruisina poistoina, jos työvälineen hankintahinta ylittää 1 200 euroa.  

Jos lainaat työnantajalta työvälineet käyttöösi eli työvälineet säilyvät työnantajasi omistuksessa, sinulle ei synny niistä veronalaista etua.

Jos työnantaja hankkii työvälineitä henkilökohtaiseen omistukseesi, työvälineiden käypä arvo on palkkaa ja työnantaja ilmoittaa edun tulorekisteriin.

Matkakustannusten korvaukset:

Jos työskentelet osittain etänä, voit vähentää matkakuluina asunnon ja työpaikan väliset kustannukset niiltä päiviltä, joina käyt työpaikalla. Asunnon ja työpaikan välisissä matkakuluissa on 750 euron omavastuu. Matkakulut voi ilmoittaa veroilmoituksessa vain, mikäli ne ylittävät 750 euroa. Muista vähentää matkakulut halvimman kulkuneuvon mukaan.

Nettiyhteys:

Nettiyhteyden verovähennysoikeus riippuu siitä, hankitko yhteyden itse vai hankkiko sen työnantaja.

Jos olet hankkinut nettiyhteyden itse, sinulla on oikeus vähentää sen kustannuksia tulonhankkimismenoina. Jos yhteys on osittain työkäytössä, voit vähentää sen kustannuksista 50 prosenttia, ja jos yhteyttä käytetään pääasiassa työntekoon, kustannukset voi vähentää kokonaan.

Jos työnantaja korvaa hankkimasi verkkoyhteyden kustannukset, korvaus on veronalaista tuloa sekä työkäytön että yksityiskäytön osalta. Tällöin työnantaja pidättää korvauksesta ennakonpidätyksen.

Jos työnantaja hankkii nettiyhteyden, etu on sinulle verovapaata sekä työkäytön että yksityiskäytön osalta.

Työntekijän muistilista työoikeudesta

Hybridityöstä sopiminen työnantajan kanssa:

Hybridityötä koskevat samat säännöt kuin työpaikalla tehtyä työtä. Vapaaehtoisesta hybridityöskentelystä ei yleensä tarvitse tehdä erillistä työsopimusta. Noudata aina työnantajan hybridityöhön antamaa ohjeistusta.

Hybridityöhön velvoittaminen:

Lähtökohtaisesti työsopimuksessa sovittu työpaikka sitoo työnantajaa myös hybriditöiden suhteen. Työnantaja ei siis voi yksipuolisesti velvoittaa työntekijää normaalioloissa hybriditöihin, jos siitä ei ole työsopimuksessa sovittu.

Hybridityö ja tasapuolinen kohtelu:

Työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioiden perusteltua. Hybridityötä koskevat ohjeistukset voivat siis olla eri tehtävissä erilaisia, kunhan tähän on olemassa selkeä syy. Syitä voivat olla esimerkiksi työtehtävien sisältö ja luonne sekä työn laatu. 

Hybridityön tekemiselle voidaan myös asettaa rajoituksia. Työnantajasi voi esimerkiksi edellyttää, että työpaikalla on oltava aina tietty määrä työntekijöitä, tai kieltää hybridityön, jos työntekijä ei noudata ohjeistusta.

Työskentely ulkomailla:

Ulkomailla työskentelystä kannattaa aina neuvotella ja sopia kirjallisesti työnantajan kanssa. Sinun ja työnantajan kannalta on tärkeää varmistaa etukäteen, millä tavoin sosiaaliturva määräytyy ulkomailla työskentelyn aikana eli minkä maan sosiaaliturvaa koskevat säännökset soveltuvat etätöihin.

Työturvallisuus ja jaksaminen:

Hybridityöskentelyssä korostuu työntekijän oma vastuu esimerkiksi riittävistä lepoajoista. Työnantajan on hyvä muistuttaa työntekijöitä jaksamisesta huolehtimisesta esimerkiksi keskusteluin.

Työnantajan ottama tapaturmavakuutus koskee myös muualla kuin työpaikalla tehtyä työtä, mutta etätyössä se on sidotumpi työtilaan kuin työpaikalla. Tarpeen tullen työnantajan tai työntekijän kannattaa täydentää tapaturmavakuutusta vapaaehtoisella vakuutuksella.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Luonnontuotteiden, muiden terveyteen liittyvien tuotteiden ja kosmetiikan vähittäiskauppaa harjoittanut Life Finland Oy hakeutui konkurssiin omasta aloitteestaan kesäkuussa 2025, ja konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajajamme, counsel Elina Pesonen . Life Finland Oy kuului kansainväliseen Life-konserniin, ja sen emoyhtiö Life Europe AB asetettiin myös konkurssiin kesäkuussa 2025 Ruotsissa. Life Finland Oy:llä oli konkurssiin asetettaessa eri puolella Suomea yli 30 avoinna olevaa myymälää ja lähes 170 työntekijää. Myymälätilojen lisäksi yhtiöllä oli useita muita vuokrakohteita, kuten tyhjennyksessä olevia liiketiloja sekä toimisto- ja varastotiloja. Konkurssipesä järjesti konkurssiloppuunmyynnit kaikissa yhtiön myymälöissä. Myymälöiden alasajo ja konkurssiloppuunmyynnit toteutettiin tehokkaasti noin kahdessa viikossa yhteistyössä yhtiön maajohtajan, aluejohtajien ja myymälähenkilökunnan kanssa. Loppuunmyynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä, ja vaihto-omaisuusvarasto saatiin lähes kokonaisuudessaan myytyä kuluttajille. Konkurssipesän pesänhoito on vaatinut monipuolista asiantuntemusta. Menettelyssä on hoidettu muun muassa konsernitilijärjestelyihin, immateriaalioikeuksiin, franchising-sopimuksiin, työsuhteisiin ja kuluttajavelkojiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lisäksi menettelyyn on keskeisesti liittynyt kansainvälinen ulottuvuus, sillä pesänhoitaja on järjestellyt toiminnan alasajoa ja omaisuuden realisointia tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten konserniyhtiöiden konkurssipesien hallintojen kanssa. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa liiketoiminnan myyntimahdollisuuksien selvittämistä, aineettomien oikeuksien myynnin sekä konsernin sisäisten sopimusten koordinointia
Julkaistu 9.12.2025
Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025