Yrityksissä ja yhteisöissä voi tulla eteen tilanne, jossa yhtiö tai sen palveluksessa olevat henkilöt joutuvat poliisin esitutkinnan kohteeksi. Joskus yhtiössä voidaan ennakoida tulevaa esitutkintaa sitä edeltävän viranomaisprosessin perusteella, mutta useimmiten yhtiön johto kuulee esitutkinnasta vasta, kun poliisi ottaa yhteyttä ja pyytää yhtiön johtoa tai työntekijöitä poliisikuulusteluihin. Näihin yllättäviin tilanteisiin kannattaa varautua etukäteen laatimalla selkeät toimintaohjeet. Hyvin hoidetun esitutkintavaiheen merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Esitutkintavaihe määrittää rikosprosessin kulun – näin valmistaudut tutkintaan
Eveliina Tammela
Toimintaohjeet esitutkintavaiheeseen – asianajaja avuksi alusta alkaen
Tulevan rikosprosessin kulkua määrittelee pitkälti se, miten esitutkintavaihe hoidetaan. Parhaassa tapauksessa yhteisö tai yritys voi välttää virheet, joiden korjaaminen myöhemmin oikeusprosessissa olisi hyvin vaikeaa. Rikosprosessin linjaukset lukitaan nimittäin jo esitutkintavaiheessa. Jos puolustautumista ryhdytään suunnittelemaan vasta sitten, kun syyttäjä on nostanut syytteet, lähdetään rikosoikeudenkäyntiin väistämättä takamatkalta. Rikosprosessiin erikoistunut asianajaja osaa ennakoida ja ohjata suunnittelua.
Esitutkinta voi liittyä esimerkiksi työpaikalla tapahtuneeseen työtapaturmaan, epäiltyyn ympäristörikokseen, sisäpiiritiedon väärinkäyttöepäilyyn, liikesalaisuuksien väärinkäyttöepäilyihin, erilaisiin talousrikosepäilyihin tai muihin liike-elämän rikosnimikkeisiin. Tietyt toimintaohjeet soveltuvat esitutkintavaiheeseen kaikissa tilanteissa rikosepäilyn luonteesta riippumatta:
Ammattitaitoinen loppulausunto voi säästää syytteeltä
Kun poliisi on suorittanut työnsä, esitutkintamateriaali eli poliisikuulustelukertomukset ja muu esitutkinnassa kertynyt aineisto lähetetään asianosaisille loppulausuntoa varten. Tämä on samalla ensimmäinen kerta, kun epäilty pystyy tutustumaan esitutkinta-aineistoon kokonaisuudessaan ja muiden asianosaisten poliisikuulustelukertomuksiin. Tässä vaiheessa on erittäin tärkeää ottaa kantaa esitutkintamateriaaliin ja antaa loppulausunto.
Syyttäjälle suunnatussa loppulausunnossa asianajaja ottaa kantaa erityisesti asiassa kertyneeseen näyttöön ja juridiikkaan sekä perustelee, miksi asiassa tulisi jättää syyte nostamatta. Parhaassa tapauksessa syyttäjä päättää jättää syytteen nostamatta, eli tekee niin sanotun sjp:n, jolloin yhtiö ja sen henkilövastaajat välttyvät oikeusprosessilta. Vaikka syyttäjä päättäisi nostaa syytteen, ammattitaitoinen loppulausunto parantaa asian menestymisen mahdollisuuksia tulevassa oikeusprosessissa.
Yhteisösakot ja sakkomäärät kasvussa
Vaikka rikos olisi tapahtunut yhtiön toiminnassa, epäily kohdistuu yhtiön puolesta ja/tai tietyssä asemassa toimineisiin henkilövastaajiin. Silti myös yhtiöön voidaan kohdistaa yhteisösakkovaatimus. Selkeä viimevuosien trendi on ollut se, että syyttäjät vaativat yhteisösakkoja useammin ja sakkomäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Tästäkään näkökulmasta ei ole merkityksetöntä, kuinka esitutkintavaihe hoidetaan.
Castrén & Snellmanilla toimii rikosoikeuspraktiikka, jossa hoidetaan erilaisia liike-elämän rikosasioita esitutkinnasta rikosoikeudenkäynteihin.