25.10.2021

Esitutkintavaihe määrittää rikosprosessin kulun – näin valmistaudut tutkintaan

Yrityksissä ja yhteisöissä voi tulla eteen tilanne, jossa yhtiö tai sen palveluksessa olevat henkilöt joutuvat poliisin esitutkinnan kohteeksi. Joskus yhtiössä voidaan ennakoida tulevaa esitutkintaa sitä edeltävän viranomaisprosessin perusteella, mutta useimmiten yhtiön johto kuulee esitutkinnasta vasta, kun poliisi ottaa yhteyttä ja pyytää yhtiön johtoa tai työntekijöitä poliisikuulusteluihin. Näihin yllättäviin tilanteisiin kannattaa varautua etukäteen laatimalla selkeät toimintaohjeet. Hyvin hoidetun esitutkintavaiheen merkitystä ei voi liikaa korostaa.

Toimintaohjeet esitutkintavaiheeseen – asianajaja avuksi alusta alkaen

Tulevan rikosprosessin kulkua määrittelee pitkälti se, miten esitutkintavaihe hoidetaan. Parhaassa tapauksessa yhteisö tai yritys voi välttää virheet, joiden korjaaminen myöhemmin oikeusprosessissa olisi hyvin vaikeaa. Rikosprosessin linjaukset lukitaan nimittäin jo esitutkintavaiheessa. Jos puolustautumista ryhdytään suunnittelemaan vasta sitten, kun syyttäjä on nostanut syytteet, lähdetään rikosoikeudenkäyntiin väistämättä takamatkalta. Rikosprosessiin erikoistunut asianajaja osaa ennakoida ja ohjata suunnittelua.

Esitutkinta voi liittyä esimerkiksi työpaikalla tapahtuneeseen työtapaturmaan, epäiltyyn ympäristörikokseen, sisäpiiritiedon väärinkäyttöepäilyyn, liikesalaisuuksien väärinkäyttöepäilyihin, erilaisiin talousrikosepäilyihin tai muihin liike-elämän rikosnimikkeisiin. Tietyt toimintaohjeet soveltuvat esitutkintavaiheeseen kaikissa tilanteissa rikosepäilyn luonteesta riippumatta:

Ammattitaitoinen loppulausunto voi säästää syytteeltä

Kun poliisi on suorittanut työnsä, esitutkintamateriaali eli poliisikuulustelukertomukset ja muu esitutkinnassa kertynyt aineisto lähetetään asianosaisille loppulausuntoa varten. Tämä on samalla ensimmäinen kerta, kun epäilty pystyy tutustumaan esitutkinta-aineistoon kokonaisuudessaan ja muiden asianosaisten poliisikuulustelukertomuksiin. Tässä vaiheessa on erittäin tärkeää ottaa kantaa esitutkintamateriaaliin ja antaa loppulausunto.

Syyttäjälle suunnatussa loppulausunnossa asianajaja ottaa kantaa erityisesti asiassa kertyneeseen näyttöön ja juridiikkaan sekä perustelee, miksi asiassa tulisi jättää syyte nostamatta. Parhaassa tapauksessa syyttäjä päättää jättää syytteen nostamatta, eli tekee niin sanotun sjp:n, jolloin yhtiö ja sen henkilövastaajat välttyvät oikeusprosessilta. Vaikka syyttäjä päättäisi nostaa syytteen, ammattitaitoinen loppulausunto parantaa asian menestymisen mahdollisuuksia tulevassa oikeusprosessissa.

Yhteisösakot ja sakkomäärät kasvussa

Vaikka rikos olisi tapahtunut yhtiön toiminnassa, epäily kohdistuu yhtiön puolesta ja/tai tietyssä asemassa toimineisiin henkilövastaajiin. Silti myös yhtiöön voidaan kohdistaa yhteisösakkovaatimus. Selkeä viimevuosien trendi on ollut se, että syyttäjät vaativat yhteisösakkoja useammin ja sakkomäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Tästäkään näkökulmasta ei ole merkityksetöntä, kuinka esitutkintavaihe hoidetaan.

Castrén & Snellmanilla toimii rikosoikeuspraktiikka, jossa hoidetaan erilaisia liike-elämän rikosasioita esitutkinnasta rikosoikeudenkäynteihin.

Uusimmat referenssit

Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen. 
Julkaistu 21.8.2024
Avustimme merkittävää suomalaista teollisuusyhtiötä ja kahta sen työturvallisuusorganisaation työntekijää työturvallisuusrikosta koskeneessa rikosprosessissa. Tapaturma sattui yhteisellä työpaikalla, jossa tapahtuma-aikaan toimi myös useita muita työnantajia. Esitutkinnassa poliisi epäili muun muassa kahta yhtiön työntekijää työturvallisuusrikoksesta sekä selvitti yhtiön rangaistusvastuuta. Selvitimme yhtiön ja yhteisen työpaikan turvallisuuskäytäntöjä sekä tapahtumaan liittyneiden yhtiöiden ja henkilöiden rooleja. Esitimme perustellusti, että asiakkaamme olivat toimineet velvollisuuksiensa suhteen huolellisesti. Syyttäjä katsoi, että asiassa ei ole asiakkaidemme osalta perusteita nostaa syytteitä, joten syyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta yhtiötä ja sen kahta työntekijää vastaan.  
Julkaistu 6.8.2024
Edustimme merkittävää suomalaista rakennusyhtiötä, joka oli osallisena työturvallisuusrikosasiassa. Yhtiö toimi päätoteuttajana ja -urakoitsijana yhteisellä rakennustyömaalla, jossa sattui työtapaturma. Esitutkinnassa selvitettiin yhtiön palveluksessa olleen vastaavan työnjohtajan henkilökohtaista rikosvastuuta sekä yhtiön rikosvastuuta. Selvitimme ja analysoimme tapahtumien kulkua, asianosaisten toimintaa sekä yhtiön työturvallisuuskäytänteitä ja -toimintaa. Loppulausunnossa argumentoimme, että yhtiö ja vastaava työnjohtaja olivat noudattaneet kaikkia työturvallisuusmääräyksiä. Esittämiemme argumenttien perusteella syyttäjä katsoi, ettei asiassa ollut todennäköisiä syitä rikosepäilyn tueksi, ja päätti jättää syytteen nostamatta yhtiön työntekijää vastaan ja luopui myös yhteisösakkovaatimuksesta yhtiötä kohtaan.
Julkaistu 3.6.2024
Avustimme suomalaista metsäteollisuusyhtiötä sekä sen johtoa ja työnjohtoa työturvallisuusrikosta koskeneessa esitutkinnassa. Loppulausunnossa esittämiemme argumenttien perusteella syyttäjä päätti jättää syytteen nostamatta yhtiön toimitusjohtajaa ja kahta yhtiön työntekijää vastaan sekä luopui yhtiötä koskevasta yhteisösakkovaatimuksesta.
Julkaistu 17.4.2024