1.11.2022

EU:n digimarkkinasäädös pyrkii parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa ja lisäämään digialustojen kilpailua

Euroopan komissio on viime vuosien aikana pyrkinyt olemaan muihin kilpailuviranomaisiin verrattuna tietynlainen tiennäyttäjä, mitä tulee digitaalisia alustoja ylläpitävien sekä digitaalisia palveluita ja tuotteita tarjoavien yritysten valvontaan. Komissio on tähän päivään asti aktiivisesti soveltanut jo olemassa olevaa kilpailulainsäädäntöä yhdysvaltalaisiin teknologiajätteihin ja sillä on lukuisia kilpailuoikeusprosesseja käynnissä ns. GAFAM-yhtiöitä (Google, Apple, Facebook (Meta), Amazon ja Microsoft) koskien.

Lähitulevaisuudessa komissio saa käyttöönsä aivan uudenlaisen työkalun, kun yksi osa komission laajasta datalainsäädäntöhankkeesta, digimarkkinasäädös (Digital Markets Act), astuu voimaan marraskuun alussa. Digimarkkinasäädös pyrkii tasoittamaan yritysten liiketoimintaedellytyksiä digitaalisilla alustoilla ja helpottaa puuttumista silloin, jos alustamarkkinoilla esiintyy haitallisia menettelytapoja. Pääosaa säädöksen artikloista aletaan soveltaa toukokuusta 2023 alkaen.

Digimarkkinasäädös sääntelee ydinalustapalveluita ja portinvartijoita

Digimarkkinasäädöksellä on tarkoitus parantaa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa. Käytännössä tähän pyritään sääntelemällä portinvartijoiden tarjoamia ydinalustapalveluita, joita ovat muun muassa verkossa toimivat välityspalvelut ja hakukoneet, verkkoyhteisö- ja videonjakoalustapalvelut, henkilöiden väliset viestintäpalvelut, käyttöjärjestelmät sekä pilvipalvelut. Esimerkkejä tällaisista ydinalustapalveluista voisivat olla esimerkiksi Googlen hakukone, Applen sovelluskauppa ja Microsoftin käyttöjärjestelmä sekä Amazon pilvipalvelut (AWS).

Komissio nimeää asetuksen mukaiset portinvartijat. Portinvartijoilla tarkoitetaan sellaisia jo vakiintuneen aseman saavuttaneita alustapalvelujen tarjoajia, joilla on merkittävä vaikutus EU:n sisämarkkinoihin ja jotka tavoittavat laajan yleisön. Asetuksen mukaan portinvartijoita voivat olla ainakin sellaiset yritykset, jotka tarjoavat ydinalustapalveluita vähintään kolmessa jäsenvaltiossa, joiden ydinalustapalveluiden käyttäjämäärät ylittävät asetuksessa mainitut vähimmäismäärät (kolmen viimeisen vuoden aikana 45 miljoonaa loppukäyttäjää kuukausittain ja 10 000 aktiivista yrityskäyttäjää vuosittain EU:ssa) ja joiden liikevaihto tai markkina-arvo ylittää tietyt raja-arvot. Voidaan arvioida, että tällä hetkellä alle 15 yritystä täyttää portinvartijan kriteerit.

Portinvartijaksi nimetyn täytyy noudattaa asetuksessa määritettyjä velvoitteita. Velvoitteiden mukaan portinvartijat eivät saa esimerkiksi:

Lisäksi portinvartijoiden tulee turvata palvelun tilaamisen ja peruuttamisen helppous, luovuttaa yrityskäyttäjille tiedot omiin markkinointi- ja mainostuloksiinsa sekä huolehtia, että pikaviestintäpalvelujen perustoiminnot ovat yhteentoimivia. Portinvartijoilla on myös velvollisuus ilmoittaa komissiolle digialan palveluita koskevista ja datankeruun mahdollistavista yrityskaupoistaan riippumatta siitä, kuuluuko kauppa osapuolten liikevaihtojen perusteella yrityskauppavalvonnan soveltamisalaan.

Mikäli portinvartija ei noudata asetuksen mukaisia velvoitteitaan, komissio voi määrätä portinvartijalle sakon, joka on enintään 10 % sen edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta. Toistuvista rikkomuksista komissio voi määrätä sakon, joka on määrältään jopa 20 % portinvartijan liikevaihdosta.

Yritysten toimintaedellytykset digitaalisilla markkinoilla tasaantuvat

Suomalaisten yritysten kannalta digimarkkinasäädöksellä voi olla tuntuviakin vaikutuksia. On selvää, että valtaosa yrityksistä on ennemminkin uuden sääntelyn selkeyttämien käyttäjäoikeuksien haltijoita, eikä siis velvoitteiden kohteita.

Komission tavoitteena on paitsi lisätä kilpailua alustojen välillä (jotka joutuvat kilpailemaan yritysasiakkaista), myös tarjota pk-yrityksille mekanismeja oman toimintansa ja toimintaedellytystensä kehittämiseen esimerkiksi palveluntarjoajien vaihtamiseen ja palveluiden yhdistämiseen liittyen. Asetuksella selvennetään myös yrityskäyttäjien oikeuksia niiden toimiessa portinvartijoiden alustoilla.

Todennäköisesti keskeisimmät sääntelyn vaikutukset kohdistuvat datan jakamiseen. Taustalla on tavoite tuoda sääntelyä tilanteisiin, jossa portinvartijatoimii ns. kaksoisroolissa tarjoten itsekin myös loppuportaalla samoja tuotteita, joita yritysasiakkaat tarjoavat alustalla, mitä kautta sen on ollut mahdollista saada enemmän tietoa kuluttajatottumuksista, myyntiehdoista ja muista tiedoista kuin muiden myyjien on ollut mahdollista saada. Tämänkaltainen tilanne on ollut käsillä ja keskeisessä roolissa, kun komissio on puuttunut Amazonin markkinapaikan käytäntöihin. Jatkossa portinvartijat joutuvat digimarkkinasäädöksen puitteissa luovuttamaan dataa paitsi asiakkaidensa myynneistä myös tuotteiden menestyksestä aiempaa läpinäkyvämmin.  

Digimarkkinasäädös tuo myös rajoituksia portinvartijoiden mahdollisuuksiin suosia omia tuotteitaan ja palveluitaan alustojensa hakutulosten esitysjärjestyksissä ja luokitteluissa.

Digimarkkinoiden sääntelytyö jatkuu

Edellä kuvatusti digimarkkinasäädös tähtää toimintaedellytysten tasaamiseen suurten alustapalvelun tarjoajien ja sen käyttäjien välillä ja sitä kautta kilpailun ja innovoinnin lisääntymiseen EU:ssa. Digimarkkinasäädös on osa EU:n laajempaa datastrategiaa, jolla pyritään vahvistamaan EU:n kilpailukykyä luomalla yhtenäinen eurooppalainen datamarkkina, jossa dataa on mahdollista hyödyntää laajasti yhteisten standardien ja sääntöjen mukaisesti. DMA:n ohella ja jo annettujen säädösten lisäksi EU:ssa valmistellaan parhaillaan myös mm. datasäädöstä (Data Act) ja digipalvelusäädös (Digital Services Act) julkaistiin viime viikolla.

Myös näillä säädöksillä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintamahdollisuuksiin. Digimarkkinasäädöksen tapaan kuitenkin myös muut datastrategiaan liittyvät säädökset tulee niin lainsäätäjän ja viranomaisen kuin yritystenkin tasolla sovittaa yhteen aiemmin annetun velvoittavan lainsäädännön, kuten kilpailulakien, kanssa.

Uusimmat referenssit

Toimimme Fortumin pääneuvonantajana rajat ylittävässä yritysjärjestelyssä, jossa Fortum myy kierrätys- ja jäteliiketoimintansa. Liiketoiminnot myydään temaattiseen vaikuttavuussijoittamiseen keskittyvälle Summa Equitylle tämän portfolioyhtiön NG Groupin kautta ja velaton kauppahinta on noin 800 miljoonaa euroa. Kaupan toteutuminen edellyttää viranomaishyväksyntää sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Fortumin myytävät kierrätys- ja jäteliiketoiminnot (Recycling & Waste) tarjoavat teollisille ja kuntasektorin asiakkaille jätehuoltopalveluja sekä kokonaisvaltaisia muovien, metallien, tuhkan, kuonan ja vaarallisten jätteiden käsittely- ja kierrätyspalveluja. Liiketoiminnot sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ja työllistävät noin 900 työntekijää. 
Julkaistu 18.7.2024
Neuvoimme ANDRITZ-konserniin kuuluvaa Andritz Oy:tä sen ostaessa koko Procemex Oy:n osakekannan. Kauppa vahvistaa entisestään ANDRITZin automaatio- ja digitalisointiratkaisujen valikoimaa. Procemex on yksi maailman johtavista integroituja radanvalvonta- ja vianilmaisuratkaisuja sellu- ja paperiteollisuudelle tarjoavista yrityksistä. Se työllistää yli 100 konenäköjärjestelmien asiantuntijaa, ja sillä on tytäryhtiöitä Saksassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. ANDRITZ tarjoaa laajan valikoiman innovatiivisia laitoksia, välineitä, järjestelmiä, palveluita ja digitaalisia ratkaisuja monille eri toimialoille ja loppumarkkinoille. ANDRITZilla on johtava asema maailmanmarkkinoilla kaikilla neljällä liiketoiminta-alueellaan: sellu ja paperi, metallit, vesivoima sekä ympäristö ja energia. Se on julkisesti noteerattu konserni, jolla noin 30 000 työntekijää ja yli 280 toimipistettä yli 80 maassa.
Julkaistu 18.7.2024
Toimimme OP Suomi Infra -rahaston oikeudellisena neuvonantajana rahaston sijoittaessa Cactos Fleet Finland Ky:hyn. Cactos Fleet Finland sijoittaa älykkäisiin sähkövarastoihin Suomessa. OP Suomi Infra Ky on OP Ryhmän hallinnoima eräpäivätön rahasto, joka sijoittaa suomalaiseen infrastruktuuriin. Cactos Fleet Finland sijoittaa pääasiassa kiinteistöihin asennettaviin sähkövarastoihin, jotka voivat verkkotason tehtäviensä ohella esimerkiksi leikata kiinteistön huipputehoa ja tarjota varavoimaa. 
Julkaistu 29.4.2024
Toimimme OP Suomi Infra -rahaston oikeudellisena neuvonantajana rahaston sijoittaessa ESL Shipping Oy -laivaliikenneyhtiöön. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma myötäsijoitti yhtiöön yhdessä OP Suomi Infra -rahaston kanssa. Sijoitus tehtiin ESL Shippingin uusia osakkeita vastaan, ja 45 miljoonan euron yhteissijoitus vastaa 21,43 prosentin omistusosuutta ESL Shipping -yhtiöstä. Sijoituksen tarkoituksena on kiihdyttää ESL Shippingin vihreää siirtymää. ESL Shipping Oy on kotimainen varustamo ja laivaliikenneyhtiö, jonka pääomistaja on Aspo Oyj. OP Suomi Infra Ky on OP Ryhmän hallinnoima eräpäivätön rahasto, joka sijoittaa suomalaiseen infrastruktuuriin. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on työeläkevakuutusyhtiö, jonka sijoitussalkun suuruus oli 57,5 miljardia euroa syyskuussa 2023.
Julkaistu 26.4.2024