Euroopan komissio on viime vuosien aikana pyrkinyt olemaan muihin kilpailuviranomaisiin verrattuna tietynlainen tiennäyttäjä, mitä tulee digitaalisia alustoja ylläpitävien sekä digitaalisia palveluita ja tuotteita tarjoavien yritysten valvontaan. Komissio on tähän päivään asti aktiivisesti soveltanut jo olemassa olevaa kilpailulainsäädäntöä yhdysvaltalaisiin teknologiajätteihin ja sillä on lukuisia kilpailuoikeusprosesseja käynnissä ns. GAFAM-yhtiöitä (Google, Apple, Facebook (Meta), Amazon ja Microsoft) koskien.
EU:n digimarkkinasäädös pyrkii parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa ja lisäämään digialustojen kilpailua
Anu Aaltonen, Joachim Wik & Joona Havunen
Lähitulevaisuudessa komissio saa käyttöönsä aivan uudenlaisen työkalun, kun yksi osa komission laajasta datalainsäädäntöhankkeesta, digimarkkinasäädös (Digital Markets Act), astuu voimaan marraskuun alussa. Digimarkkinasäädös pyrkii tasoittamaan yritysten liiketoimintaedellytyksiä digitaalisilla alustoilla ja helpottaa puuttumista silloin, jos alustamarkkinoilla esiintyy haitallisia menettelytapoja. Pääosaa säädöksen artikloista aletaan soveltaa toukokuusta 2023 alkaen.
Digimarkkinasäädös sääntelee ydinalustapalveluita ja portinvartijoita
Digimarkkinasäädöksellä on tarkoitus parantaa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa. Käytännössä tähän pyritään sääntelemällä portinvartijoiden tarjoamia ydinalustapalveluita, joita ovat muun muassa verkossa toimivat välityspalvelut ja hakukoneet, verkkoyhteisö- ja videonjakoalustapalvelut, henkilöiden väliset viestintäpalvelut, käyttöjärjestelmät sekä pilvipalvelut. Esimerkkejä tällaisista ydinalustapalveluista voisivat olla esimerkiksi Googlen hakukone, Applen sovelluskauppa ja Microsoftin käyttöjärjestelmä sekä Amazon pilvipalvelut (AWS).
Komissio nimeää asetuksen mukaiset portinvartijat. Portinvartijoilla tarkoitetaan sellaisia jo vakiintuneen aseman saavuttaneita alustapalvelujen tarjoajia, joilla on merkittävä vaikutus EU:n sisämarkkinoihin ja jotka tavoittavat laajan yleisön. Asetuksen mukaan portinvartijoita voivat olla ainakin sellaiset yritykset, jotka tarjoavat ydinalustapalveluita vähintään kolmessa jäsenvaltiossa, joiden ydinalustapalveluiden käyttäjämäärät ylittävät asetuksessa mainitut vähimmäismäärät (kolmen viimeisen vuoden aikana 45 miljoonaa loppukäyttäjää kuukausittain ja 10 000 aktiivista yrityskäyttäjää vuosittain EU:ssa) ja joiden liikevaihto tai markkina-arvo ylittää tietyt raja-arvot. Voidaan arvioida, että tällä hetkellä alle 15 yritystä täyttää portinvartijan kriteerit.
Portinvartijaksi nimetyn täytyy noudattaa asetuksessa määritettyjä velvoitteita. Velvoitteiden mukaan portinvartijat eivät saa esimerkiksi:
Lisäksi portinvartijoiden tulee turvata palvelun tilaamisen ja peruuttamisen helppous, luovuttaa yrityskäyttäjille tiedot omiin markkinointi- ja mainostuloksiinsa sekä huolehtia, että pikaviestintäpalvelujen perustoiminnot ovat yhteentoimivia. Portinvartijoilla on myös velvollisuus ilmoittaa komissiolle digialan palveluita koskevista ja datankeruun mahdollistavista yrityskaupoistaan riippumatta siitä, kuuluuko kauppa osapuolten liikevaihtojen perusteella yrityskauppavalvonnan soveltamisalaan.
Mikäli portinvartija ei noudata asetuksen mukaisia velvoitteitaan, komissio voi määrätä portinvartijalle sakon, joka on enintään 10 % sen edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta. Toistuvista rikkomuksista komissio voi määrätä sakon, joka on määrältään jopa 20 % portinvartijan liikevaihdosta.
Yritysten toimintaedellytykset digitaalisilla markkinoilla tasaantuvat
Suomalaisten yritysten kannalta digimarkkinasäädöksellä voi olla tuntuviakin vaikutuksia. On selvää, että valtaosa yrityksistä on ennemminkin uuden sääntelyn selkeyttämien käyttäjäoikeuksien haltijoita, eikä siis velvoitteiden kohteita.
Komission tavoitteena on paitsi lisätä kilpailua alustojen välillä (jotka joutuvat kilpailemaan yritysasiakkaista), myös tarjota pk-yrityksille mekanismeja oman toimintansa ja toimintaedellytystensä kehittämiseen esimerkiksi palveluntarjoajien vaihtamiseen ja palveluiden yhdistämiseen liittyen. Asetuksella selvennetään myös yrityskäyttäjien oikeuksia niiden toimiessa portinvartijoiden alustoilla.
Todennäköisesti keskeisimmät sääntelyn vaikutukset kohdistuvat datan jakamiseen. Taustalla on tavoite tuoda sääntelyä tilanteisiin, jossa portinvartijatoimii ns. kaksoisroolissa tarjoten itsekin myös loppuportaalla samoja tuotteita, joita yritysasiakkaat tarjoavat alustalla, mitä kautta sen on ollut mahdollista saada enemmän tietoa kuluttajatottumuksista, myyntiehdoista ja muista tiedoista kuin muiden myyjien on ollut mahdollista saada. Tämänkaltainen tilanne on ollut käsillä ja keskeisessä roolissa, kun komissio on puuttunut Amazonin markkinapaikan käytäntöihin. Jatkossa portinvartijat joutuvat digimarkkinasäädöksen puitteissa luovuttamaan dataa paitsi asiakkaidensa myynneistä myös tuotteiden menestyksestä aiempaa läpinäkyvämmin.
Digimarkkinasäädös tuo myös rajoituksia portinvartijoiden mahdollisuuksiin suosia omia tuotteitaan ja palveluitaan alustojensa hakutulosten esitysjärjestyksissä ja luokitteluissa.
Digimarkkinoiden sääntelytyö jatkuu
Edellä kuvatusti digimarkkinasäädös tähtää toimintaedellytysten tasaamiseen suurten alustapalvelun tarjoajien ja sen käyttäjien välillä ja sitä kautta kilpailun ja innovoinnin lisääntymiseen EU:ssa. Digimarkkinasäädös on osa EU:n laajempaa datastrategiaa, jolla pyritään vahvistamaan EU:n kilpailukykyä luomalla yhtenäinen eurooppalainen datamarkkina, jossa dataa on mahdollista hyödyntää laajasti yhteisten standardien ja sääntöjen mukaisesti. DMA:n ohella ja jo annettujen säädösten lisäksi EU:ssa valmistellaan parhaillaan myös mm. datasäädöstä (Data Act) ja digipalvelusäädös (Digital Services Act) julkaistiin viime viikolla.
Myös näillä säädöksillä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintamahdollisuuksiin. Digimarkkinasäädöksen tapaan kuitenkin myös muut datastrategiaan liittyvät säädökset tulee niin lainsäätäjän ja viranomaisen kuin yritystenkin tasolla sovittaa yhteen aiemmin annetun velvoittavan lainsäädännön, kuten kilpailulakien, kanssa.