1.11.2022

EU:n digimarkkinasäädös pyrkii parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa ja lisäämään digialustojen kilpailua

Euroopan komissio on viime vuosien aikana pyrkinyt olemaan muihin kilpailuviranomaisiin verrattuna tietynlainen tiennäyttäjä, mitä tulee digitaalisia alustoja ylläpitävien sekä digitaalisia palveluita ja tuotteita tarjoavien yritysten valvontaan. Komissio on tähän päivään asti aktiivisesti soveltanut jo olemassa olevaa kilpailulainsäädäntöä yhdysvaltalaisiin teknologiajätteihin ja sillä on lukuisia kilpailuoikeusprosesseja käynnissä ns. GAFAM-yhtiöitä (Google, Apple, Facebook (Meta), Amazon ja Microsoft) koskien.

Lähitulevaisuudessa komissio saa käyttöönsä aivan uudenlaisen työkalun, kun yksi osa komission laajasta datalainsäädäntöhankkeesta, digimarkkinasäädös (Digital Markets Act), astuu voimaan marraskuun alussa. Digimarkkinasäädös pyrkii tasoittamaan yritysten liiketoimintaedellytyksiä digitaalisilla alustoilla ja helpottaa puuttumista silloin, jos alustamarkkinoilla esiintyy haitallisia menettelytapoja. Pääosaa säädöksen artikloista aletaan soveltaa toukokuusta 2023 alkaen.

Digimarkkinasäädös sääntelee ydinalustapalveluita ja portinvartijoita

Digimarkkinasäädöksellä on tarkoitus parantaa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa. Käytännössä tähän pyritään sääntelemällä portinvartijoiden tarjoamia ydinalustapalveluita, joita ovat muun muassa verkossa toimivat välityspalvelut ja hakukoneet, verkkoyhteisö- ja videonjakoalustapalvelut, henkilöiden väliset viestintäpalvelut, käyttöjärjestelmät sekä pilvipalvelut. Esimerkkejä tällaisista ydinalustapalveluista voisivat olla esimerkiksi Googlen hakukone, Applen sovelluskauppa ja Microsoftin käyttöjärjestelmä sekä Amazon pilvipalvelut (AWS).

Komissio nimeää asetuksen mukaiset portinvartijat. Portinvartijoilla tarkoitetaan sellaisia jo vakiintuneen aseman saavuttaneita alustapalvelujen tarjoajia, joilla on merkittävä vaikutus EU:n sisämarkkinoihin ja jotka tavoittavat laajan yleisön. Asetuksen mukaan portinvartijoita voivat olla ainakin sellaiset yritykset, jotka tarjoavat ydinalustapalveluita vähintään kolmessa jäsenvaltiossa, joiden ydinalustapalveluiden käyttäjämäärät ylittävät asetuksessa mainitut vähimmäismäärät (kolmen viimeisen vuoden aikana 45 miljoonaa loppukäyttäjää kuukausittain ja 10 000 aktiivista yrityskäyttäjää vuosittain EU:ssa) ja joiden liikevaihto tai markkina-arvo ylittää tietyt raja-arvot. Voidaan arvioida, että tällä hetkellä alle 15 yritystä täyttää portinvartijan kriteerit.

Portinvartijaksi nimetyn täytyy noudattaa asetuksessa määritettyjä velvoitteita. Velvoitteiden mukaan portinvartijat eivät saa esimerkiksi:

Lisäksi portinvartijoiden tulee turvata palvelun tilaamisen ja peruuttamisen helppous, luovuttaa yrityskäyttäjille tiedot omiin markkinointi- ja mainostuloksiinsa sekä huolehtia, että pikaviestintäpalvelujen perustoiminnot ovat yhteentoimivia. Portinvartijoilla on myös velvollisuus ilmoittaa komissiolle digialan palveluita koskevista ja datankeruun mahdollistavista yrityskaupoistaan riippumatta siitä, kuuluuko kauppa osapuolten liikevaihtojen perusteella yrityskauppavalvonnan soveltamisalaan.

Mikäli portinvartija ei noudata asetuksen mukaisia velvoitteitaan, komissio voi määrätä portinvartijalle sakon, joka on enintään 10 % sen edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta. Toistuvista rikkomuksista komissio voi määrätä sakon, joka on määrältään jopa 20 % portinvartijan liikevaihdosta.

Yritysten toimintaedellytykset digitaalisilla markkinoilla tasaantuvat

Suomalaisten yritysten kannalta digimarkkinasäädöksellä voi olla tuntuviakin vaikutuksia. On selvää, että valtaosa yrityksistä on ennemminkin uuden sääntelyn selkeyttämien käyttäjäoikeuksien haltijoita, eikä siis velvoitteiden kohteita.

Komission tavoitteena on paitsi lisätä kilpailua alustojen välillä (jotka joutuvat kilpailemaan yritysasiakkaista), myös tarjota pk-yrityksille mekanismeja oman toimintansa ja toimintaedellytystensä kehittämiseen esimerkiksi palveluntarjoajien vaihtamiseen ja palveluiden yhdistämiseen liittyen. Asetuksella selvennetään myös yrityskäyttäjien oikeuksia niiden toimiessa portinvartijoiden alustoilla.

Todennäköisesti keskeisimmät sääntelyn vaikutukset kohdistuvat datan jakamiseen. Taustalla on tavoite tuoda sääntelyä tilanteisiin, jossa portinvartijatoimii ns. kaksoisroolissa tarjoten itsekin myös loppuportaalla samoja tuotteita, joita yritysasiakkaat tarjoavat alustalla, mitä kautta sen on ollut mahdollista saada enemmän tietoa kuluttajatottumuksista, myyntiehdoista ja muista tiedoista kuin muiden myyjien on ollut mahdollista saada. Tämänkaltainen tilanne on ollut käsillä ja keskeisessä roolissa, kun komissio on puuttunut Amazonin markkinapaikan käytäntöihin. Jatkossa portinvartijat joutuvat digimarkkinasäädöksen puitteissa luovuttamaan dataa paitsi asiakkaidensa myynneistä myös tuotteiden menestyksestä aiempaa läpinäkyvämmin.  

Digimarkkinasäädös tuo myös rajoituksia portinvartijoiden mahdollisuuksiin suosia omia tuotteitaan ja palveluitaan alustojensa hakutulosten esitysjärjestyksissä ja luokitteluissa.

Digimarkkinoiden sääntelytyö jatkuu

Edellä kuvatusti digimarkkinasäädös tähtää toimintaedellytysten tasaamiseen suurten alustapalvelun tarjoajien ja sen käyttäjien välillä ja sitä kautta kilpailun ja innovoinnin lisääntymiseen EU:ssa. Digimarkkinasäädös on osa EU:n laajempaa datastrategiaa, jolla pyritään vahvistamaan EU:n kilpailukykyä luomalla yhtenäinen eurooppalainen datamarkkina, jossa dataa on mahdollista hyödyntää laajasti yhteisten standardien ja sääntöjen mukaisesti. DMA:n ohella ja jo annettujen säädösten lisäksi EU:ssa valmistellaan parhaillaan myös mm. datasäädöstä (Data Act) ja digipalvelusäädös (Digital Services Act) julkaistiin viime viikolla.

Myös näillä säädöksillä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintamahdollisuuksiin. Digimarkkinasäädöksen tapaan kuitenkin myös muut datastrategiaan liittyvät säädökset tulee niin lainsäätäjän ja viranomaisen kuin yritystenkin tasolla sovittaa yhteen aiemmin annetun velvoittavan lainsäädännön, kuten kilpailulakien, kanssa.

Uusimmat referenssit

Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Avustimme isobritannialaista sijoitysyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026
Avustimme Nomiosia, eurooppalaisen growth buyout -pääomasijoittaja Keensight Capitalin portfolioyhtiötä, sen rajat ylittävässä yrityskaupassa, jossa se osti Intragen Groupin. Intragen Group on johtava eurooppalainen digitaalisen identiteetin ja pääsynhallinnan asiantuntija. Yritysosto on merkittävä virstanpylväs Nomiosin kasvustrategiassa ja vahvistaa edelleen yhtiön asemaa kansainvälisenä ja luotettuna kyberturvallisuuden kumppanina Euroopassa. Nomios on yksi Euroopan johtavista kyberturvallisuuspalveluiden tarjoajista. Keensight Capital on eurooppalainen growth buyout -pääomasijoitusyhtiö, jolla on syvää asiantuntemusta teknologia- ja terveydenhuoltoaloilta.
Julkaistu 17.11.2025
Castrén & Snellman laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siitä, miten kiertotalouslailla voitaisiin vaikuttaa julkisiin hankintoihin siten, että kiertotaloustekijät otettaisiin niissä paremmin huomioon. Selvityksellä tuotettiin tietoa kiertotalouslain valmistelun tueksi. Selvitys sisältää katsauksen relevantteihin strategioihin, toimintaohjelmiin ja linjauksiin, lainsäädäntökatsauksen, oikeuskäytäntökatsauksen, arvion kiertotaloushankintojen nykytilasta sekä kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousaspektien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Esitimme selvityksessä myös konkreettisia johtopäätöksiä sekä ehdotuksen mahdolliseksi säännökseksi perusteluineen. Ehdotuksessa on pyritty siihen, että sääntely olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja haitalliset sivuvaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Julkaistu selvitys on luettavissa kiertotalouslakihankkeen hankeikkunassa . Selvityksen toteutti työryhmä Anna Kuusniemi-Laine, Sanna Aalto-Setälä, Lotta Huhtamäki, Marja Ollila, Laura Vuorinen, Paavo Heinonen ja Anna Ylitalo.
Julkaistu 11.11.2025