Globaalissa maailmassa yritysten liiketoiminta levittäytyy pääkonttorivaltion ulkopuolelle. Yritysten toimintamaita kiinnostaa, miten liiketoimintapäätökset vaikuttavat niiden valtapiiriin kuuluviin verotulovirtoihin. Siksi valtiot ovat viime vuosina pyrkineet seuraamaan ja valvomaan tulovirtoja entistä tarkemmin. Se on johtanut esimerkiksi Euroopan unionissa nopeisiinkin sääntelytoimiin ja yhä laajenevaan tietojen vaihtoon jäsenmaiden välillä.
23.4.2020
EU lisää verotuksen sääntelyä – uusi DAC6-ilmoitusvelvollisuus rajat ylittävistä järjestelyistä
Palvelut
Tags
Dac6-direktiivi lisää tietojenvaihtoa uudella ilmoitusvelvollisuudella
Vuoden 2020 alussa suomalaisyritykset saivat uuden verovirtoihin liittyvän ilmoitusvelvollisuuden, kun laki raportoitavista järjestelyistä verotuksen alalla tuli voimaan. Laki perustuu unionin Dac6-direktiiviin.
Uuden lain nojalla Verohallinnolle tai muun EU-valtion veroviranomaiselle on ilmoitettava yrityksen suunnittelemat tai toteuttamat rajat ylittävät järjestelyt, joissa voi olla veron välttämisen tai kiertämisen piirteitä.
Ilmoitusvelvollisuus jakautuu moniaalle
Ilmoitusvelvollisia ovat yrityksen neuvonantajina järjestelyyn osallistuvat palveluntarjoajat, kuten investointipankit, tilintarkastusyhteisöt ja asianajajat. Sama järjestely voi tulla raportoitavaksi usealle ilmoitusvelvolliselle ja monessa eri valtiossa. Kunkin ilmoitusvelvollisen on varmistettava, että kaikki laissa edellytetyt tiedot tulevat annetuiksi.
Joissakin tapauksissa ilmoitusvelvollisuus on yrityksellä itsellään. Näin on silloin, kun järjestelyyn ei liity ilmoitusvelvollista palveluntarjoajaa tai palveluntarjoaja on vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. Esimerkiksi asianajajien kohdalla asianajosalaisuus estää lähtökohtaisesti ilmoituksen tekemisen.
Ellei ilmoitusvelvollinen tee ilmoitusta, sille voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Summa vaihtelee maittain: Suomessa laiminlyöntimaksu on enimmillään 15 000 euroa, mutta esimerkiksi Puolassa jopa miljoonia euroja.
Luupin alle esimerkiksi immateriaalioikeuksien lisensointi ja konserninsisäiset siirrot
Kaikki rajat ylittävät järjestelyt eivät edellytä ilmoitusta, vaan niiden on lisäksi täytettävä laissa säädetyt tunnusmerkit (raportoitavista järjestelyistä annettujen lain 12—22 pykälät). Osassa tapauksista ilmoitusvelvollisuuden edellytykseksi mainitaan erikseen, että järjestelyn pääasiallisena syynä on verohyöty.
Yritysten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota vaikeasti arvostettavien aineettomien hyödykkeiden siirtämiseen (kuten myyntiin tai lisensointiin) ja konserninsisäisten toimintojen, riskien tai varojen siirtämiseen. Näissä varsin tavanomaisissa liiketoimintajärjestelyissä raportointivelvollisuus voi syntyä, vaikkei verohyöty olisikaan pääasiallinen syy.
Verohallinto valmistelee ilmoitettavista järjestelyistä laajaa ohjeistusta, joka valmistunee huhtikuun aikana.
Ilmoitusvelvollisuus pätee osittain takautuvasti – selvitä nyt, onko yritykselläsi ilmoitettavaa
Ensimmäiset ilmoitukset on annettava järjestelyistä, jotka käynnistetään 1.7.2020 tai sen jälkeen. Ilmoitusaika on 30 päivää siitä, kun järjestelystä on valmistunut suunnitelma, se on valmis toteutettavaksi tai sitä on ryhdytty käytännössä toteuttamaan.
Laki edellyttää ilmoitusta myös tietyistä jo toteutuneista järjestelyistä: Verohallinnolle on ilmoitettava järjestelyt, jotka on toteutettu 25.6.2018–30.6.2020. Ilmoitus on annettava viimeistään 31.8.2020.
Yritysten ja niiden neuvonantajien tulisikin aloittaa takautuvasti ilmoitettavien järjestelyjen tunnistaminen ensi tilassa.
Komissio ehdottaa raportoinnin lykkäämistä koronaepidemian vuoksi
Komissiolta on tullut 8.5.2020 ehdotus direktiivin muuttamisesta siten, että raportointia koskevia määräaikoja lykättäisiin kolmella kuukaudella Covid-19-pandemian vuoksi. Tämän muutoksen johdosta uusien 1.7.–30.9.2020 raportoitavien uusien järjestelyjen raportointikausi alkaisi 1.10.2020 (1.7.2020 sijasta) ja takautuvat, jo toteutetut järjestelyt tulisi raportoida viimeistään 30.11.2020 (31.8.2020 sijasta).
Uusimmat uutiset
Julkaistu 11.2.2026 – Vero ja strukturointi
Veronkorotuksesta verorikokseen – milloin verotarkastus johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin?
Julkaistu 4.2.2026 – Vero ja strukturointi
Sähköalan voittoverolaki EU-oikeuden vastainen – KHO ei myöntänyt valituslupaa
Julkaistu 28.1.2026 – Vero ja strukturointi
KHO:n uusi ennakkopäätös: yksityishenkilölle määrättyä veronkorotusta tuli kohtuullistaa
Julkaistu 26.1.2026 – Vero ja strukturointi
Verotarkastus – miten verovelvollinen voi vaikuttaa lopputulokseen?
Mikko Alakare, Anette Laitinen & Pekko Linnanmäki
Janne Juusela & Mikko Alakare
Janne Juusela & Joakim Nivala
Mikko Alakare, Janne Juusela, Noora Ahonen & Joakim Nivala
Uusimmat referenssit
Aurevia ja Labquality – Strateginen uudelleenjärjestely
Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Downing – Tornionlaakson Voiman koko osakekannan osto
Avustimme isobritannialaista sijoitysyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026
CapMan Infran kohdeyhtiö Koiviston Auto Group – 300 miljoonan euron uudelleenrahoitus
Neuvoimme CapMan Infran kohdeyhtiö Koiviston Auto Groupia, Suomen suurinta linja-autoyritystä, sen toteuttaessa 300 miljoonan euron rahoituspaketin. Rahoitusjärjestely koostuu konsernin nykyisten lainojen uudelleenrahoituksesta ja uudesta kasvurahoituksesta tukemaan yhtiön investointeja nopeasti kasvavaan sähköbussikalustoon. Rahoituspaketin ovat myöntäneet Nord/LB:n, ABN AMROn, Edmond de Rothschildin, LBP AM:n ja Siemensin muodostama rahoittajaryhmä. Järjestely vahvistaa Koiviston Auton rahoituspohjaa ja tuo merkittävää joustavuutta yhtiön kestävään joukkoliikenteeseen keskittyvän kasvustrategian toteuttamiseen. CapMan Nordic Infrastructure I -rahasto hankki Koiviston Auton joulukuussa 2021 tukeakseen yhtiön laajentumista ja operatiivista kehitystä. Konserni palvelee nykyisin yhteisöjä valtakunnallisesti ja on edelläkävijä päästöttömän joukkoliikenteen siirtymässä Suomessa. Yhtiöllä on käytössään noin 300 sähköbussia, ja yli 50 uuden sähköbussin odotetaan aloittavan liikennöinti vuoden 2026 aikana, mikä edelleen vauhdittaa kaluston sähköistymistä. “Uudelleenrahoituksen onnistunut toteutuminen on Koiviston Auto Groupille merkittävä virstanpylväs”, sanoo Koiviston Auto Groupin toimitusjohtaja Henrik Mikkola. “Laajan ja korkeatasoisen rahoittajajoukon vahva tuki korostaa liiketoimintamme vakautta ja pitkän aikavälin strategiamme kestävyyttä. Rahoitus mahdollistaa investointien jatkamisen sähköiseen liikkumiseen sekä luotettavien, kestävien ja korkealaatuisten joukkoliikennepalveluiden tarjoamisen eri puolilla Suomea.” “Koiviston Auto Groupilla on keskeinen rooli joukkoliikenteen vihreässä siirtymässä Suomessa”, kommentoi Ville Poukka, CapMan Infran Managing Partner. “Uudelleenrahoitus vahvistaa merkittävästi yhtiön taloudellista perustaa ja mahdollistaa sähköbussi-investointien jatkamisen laajassa mittakaavassa. Olemme tyytyväisiä rahoittajien vahvaan luottamukseen yhtiön strategiaa, operatiivista suorituskykyä ja pitkän aikavälin kasvunäkymiä kohtaan.”
Julkaistu 25.3.2026
Fingrid – EMTN-ohjelman päivitys
Avustimme Suomen lain osalta Fingrid Oyj:tä kolmen miljardin euron Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman päivityksessä. Ohjelman puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat voidaan listata Irlannin pörssiin. Fingrid operoi Suomen kantaverkkoa ja kaikkia merkittäviä rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot.
Julkaistu 17.3.2026