Koronaviruspandemialle ei näy vielä loppua. Suomi on parhaillaan kolmen viikon sulkutilassa, ja asiantuntijat ennakoivat turvautumista vieläkin järeämpiin toimiin ennen kuin riittävä osa väestöstä on saatu rokotettua.
Yrityksen koronakassakriisi: kiinnitä huomiota näihin asioihin
Elina Pesonen & Christer Svartström
Palvelut
Samanaikaisesti pandemian kanssa jo vuoden kamppailleet yritykset joutuvat edelleen miettimään keinoja likviditeetin parantamiseksi. Varmuutta siitä, milloin normaalioloihin päästään palaamaan, ei ole vielä näköpiirissä.
Väliaikainen maksuajan pidennystä koskeva muutos vielä voimassa
Konkurssilain väliaikainen muutos, jolla poistettiin velkojan mahdollisuus hakea velallista konkurssiin, poistui tammikuussa. Muutos koski tilannetta, jossa velallinen ei ollut maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa viikon kuluessa velkojan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan.
Konkurssilakiin tehtiin kuitenkin vielä toinen muutos, jonka mukaan velallisella on konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan 30 päivää aikaa maksaa velkojan erääntynyt ja selvä saatava. Maksuajan pidennys on voimassa syyskuun 2021 loppuun saakka.
Konkurssien määrä todennäköisesti kasvaa
Tilastokeskuksen tilaston mukaan tammikuussa pantiin vireille 60,5 prosenttia vähemmän konkursseja kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Viimeisimmän tilaston mukaan tammi–helmikuussa konkursseja pantiin vireille 28,4 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän.
Voi olla, että yritysten kassat ovat kestäneet pandemian jo aiemmin kerättyjen puskurien avulla ja että ennakoitu konkurssipandemia jää tavallisen kausi-influenssan tasolle. On kuitenkin edelleen todennäköistä, että konkurssien määrä lähtee selvään kasvuun.
Konkurssiaaltoa pelätään, mutta esimerkiksi julkisoikeudelliset velkojat, kuten verottaja ja työeläkevakuutusyhtiöt, ovat kertoneet, ettei heillä ole edellisvuosiin nähden merkittävästi enempää erääntyneitä maksuja asiakkailtaan. Toisaalta matkailu-, tapahtuma- ja ravintola-ala ovat olleet kriisin kourissa jo vuoden, kun taas esimerkiksi teollisuuden alihankinnan ja rakentamisen vaikeudet ovat vasta todennäköisesti alkamassa.
Selvää on, että pandemiatilanteen mukaan aaltoilevalla yhteiskunnan sulkeutumisella on ollut ja tulee olemaan haitallinen vaikutus monien yritysten talouteen ja kassatilanteeseen. Näiden vaikutusten torjuminen maksulykkäyksin – koskivatpa lykkäykset sitten veroja, julkisoikeudellisia maksuja tai vuokria – ei todennäköisesti ratkaise niitä ongelmia, joita monet pandemian koettelemat yritykset kohtaavat.
Harvan yrityksen omistaja lienee myöskään halukas korvamerkitsemään pandemian jälkeisten vuosien katetta sen kustannusten maksamiseksi erityisesti, jos yrityksen keinot vaikutusten minimoimiseksi ovat rajalliset tai olemattomat.
Hallitusten pitää ottaa aktiivinen rooli
Konkurssiaaltoa ei kannata jäädä odottamaan. Hallitusten kannattaa ja pitää ottaa aktiivinen rooli kassakriisin selättämisessä poikkeuksellisina aikoina. Yhtiöiden kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti oman pääoman menettämisen rekisteröimiseen kaupparekisteriin ja siihen, että maksuja ei ohjata vain yksittäisille velkojille, vaan velkojia kohdellaan tasapuolisesti. Maksuja ei tulisi kriisitilanteessakaan kanavoida niitä eniten vaativalle.
Kassakriisissä olevan yhtiön on seurattava myös likviditeettitilanteen kehittymistä tavallista säännöllisemmin. Kollegamme Tero Tuomisto antoi hyviä huomioita aiheesta blogikirjoituksessaan viime vuonna.
Myös sopijakumppanin erilaisiin maksukyvyttömyystilanteisiin on hyvä varautua etupainotteisesti muun muassa sopimusjärjestelyin ja kaupallisin keinoin. Erityisesti pitkissä alihankintaketjuissa yhden toimijan ajautuminen konkurssiin aiheuttaa väistämättä haittaa koko ketjun toimijoille. Häiriöihin tavarantoimittajien ja asiakkaiden suorituksissa kannattaa siksi varautua jo ennakkoon.