22.3.2021

Yrityksen koronakassakriisi: kiinnitä huomiota näihin asioihin

Koronaviruspandemialle ei näy vielä loppua. Suomi on parhaillaan kolmen viikon sulkutilassa, ja asiantuntijat ennakoivat turvautumista vieläkin järeämpiin toimiin ennen kuin riittävä osa väestöstä on saatu rokotettua.

Samanaikaisesti pandemian kanssa jo vuoden kamppailleet yritykset joutuvat edelleen miettimään keinoja likviditeetin parantamiseksi. Varmuutta siitä, milloin normaalioloihin päästään palaamaan, ei ole vielä näköpiirissä.

Väliaikainen maksuajan pidennystä koskeva muutos vielä voimassa

Konkurssilain väliaikainen muutos, jolla poistettiin velkojan mahdollisuus hakea velallista konkurssiin, poistui tammikuussa. Muutos koski tilannetta, jossa velallinen ei ollut maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa viikon kuluessa velkojan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan.

Konkurssilakiin tehtiin kuitenkin vielä toinen muutos, jonka mukaan velallisella on konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan 30 päivää aikaa maksaa velkojan erääntynyt ja selvä saatava. Maksuajan pidennys on voimassa syyskuun 2021 loppuun saakka.

Konkurssien määrä todennäköisesti kasvaa

Tilastokeskuksen tilaston mukaan tammikuussa pantiin vireille 60,5 prosenttia vähemmän konkursseja kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Viimeisimmän tilaston mukaan tammi–helmikuussa konkursseja pantiin vireille 28,4 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän.

Voi olla, että yritysten kassat ovat kestäneet pandemian jo aiemmin kerättyjen puskurien avulla ja että ennakoitu konkurssipandemia jää tavallisen kausi-influenssan tasolle. On kuitenkin edelleen todennäköistä, että konkurssien määrä lähtee selvään kasvuun.

Konkurssiaaltoa pelätään, mutta esimerkiksi julkisoikeudelliset velkojat, kuten verottaja ja työeläkevakuutusyhtiöt, ovat kertoneet, ettei heillä ole edellisvuosiin nähden merkittävästi enempää erääntyneitä maksuja asiakkailtaan. Toisaalta matkailu-, tapahtuma- ja ravintola-ala ovat olleet kriisin kourissa jo vuoden, kun taas esimerkiksi teollisuuden alihankinnan ja rakentamisen vaikeudet ovat vasta todennäköisesti alkamassa.

Selvää on, että pandemiatilanteen mukaan aaltoilevalla yhteiskunnan sulkeutumisella on ollut ja tulee olemaan haitallinen vaikutus monien yritysten talouteen ja kassatilanteeseen. Näiden vaikutusten torjuminen maksulykkäyksin – koskivatpa lykkäykset sitten veroja, julkisoikeudellisia maksuja tai vuokria – ei todennäköisesti ratkaise niitä ongelmia, joita monet pandemian koettelemat yritykset kohtaavat.

Harvan yrityksen omistaja lienee myöskään halukas korvamerkitsemään pandemian jälkeisten vuosien katetta sen kustannusten maksamiseksi erityisesti, jos yrityksen keinot vaikutusten minimoimiseksi ovat rajalliset tai olemattomat.

Hallitusten pitää ottaa aktiivinen rooli

Konkurssiaaltoa ei kannata jäädä odottamaan. Hallitusten kannattaa ja pitää ottaa aktiivinen rooli kassakriisin selättämisessä poikkeuksellisina aikoina. Yhtiöiden kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti oman pääoman menettämisen rekisteröimiseen kaupparekisteriin ja siihen, että maksuja ei ohjata vain yksittäisille velkojille, vaan velkojia kohdellaan tasapuolisesti. Maksuja ei tulisi kriisitilanteessakaan kanavoida niitä eniten vaativalle.

Kassakriisissä olevan yhtiön on seurattava myös likviditeettitilanteen kehittymistä tavallista säännöllisemmin. Kollegamme Tero Tuomisto antoi hyviä huomioita aiheesta blogikirjoituksessaan viime vuonna.

Myös sopijakumppanin erilaisiin maksukyvyttömyystilanteisiin on hyvä varautua etupainotteisesti muun muassa sopimusjärjestelyin ja kaupallisin keinoin. Erityisesti pitkissä alihankintaketjuissa yhden toimijan ajautuminen konkurssiin aiheuttaa väistämättä haittaa koko ketjun toimijoille. Häiriöihin tavarantoimittajien ja asiakkaiden suorituksissa kannattaa siksi varautua jo ennakkoon.

Uusimmat referenssit

Osakkaamme Pauliina Tenhunen toimii European Battery Technologies Oy:n konkurssipesän hoitajana. Konkurssipesä myi konkurssissa olevan yhtiön koko omaisuuden, joka koostui muun muassa akkutehdaslaitteistosta ja toimintaan liittyvistä IP-oikeuksista. Myyty laitteisto on ollut 2010-luvulla ensimmäinen laatuaan, ja tehdas on aikanaan tuottanut LFP-paristoja ensimmäisenä Euroopassa. Ostaja on Virossa ja Saksassa toimiva Skeleton Technologies, joka on globaali energian varastoinnin kehittäjä ja valmistaja. Ostaja jatkaa toimintaa konkurssiyhtiöllä vuokralla olleissa toimitiloissa Varkaudessa. Toimitilat omistaa Varkauden kaupungin omistama yhtiö Keski-Savon Teollisuuskylä Oy. Konkurssihallinto on tyytyväinen tähän lopputulokseen, sillä akkutehdastoiminnan jatko oli konkurssipesänkin ensisijaisena tavoitteena.
Julkaistu 26.5.2023
Toimimme ruotsalaisen pääomasijoitusyhtiö Litorina Capitalin neuvonantajana järjestelyssä, jossa Pohjoismaiden kaksi johtavaa sisäleikkipuistoketjua, Leo’s  Leikkimaa ja HopLop, yhdistyivät. Leo’s  Leikkimaan pääomistaja Litorina IV -rahasto ja HopLopin pääomistaja CapMan Special Situations I sopivat omistusjärjestelystä, jossa Leo’s  Leikkimaa ja HopLop yhdistyvät Euroopan johtavaksi sisäleikkipuistokonserniksi. Molemmat osapuolet jatkavat omistajina uudessa järjestelyn tuloksena syntyneessä konsernissa. HopLop-ketju jatkaa toimintaansa Suomessa HopLop-brändin alla. Uusi konserni on Euroopan suurin palvelunsa perheille suuntaava aktiviteetti- ja liikunta-alan yritys. Sillä on yhteensä 68 puistoa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa. Leo’s  Leikkimaa on Pohjoismaiden suurin sisäleikkipuistoketju, jolla on yhteensä 50 puistoa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Saksassa. Puistoista 7 on Suomessa. HopLop on Suomen suurin lasten sisäliikunta- ja seikkailupuistoketju ja merkittävin palvelunsa perheille suuntaava aktiviteetti- ja liikunta-alan yritys. Suomessa on 17 HopLop-puistoa ja Saksassa 1. Litorina on ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö, joka sijaitsee Tukholmassa. Se on perustettu vuonna 1998. Se sijoittaa kapeiden erikoismarkkinoiden johtaviin yrityksiin, joilla on pääkonttori Pohjoismaissa. Tällä hetkellä sillä on 13 portfolioyhtiötä.
Julkaistu 2.2.2023
Relacom Finland Oy asetettiin konkurssiin marraskuussa 2019 yhtiön omasta hakemuksesta. Relacom Finland Oy oli yksi Suomen johtavista tele- ja tietoliikenteen asennuspalveluja tarjoavista yhtiöistä, ja se harjoitti toimintaa koko Suomessa. Yhtiö tarjosi muun muassa teleliikenneverkkojen ja sähköverkkojen asennusta ja ylläpitoa. Konkurssiin asettamisen hetkellä yhtiöllä oli noin 400 työntekijää. Konkurssimenettely saatiin päätökseen noin kolmessa vuodessa velkojien hyväksyttyä lopputilityksen joulukuussa 2022. Konkurssipesän pesänhoitajana toimi asianajaja Pekka Jaatinen. Konkurssin alettua konkurssipesä selvitti yhtiön keskeneräisiä projekteja ja saattoi niitä kannattavilta osin loppuun. Muutoin projektien osalta tehtiin hallitut alasajot ja luovutukset asiakkaalle. Osa projekteista oli myös yhteiskunnallisesti merkittäviä. Konkurssipesä palkkasi 112 yhtiön aikaista työntekijää määräaikaisiin työsuhteisiin projektien loppuunsaattamiseksi ja hallitun alasajon varmistamiseksi. Konkurssipesä ei kuitenkaan jatkanut velallisen liiketoimintaa. Yhtiön käyttö- ja vaihto-omaisuus koostui muun muassa erinäisistä työkaluista, laitteista ja useista ajoneuvoista. Konkurssipesä selvitti erilaisia vaihtoehtoja omaisuuden realisoinnin tehokkaaksi toteuttamiseksi, ja myynnit toteutettiin yhteistyössä ulkopuolisen konkurssirealisaattorin kanssa. Keskeneräisten projektien loppuunsaattamisesta ja yhtiön irtaimen omaisuuden myynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä ja kirjanpitoarvoa suurempi. Etuoikeudettomille velkojille kertyi konkurssissa noin 41 prosentin jako-osuudet.
Julkaistu 11.1.2023
Malminetsintää ja kaivostoimintaa harjoittava Otso Gold Oy jätti Oulun käräjäoikeudelle 3.12.2021 yrityssaneerausta koskevan hakemuksen. Yhtiö omisti tuolloin Raahessa toimivan Laivakankaan kultakaivoksen, joka sijaitsee Pohjoismaiden suurimpiin kuuluvan kultaesiintymän päällä. Yhtiön saneerausmenettely alkoi 17.2.2022, ja käräjäoikeus määräsi asianajaja Pekka Jaatisen saneerausmenettelyn selvittäjäksi. Saneerausmenettelyn alkaessa yhtiö kuului Otso Gold -konserniin, jonka kanadalainen emoyhtiö Otso Gold Corp on listattu Toronton pörssiin. Otso Gold Oy toimi koko konsernin operatiivisena yhtiönä. Kaivoskonsernin rajat ylittävän luonteen vuoksi saneeraushakemukset jätettiin samanaikaisesti Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa. Yhtiön saneeraus edellytti koko yhtiön kattavaa rahoituksellista ja omistuksellista järjestelyä yhtiön toiminnan jatkumisen ja saneerausohjelman toteuttamisen turvaamiseksi. Saneerausmenettelyn avulla kyettiin toteuttamaan yritysjärjestely, jossa saneeraus ja saneerausohjelma perustuivat yhtiön koko osakekannan myyntiin kanadalaiselle Pilar Gold Inc:lle. Samassa yhteydessä yhtiölle järjestettiin myös rahoitus saneerausohjelman toteuttamista varten. Koko yhtiötä koskevaan yritysjärjestelyyn perustuvaa saneerausohjelmaa puoltaneet velkojat edustivat yli 93:a prosenttia kaikista yhtiön veloista. Oulun käräjäoikeus vahvisti yksipäiväisen saneerausohjelman lokakuussa 2022 ja nimitti asianajaja Pekka Jaatisen saneerausohjelman valvojaksi. Saneerausohjelman mukainen maksuohjelma suoritettiin kokonaisuudessaan noin viikkoa myöhemmin. Saneerausohjelman toteuttaminen päättyi onnistuneesti 17.11.2022.
Julkaistu 29.12.2022