Yhteiskunnalliset yritykset – mallia maailmalta!

Yhteiskunnallisen yrityksen konseptia tunnetaan Suomessa vielä kovin huonosti. Määritelmä löytyy EU:n Social Business Initiative -ohjelmasta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta 346/2013, joka koskee eurooppalaisia yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja. EU-asetus on Suomessa voimassa olevaa oikeutta, jota ei erikseen saateta voimaan kansallisesti.

Yhteiskunnallinen yritys tuottaa yhteistä hyvää

EU-asetuksen määritelmän mukaan yhteiskunnallisen yrityksen päätavoite on mitattavissa olevien myönteisten yhteiskunnallisten vaikutusten aikaansaaminen. Yritys voi esimerkiksi tuottaa palveluita tai tuotteita huono-osaisille tai syrjäytyneille tai käyttää tuotantomenetelmää, joka soveltuu sen yhteiskunnalliseen tavoitteeseen. Se voi myös suojella ympäristöä tai tukea taloudellisesti muita yhteiskunnallisia yrityksiä.

Yhteiskunnallisessa yrityksessä voittoja käytetään ensisijaisesti yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen yrityksen tavoitteen mukaisesti. Yrityksen säännöissä tulee varmistaa, ettei voittojen jakaminen omistajille vaaranna yrityksen päätavoitetta. Yritystä johdetaan vastuullisesti ja avoimesti siten, että päätöksentekoon osallistuvat työntekijät, asiakkaat ja muut, joihin yrityksen liiketoiminta vaikuttaa. Yhteiskunnallinen yritys ei voi olla pörssiyhtiö.

Yhteiskunnalliset yritykset voivat tuottaa esimerkiksi terveys-, sosiaali- tai hoivapalveluita, koulutuspalveluita tai asumiseen liittyviä palveluita. Ympäristönsuojelun osalta yritys voi tuottaa yhteiskunnallisia vaikutuksia esimerkiksi torjumalla saastumista tai tarjoamalla kierrätykseen tai uusiutuvaan energiaan liittyviä palveluita.

Pitkälti vastaava määritelmä on käytössä myös Arvoliitolla sekä Suomalaisen Työn Liitolla, joka myöntää Yhteiskunnallinen yritys -merkkejä. Myös Sitra on tehnyt jo vuosia työtä yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämiseksi.

On syytä huomata, että yhteiskunnallinen yritys ei ole sama kuin sosiaalinen yritys, joista on oma lakinsakin (1351/2003). Yhteiskunnallisella yrityksellä ei myöskään ole tiettyä yhtiömuotoa. Se voi olla vaikka osuuskunta, yhdistys, säätiö tai osakeyhtiö, jossa on voitonjakoa koskeva rajoitus.

Yhteiskunnalliset yritykset ovat mahdollisuus

Voisivatko yhteiskunnalliset yritykset olla yksi keino saada Suomeen lisää yritystoimintaa, joka osaltaan auttaisi pienentämään paisunutta julkista sektoria? Myönteisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin pyrkivälle yritystoiminnalle voisi kuvitella löytyvän myös poliittista tukea. Malli varmasti kiinnostaa monia nuoria yrittäjiä, joille vastuullinen toiminta on yritystoiminnan kulmakivi ja jotka enenevässä määrin hakevat yhteiskunnallista merkitystä työlleen. Löytyisikö tätä kautta myös uusia innovaatioita?

Maailmalta mallia meillekin?

Yhteiskunnalliset yritykset ovat vakiinnuttaneet asemansa muun muassa Britanniassa, jossa toimii noin 70 000 yhteiskunnallista yritystä. Niiden vaikutus Ison-Britannian talouteen on 18,5 miljardin punnan luokkaa (2012 Small Business Survey, 2013), ja ne työllistävät lähes miljoona työntekijää. Komissio on arvioinut, että noin 10 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä voisi kuulua tähän yritysten luokkaan.

Yhteiskunnallisten yritysten rahoitusta varten voidaan perustaa oman erityissääntelynsä piiriin kuuluvia rahastoja. Yksityinen raha voi auttaa yhteiskunnallisia yrityksiä tuottamaan vaikuttavia palveluita julkiselle sektorille. Olisiko tämä juuri sitä, mitä suomalainen yhteiskunta nyt tarvitsisi?

Uusi hankintadirektiivi (77 artikla) mahdollistaisi tiettyjen sote- ja kulttuuripalveluiden varaamisen yrityksille, jotka sijoittavat voittojaan uudelleen organisaation yleishyödyllisen tarkoituksen saavuttamiseen. Toistaiseksi Suomessa ei ole ehdotettu tämän säännöksen voimaan saattamista kansallisesti. Etuoikeus koskisi korkeintaan kolmen vuoden sopimuksia, mitä voidaan toki pitää kovin lyhyenä ajanjaksona. Lisäksi tästä aiheutuisi uusi kilpailuneutraliteettihaaste yksityisen sektorin sisälle.

Olisiko tässä kuitenkin vielä harkinnan paikka? Pitäisikö jo käyttää kaikki keinot taloudellisen toimeliaisuuden aktivoimiseksi? Hankintayksiköillä on kuitenkin aina mahdollisuus arvioida, miten kilpailua parhaiten voidaan hyödyntää kyseessä olevilla markkinoilla. Parhaimmillaan poikkeussäännös voisi auttaa avaamaan yrityksille sellaisia tehtäviä, joita julkinen sektori muutoin päättäisi hoitaa itse.