Viisi kysymystä työtaistelutoimenpiteistä

Erityisesti eduskunnan vasemmistopuolueet ja ammattiliitot ovat arvostelleet kovin sanoin hallituksen kaavailemia uudistuksia ja vaatineet kolmikantaisten neuvotteluiden aloittamista niihin liittyen. Hallitus on kuitenkin jatkanut lainsäädäntöuudistusten valmistelua saamastaan kritiikistä huolimatta, ja uudistusten on tarkoitus astua voimaan osin jo vuoden 2024 aikana.

Koska hallitus ei ole suostunut muuttamaan suunnitelmiaan, ammattiliitot ovat käynnistäneet lukuisia erilaisia poliittisia työtaistelutoimenpiteitä. Niitä ovat käynnistäneet esimerkiksi Teollisuusliitto Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Ellei hallitus peräänny suunnitelmistaan, työtaistelutoimenpiteet tulevat todennäköisesti jatkumaan talven ja kevään aikana.

Työtaistelutoimenpiteet ovat aiheuttaneet merkittäviä ongelmia yhteiskunnalle. Työnantajat ovat kärsineet mittavia taloudellisia vahinkoja, ja esimerkiksi useat tehtaat ovat joutuneet ajamaan toimintojaan alas jo hyvissä ajoin ennen työtaistelutoimenpiteiden alkamista. Työntekijät ovat puolestaan joutuneet hoitamaan lapsiaan kotona työpäivien aikana, koska päiväkotien työntekijät ovat olleet lakossa, tai heillä on ollut hankaluuksia päästä työpaikalle joukkoliikenteen kuljettajien työtaistelutoimenpiteen vuoksi.

Työnantajat ovat pohtineet työtaistelutoimenpiteiden aikana erilaisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja, joilla ne ovat pyrkineet rajaamaan työtaistelutoimenpiteestä aiheutuvia vahinkoja. Mikko Hanni ja Outi Tähtinen vastaavat tässä kirjoituksessa muutamiin yleisimpiin työnantajien esittämiin kysymyksiin.

1. Saako työnantaja kysyä työntekijältä, onko tämä tulossa töihin työtaistelutoimenpiteen aikana?

Mikäli kysymys töihin tulemisesta perustuu töiden järjestelemiseen työtaistelutoimenpiteen aikana, on sen esittäminen sallittua. Työnantajalla on oikeus suunnitella toimintaansa myös työtaistelutoimenpiteen aikana. Työnantajan on tärkeää tietää, voiko se esimerkiksi pitää kaikkia toimipisteitään auki työtaistelutoimenpiteen aikana.

Työntekijällä on kuitenkin pääsääntöisesti oikeus peruuttaa ilmoituksensa töihin tulemisesta ja osallistua työtaistelutoimenpiteeseen, eikä työnantaja voi kohdistaa työntekijään toimenpiteitä tällaisen peruutuksen vuoksi. Tilannetta voidaan kuitenkin arvioida toisin, mikäli työntekijä olisi tehnyt peruutuksen esimerkiksi juuri ennen työvuoronsa alkua ainoana tarkoituksenaan aiheuttaa työnantajalle mahdollisimman suurta vahinkoa.

2. Voiko työnantaja yksipuolisesti rajata työtaistelutoimenpidettä?

Työnantaja voi pyrkiä rajaamaan työtaistelutoimenpidettä vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa eli lähtökohtaisesti silloin, kun työtaistelutoimenpide on oikeudenvastainen eli se välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaarantaa muiden perusoikeuksien, kuten hengen ja terveyden tai ympäristön suojan toteutumisen. Työnantajat ovat eräissä tapauksissa pyrkineet rajoittamaan työtaistelutoimenpidettä hakemalla tuomioistuimelta turvaamistoimea, jolla tuomioistuin on voinut velvoittaa ammattiliiton lopettamaan työtaistelutoimenpiteen siltä osin kuin se on oikeudenvastainen.

Tuomioistuimet ovat suhtautuneet kuitenkin erittäin pidättyväisesti työtaistelutoimenpiteiden rajaamiseen. Tästä tuoreena esimerkkinä on ennakkoratkaisu KKO:2023:95, jossa työnantaja oli vaatinut turvaamistoimihakemuksessaan lopettamaan lakon tehtaiden kaukolämpöä tuottavilla voimalaitoksilla ja jätevedenkäsittelyssä niiltä osin kuin työtaistelutoimenpiteet koskivat hakemuksessa yksilöityjä töitä, joiden tekemättä jättäminen lakon vuoksi johti työnantajan mukaan hengen ja terveyden ja/tai ympäristön tilan vaarantumiseen.

Korkein oikeus totesi, että vaikka työtaistelutoimenpide voi olla oikeudenvastainen hengen, terveyden tai ympäristön konkreettisen ja vakavan vaarantumisen vuoksi, turvaamistoimen hakijan on saatettava tämä todennäköiseksi. Ennakkoratkaisun perusteella turvaamistoimen saaminen edellyttää työnantajalta merkittävää näyttöä konkreettisesta ja vakavasta vaarantumisesta.

3. Voiko työnantaja teettää hätätyötä lakon aikana?

Työnantaja voi teettää työtaistelutoimenpiteen aikana hätätyötä työaikalain asettamissa, hyvin tiukoissa raameissa. Eräät ammattiliitot, kuten Teollisuusliitto, ovat saattaneet rajata työtaisteluilmoituksessaan hätätyön työtaistelutoimenpiteen ulkopuolelle.

Hätätyön teettäminen työtaistelutoimenpiteen aikana on mahdollista, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Työnantajan on tehtävä hätätyön teettämisestä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle, ja henkilöstön edustajalle on varattava mahdollisuus liittää ilmoitukseen oma lausuntonsa. Työsuojeluviranomainen voi jättää asian hätätyöilmoituksen varaan tai ryhtyä toimenpiteisiin hätätyön rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.

Työsuojeluviranomaisen lausuntojen perusteella hätätyön teettämiselle työtaistelutoimenpiteen aikana ei ole pääsääntöisesti työaikalain mukaista perustetta. Työsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan hätätyö voi tulla työtaistelutilanteessa kyseeseen vain hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa sinänsä ennalta arvattavat tilanteet ajoittuvat epätavallisella tavalla yhtäaikaisesti – esimerkiksi, jos lakko, sairausloma-aalto, suojelutyöstä kieltäytyminen ja muu vastaava seikka ajoittuvat samaan ajankohtaan.

4. Voidaanko työrauhaa laajentaa paikallisella sopimuksella tai hakemalla erityistä lupaa ammattiliitolta?

Oikeuskäytännön (esim. TT 2019:71) ja oikeuskirjallisuuden perusteella työnantaja ja rekisteröity työntekijäyhdistys voivat lähtökohtaisesti laajentaa lakisääteistä työrauhavelvollisuuttaan paikallisella työehtosopimukseksi katsottavalla sopimuksella. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi siitä, että työnantajan tietyissä toiminnoissa työskentelevät työntekijät eivät voi osallistua poliittisiin työtaistelutoimenpiteisiin, vaikka työnantajan muut työntekijät sellaisiin osallistuisivatkin.

Eräät ammattiliitot ovat lisäksi perustaneet erityisiä lakkotoimikuntia, jotka ovat voineet työnantajan tekemän hakemuksen perusteella rajata tiettyjä työnantajalle kriittisiä toimintoja työtaistelutoimenpiteen ulkopuolelle. Lakkotoimikunnat ovat saattaneet myöntää tällaisia erityislupia, mikäli työnantajan perustelut ovat olleet uskottavia.

5. Onko työntekijällä oikeus olla poissa töistä, mikäli hän ei pääse työpaikalle joukkoliikenteen kuljettajien työtaistelutoimenpiteen vuoksi?

Työntekijä on myös joukkoliikenteen kuljettajien työtaistelutoimenpiteen aikana itse vastuussa siitä tavasta, jolla hän saapuu työpaikalle, eikä työnantajalla ole velvollisuutta järjestää työntekijälle vaihtoehtoista kuljetusta. Monet työntekijät ovat kuitenkin tehneet etätöitä joukkoliikenteen kuljettajien työtaistelutoimenpiteen aikana, mutta joissakin tehtävissä etätyön tekeminen ei ole mahdollista.

Työnantajalla on oikeus olla maksamatta työntekijälle palkkaa, mikäli työntekijä ei pääse työpaikalle työtaistelutoimenpiteen aikana. Työnantajalla voi tällaisessa tapauksessa olla oikeus kohdistaa työntekijään myös muita työoikeudellisia toimenpiteitä, joskin työnantajan tulee tällöinkin kiinnittää huomiota tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan ja huomioida kaikki tilanteeseen liittyvät erityispiirteet sekä selvittää mahdolliset käytettävissä olevat vapaaehtoiset työaika- ja vapaajärjestelyt.