22.2.2023

Vuokratyövoiman käyttäminen – 5 asiaa, jotka työnantajan tulee tietää

Useat työnantajat käyttävät ainakin jossakin vaiheessa vuokratyövoimaa esimerkiksi ruuhkahuippujen tasaamiseen tai henkilöstön poissaolojen korvaamiseen. Kysymys on tyypillisesti lyhytkestoisesta, tilapäisestä työvoiman tarpeesta. Vuokratyössä työntekijä on työsuhteessa työvoimaa vuokraavaan yritykseen, joka muun muassa maksaa vuokratyöntekijän palkan ja vastaa muutoinkin pääasiallisesti työnantajavelvoitteista. Vuokratyövoiman käyttäjäyrityksellä on kuitenkin tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, joista sen on hyvä olla tietoinen harkitessaan työn teettämistä vuokratyönä.

Tarkista soveltuvan työehtosopimuksen määräykset

Monet työehtosopimukset rajoittavat vuokratyövoiman käyttöä esimerkiksi ruuhkahuippujen tasaamiseen tai työhön, jota ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä sekä sisältävät muutoinkin vuokratyötä koskevia säännöksiä. Soveltuvan työehtosopimuksen määräykset vuokratyön käytöstä tulee siten tarkistaa tapauskohtaisesti ennen vuokratyövoiman käytöstä päättämistä.

Perehdy työsopimuslain vuokratyötä koskeviin säännöksiin

Työsopimuslain nojalla käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Jotta vuokrayritys voisi täyttää työnantajavelvollisuutensa, kuten maksaa asianmukaisesti palkan, käyttäjäyrityksellä on lakiin perustuva velvollisuus toimittaa vuokratyöntekijän työnantajalle ne tiedot, jotka työnantaja tarvitsee velvollisuuksiensa täyttämiseksi. Järjestelyn erityispiirteiden vuoksi käyttäjäyrityksen ja vuokrayrityksen olisi hyvä sopia keskinäisestä vastuunjaostaan mahdollisimman selkeästi vuokratyötä koskevassa sopimuksessaan.

Työsopimuslaki määrittää vuokratyöntekijän työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen sekä työsuhteessa noudatettavat vähimmäistyöehdot. Lisäksi se sisältää muun muassa seuraavat erityisesti vuokratyötä koskevat säännökset:

Huolehdi vuokratyöntekijän työturvallisuudesta

Vaikka vuokratyöntekijä ei ole työsuhteessa vuokratyövoimaa käyttävään yritykseen, käyttäjäyrityksellä on velvollisuus huolehtia vuokratyöntekijän työturvallisuudesta työturvallisuuslain mukaisesti.

Käyttäjäyrityksen on ennen työn aloittamista määriteltävä riittävän tarkasti vuokratyön edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet. Käyttäjäyrityksen on ilmoitettava näistä seikoista vuokrayritykselle, jonka puolestaan on ilmoitettava vastaavat tiedot vuokratyöntekijälle ja varmistettava, että vuokratyöntekijällä on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön.

Käyttäjäyrityksen tulee huolehtia myös vuokratyöntekijän perehdyttämisestä muun muassa työhön ja työpaikan olosuhteisiin, työsuojelutoimenpiteisiin sekä tarvittaessa työsuojelun yhteistoimintaa ja tiedottamista sekä työterveyshuoltoa koskeviin järjestelyihin. Käyttäjäyrityksen tulee myös tarvittavassa laajuudessa ilmoittaa työn aloittamisesta työpaikan työterveyshuollolle ja asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle.

Huomioi vuokratyövoiman käyttö yhteistoimintalain mukaisissa prosesseissa

Yhteistoimintalaki soveltuu työnantajiin, jotka työllistävät säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Lain soveltuessa työnantajan tulee huolehtia muun muassa seuraavista yhteistoimintavelvoitteista vuokratyövoiman osalta:

Hanki tilaajavastuulain mukaiset selvitykset

Vuokratyövoimaa hankkivan tilaajan on pääsääntöisesti ennen vuokratyötä koskevan sopimuksen allekirjoittamista varmistettava, että työvoimaa vuokraava yritys täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Käytännössä tämä tarkoittaa laissa määriteltyjen tietojen (kuten kaupparekisteriote tai vastaavat tiedot, vero- ja työnantajarekisteröintejä koskevat tiedot, tiedot soveltuvasta työehtosopimuksesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta) hankkimista sopimuskumppaniltaan tai asianmukaisen palveluntarjoajan kautta.

Teksti on julkaistu alun perin HENRY ry:n vierasblogissa.

Uusimmat referenssit

Avustimme menestyksekkäästi suomalaista rakennuttajakonsulttiyhtiötä ja sen palveluksessa ollutta turvallisuuskoordinaattoria häneen kohdistuneessa työturvallisuusrikossyytteessä. Syyttäjä vaati rangaistusta väitetystä työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Syyte koski putoamistapaturmaa rakennustyömaalla, jossa asiakkaamme toimi rakennuttajan nimeämänä turvallisuuskoordinaattorina. Selvitimme turvallisuuskoordinaattorin velvollisuuksien rajat suhteessa päätoteuttajan vastuuseen sekä sen, miten asiakkaamme oli käytännössä huolehtinut kaikista hänelle kuuluvista tehtävistä. Osoitimme, että asiakkaamme oli toiminut huolellisesti ja velvollisuuksiensa mukaisesti rakennushankkeen suunnittelun, valmistelun ja toteutuksen osalta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi asiakkaaseemme kohdistetun syytteen. Käräjäoikeus katsoi, että asiakkaamme oli turvallisuuskoordinaattorina asianmukaisesti huolehtinut rakennuttajalle kuuluvista työturvallisuustehtävistä rakennushankkeen suunnittelussa ja valmistelussa eikä ollut tietoinen työmaalla havaitusta putoamissuojauspuutteesta. Tuomio on asiakkaamme osalta lainvoimainen.
Julkaistu 22.6.2026
Avustimme G&W Electriciä sen ostaessa suomalaisen Safegrid Oy:n, johtavan älykkäiden sähköverkon valvontaratkaisujen tarjoajan. Yrityskauppa nopeuttaa G&W Electricin pitkäaikaista strategiaa integroida älykäs verkonvalvonta ja ennakoiva analytiikka sähkönjakeluportfolioonsa sekä vahvistaa sen tarjontaa sähköyhtiöasiakkaille maailmanlaajuisesti. Vuonna 1905 perustettu G&W Electric on Illinoisin Bolingbrookissa pääkonttoriaan pitävä globaali johtaja innovatiivisissa sähköverkkojärjestelmissä, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Yhtiö tunnetaan kehittyneiden kytkentälaitteiden, jälleenkytkinten, antureiden, järjestelmänsuojauslaitteiden sekä sähköverkon automaatioratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Safegrid on suomalainen teknologiayritys, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Yhtiö kehittää Intelligent Grid System® -sähköverkon valvontaratkaisua, joka yhdistää langattomia antureita ja kehittynyttä analytiikkaa reaaliaikaisen tiedon tuottamiseksi verkon tilasta. Ratkaisu mahdollistaa sähköyhtiöille syntyvien ongelmien tunnistamisen, vikojen ennakoinnin sekä häiriöaikojen lyhentämisen keski- ja suurjännitteisillä jakelu- ja siirtoverkoilla.
Julkaistu 8.5.2026
Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026