24.2.2022

Direktiiviehdotus velvoittaisi suuryritykset selvittämään toimitusketjunsa ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset

EU sai valmiiksi ehdotuksensa sääntelystä, joka velvoittaisi suuret yritykset selvittämään, voiko niiden toimitusketjussa sattua ympäristövahinkoja tai ihmisoikeusloukkauksia. Ehdotus nostaa nämä osaksi yritysjohdon huolellisuusvelvoitetta. Ympäristö- tai ihmisoikeusongelmien laiminlyönnistä tulisi jatkossa yrityksille tuntuvia seuraamuksia.

Euroopan komissio julkaisi 23.2. ehdotuksen direktiiviksi, joka velvoittaisi suuret yritykset selvittämään toimintansa haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset ja torjumaan niitä toimitusketjua myöten.

Euroopan-laajuista sääntelyä toimitusketjujen vastuullisuudesta on odotettu pitkään. Uusi kestävän yritystoiminnan huolellisuusvelvoite (Corporate Sustainability Due Diligence) muistuttaa Ranskan niin sanottua yritysvastuulakia (loi sur le devoir de vigilance). Direktiiviehdotus täydentää komission keväällä 2021 antamaa direktiiviehdotusta yritysten kestävyysraportoinnista.

Kestävän yritystoiminnan huolellisuusvelvoite tarkoittaa, että yrityksen on

Velvoite ulottuu toimitusketjuun, direktiiviehdotuksen sanoin ”arvoketjuun liittyviin vakiintuneisiin liikesuhteisiin”.

Ketä ehdotus koskee?

Direktiiviehdotuksen huolellisuusvelvoite koskee lähinnä suuryrityksiä: yrityksellä on oltava yli 150 miljoonan liikevaihto ja yli 500 työntekijää. Kynnys on matalampi tekstiiliteollisuudessa, maa-, metsä- ja kalataloudessa ja elintarviketeollisuudessa sekä metalleja, mineraaleja ja fossiilisia raaka-aineita hyödyntävillä yrityksillä. Näilläkin aloilla velvoite koskee ainoastaan yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa ja työntekijämäärä yli 250.

Yhteensä direktiivi kattaisi vain noin 13 000 yritystä koko unionissa; esimerkiksi suomalaisyrityksistä vain noin 0,2 prosenttia työllistää yli 250 henkilöä.

Uusi sääntely vaikuttaisi kuitenkin toimitusketjujen kautta myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ehdotus sisältääkin pk-yrityksille erilaisia helpotuksia. Suurilta yhtiöiltä esimerkiksi vaaditaan, että ne tukevat pk-kumppaneitaan ongelmien ehkäisyssä ja korjaamisessa.

Kestävän yritystoiminnan huolellisuusvelvoite koskisi myös osaa unionissa toimivista ulkomaisista yhtiöistä.

Kestävä kehitys johdon huolellisuusvelvoitteen osaksi

Direktiiviehdotus tuo kiinnostavan lisäelementin johdon huolellisuusvelvoitteeseen: johdon on huomioitava päätöstensä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin seuraukset kestävän kehityksen kannalta. Jos johdon jäsenet eivät näin tee, ehdotuksen mukaan heihin sovellettaisiin niitä seuraamuksia, jotka kansallisessa lainsäädännössä määrätään johdon huolellisuusvelvoitteen rikkomisesta.

Esimerkiksi yhtiön hallituksen tulisi siis periaatteessa osata arvioida yrityksen toimintaa ympäristön ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Suuryritysten sopeuduttava 1,5 asteen lämpenemistavoitteeseen

Ehdotukseen kuuluu myös varsin täsmällinen säännös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yritysten on tehtävä suunnitelma, jolla yrityksen strategia ja liiketoimintamalli sovitetaan Pariisin ilmastosopimuksen vaatimuksiin ja 1,5 asteen lämpenemistavoitteeseen.

Ilmastosuunnitelma on lisäksi kytkettävä johdon palkitsemiseen. Tällaiset ilmastotulospalkkiot ovat toistaiseksi harvinaisia, mutta ehdotuksen voi odottaa vauhdittavan muutosta. Ilmastosuunnitelma vaaditaan vain yli 500 työntekijän ja yli 150 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiltä.

Viranomaisvalvonta, sakot ja vahingonkorvausvelvollisuus käyttöön

Kestävän yritystoiminnan huolellisuusvelvoite pannaan täytäntöön viranomaisvalvonnan ja seuraamusten avulla. Viranomaiset saavat valtuudet määrätä velvoitettaan rikkoville yrityksille liikevaihdosta riippuvia sakkoja, kuten kilpailulainsäädännössä ja unionin yleisessä tietosuoja-asetuksessa. Sakon suuruutta ei kuitenkaan mainita ehdotuksessa.

Sakon lisäksi yritykset voivat joutua maksamaan vahingonkorvauksia, jos ne laiminlyövät huolellisuusvelvoitteensa ja sen seurauksena joku kärsii vahinkoa.

Ehdotus kannustaa yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon

Direktiiviehdotus avaa yhteistyömahdollisuuksia kestävän kehityksen nimissä. Kansallisille valvontaviranomaisille perustetaan ehdotuksessa yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on vaihtaa tietoja ja yhdenmukaistaa käytäntöjä.

Ehdotus kannustaa myös yrityksiä tiedonvaihtoon: se varaisi yrityksille oikeuden vaihtaa tietoja huolellisuusvelvoitteensa täyttämiseksi ja tehdä yhteistyötä haittavaikutusten poistamiseksi kilpailulainsäädännön rajoissa.

Direktiiviehdotus etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Ehdotuksen hyväksymisen jälkeen jäsenmaiden pitää saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään kahdessa vuodessa.

Uusimmat referenssit

Castrén & Snellman laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siitä, miten kiertotalouslailla voitaisiin vaikuttaa julkisiin hankintoihin siten, että kiertotaloustekijät otettaisiin niissä paremmin huomioon. Selvityksellä tuotettiin tietoa kiertotalouslain valmistelun tueksi. Selvitys sisältää katsauksen relevantteihin strategioihin, toimintaohjelmiin ja linjauksiin, lainsäädäntökatsauksen, oikeuskäytäntökatsauksen, arvion kiertotaloushankintojen nykytilasta sekä kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousaspektien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Esitimme selvityksessä myös konkreettisia johtopäätöksiä sekä ehdotuksen mahdolliseksi säännökseksi perusteluineen. Ehdotuksessa on pyritty siihen, että sääntely olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja haitalliset sivuvaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Julkaistu selvitys on luettavissa kiertotalouslakihankkeen hankeikkunassa . Selvityksen toteutti työryhmä Anna Kuusniemi-Laine, Sanna Aalto-Setälä, Lotta Huhtamäki, Marja Ollila, Laura Vuorinen, Paavo Heinonen ja Anna Ylitalo.
Julkaistu 11.11.2025
Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025
Toimimme Nokian Panimo Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana yhtiön listautuessa Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Kysyntä yleisö- ja instituutioannista koostuneessa listautumisannissa oli erittäin vahvaa ja listautumisanti ylimerkittiin. Nokian Panimo sai listautumisannista noin 10 miljoonan euron bruttovarat. Listautumisannissa vastaanotettiin merkinnät yli 2 900 sijoittajalta ja yhtiön osakkeenomistajien määrä nousi listautumisannin myötä yli 4 700 osakkeenomistajaan. Listautuminen antaa meille vahvan pohjan seuraaville kasvun vuosille. Olemme kiitollisia sijoittajille luottamuksesta ja innostuneita siitä, mitä voimme yhdessä saavuttaa. Tästä alkaa uusi luku Nokian Panimon tarinassa” – toimitusjohtaja Janne Paavola Kaupankäynti osakkeilla alkoi First North -markkinapaikalla 3.4.2025 kaupankäyntitunnuksella BEER. Nokian Panimo on vuoden 2023 liikevaihdolla mitattuna Suomen toiseksi suurin pienpanimo ja viidenneksi suurin panimo. Nokian Panimo tunnetaan erityisesti Keisari-oluistaan. Nokian Panimo valmistaa kaikki tuotteet Nokialla sijaitsevassa tuotantolaitoksessa, ja vuonna 2024 myyntivolyymi oli yhteensä yli 8,3 miljoonaa litraa ja liikevaihto 11,9 miljoonaa euroa. Kotimaisuus, vastuullisuus ja kestävät toimintatavat ovat Nokian Panimo keskiössä.
Julkaistu 3.4.2025
Neuvoimme Huhtamäkeä EU:n vastuullisuussääntelyssä ja selvitimme sen vaikutuksia Huhtamäen ESG-strategiaan.  Tiimimme keskittyi ESG-sääntelyn noudattamiseen ja Huhtamäen ESG-tavoitteiden edistämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
Julkaistu 1.4.2025