28.6.2023

Komissiolta askel oikeaan suuntaan kestävyyssopimusten kilpailuoikeussääntelyssä

Euroopan komissio on hyväksynyt uudet horisontaaliset suuntaviivat kilpailuoikeuden soveltamisesta kilpailijoiden välisiin yhteistyösopimuksiin. Horisontaalisuuntaviivat tulevat voimaan, kun ne on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.

Merkittävänä uudistuksena aiempiin suuntaviivoihin nähden on se, että uudet horisontaalisuuntaviivat sisältävät ohjeistusta kestävään kehitykseen tähtäävän kilpailijayhteistyön kilpailuoikeudelliseen arviointiin.

Kilpailusäännöt eivät estä kestävän kehityksen tavoitteeseen pyrkivää kilpailijayhteistyötä

Horisontaalisuuntaviivojen mukaan kestävän kehityksen sopimuksilla (sustainability agreements) tarkoitetaan mitä tahansa kilpailijoiden välisiä yhteistyösopimuksia, joilla pyritään kestävyystavoitteisiin, riippumatta yhteistyön muodosta. Tällaisia kestävyystavoitteita voivat olla monen tyyppiset ilmastonmuutokseen, ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyvät tavoitteet kuten kasvihuonepäästöjen vähentäminen, saastumisen ehkäiseminen, elämiseen riittävän palkan maksaminen tai eläinten hyvinvoinnin edistäminen.

Lähtökohtana on, että kestävän kehityksen sopimukset ovat Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (”SEUT”) 101 artiklan 1 kohdan perusteella sallittuja, mikäli niiden tarkoituksena tai seurauksena ei ole kilpailun rajoittaminen.

Horisontaalisuuntaviivoissa esitetään esimerkkejä kilpailijoiden välisistä kestävän kehityksen sopimuksista, jotka eivät kuulu ns. kartellikiellon soveltamisalaan. Suuntaviivat antavat valaisevia esimerkkejä sallituista, kilpailijoiden välisistä kestävän kehityksen sopimuksista:

Kestävän kehityksen standardointisopimukset voivat jatkossa hyötyä pehmeästä turvasatamasta

Edellä esitettyjen esimerkkien lisäksi uusissa horisontaalisuuntaviivoissa sallitaan EU:n kilpailusääntöjen näkökulmasta tietyt kestävän kehityksen standardointisopimukset (sustainability standardisation agreements). Kestävän kehityksen standardointisopimuksilla kilpailevat yritykset voivat sopia tiettyjen kestävyyskriteerien hyväksymisestä ja noudattamisesta edistääkseen kestävyystavoitteita. Kestävyysstandardien hyväksymiseen ja noudattamiseen voi liittyä esimerkiksi ympäristömerkki.

Kestävän kehityksen standardointisopimuksilla kilpailevat yritykset voivat sopia muun muassa ei-kestävien tuotteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden, korvaamisesta kestävillä tuotteilla, pakkausmateriaalien tai -kokojen yhdenmukaistamisesta kierrätyksen lisäämiseksi ja jätteen vähentämiseksi tai kestävällä tavalla valmistettujen raaka-aineiden hankkimisesta.

Kestävän kehityksen standardointisopimuksilla tunnistetaan olevan tavanomaisesti myönteisiä vaikutuksia kilpailuun. Horisontaalisuuntaviivoissa on esitetty kumulatiiviset kriteerit, jotka täyttävät kestävyysstandardit eivät todennäköisesti aiheuta haittaa kilpailulle, vaan kuuluvat turvasataman (soft safe harbour) piiriin:

Käytännössä kestävyysstandardien turvasatama mahdollistaa paljon yhteistyötä kilpailijoiden välillä ja on merkittävä askel oikeaan suuntaan.

Kilpailua rajoittavatkin kestävän kehityksen sopimukset voidaan sallia tapauskohtaisesti

EU:n kilpailusääntöjen mukaan kilpailua rajoittavat sopimukset voidaan myös tietyin edellytyksin sallia, mikäli ne täyttävät SEUT 101 artiklan 3 kohdan ns. tehokkuuspuolustuksen kumulatiiviset edellytykset. Kilpailua haittaaviin kestävän kehityksen sopimuksiin liittyen tehokkuuspuolustuksen soveltamisessa on huomioitava erityisesti seuraavaa:

Askel eteenpäin kohti EU:n kestävyystavoitteiden saavuttamista

Kun kestävän kehityksen sopimuksia koskevaa uudistusta arvioidaan kokonaisuudessaan, komissio ottaa merkittäviä askeleita kestävyystavoitteiden toteutumisen suuntaan. On hienoa, että komissio rajaa osan kestävän kehityksen sopimuksista selkeästi kartellisääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle, jolloin yhteistyötä ei jätetä turhaan tekemättä kilpailuoikeudellisten sanktioiden pelossa. Lisäksi kestävyysstandardeja koskeva turvasatama helpottaa merkittävästi yhteistyötä kestävyyskysymyksissä. Suuntaviivat lisäävät ennen kaikkea oikeusvarmuutta kestävän kehityksen sopimusten arvioinnissa ja soveltamisessa kilpailusääntöjen puitteissa, jolloin yritykset voivat keskittyä olennaiseen vastuullisuusyhteistyössään.

Turvasataman ulkopuolella yritysten on edelleen tärkeää arvioida järjestelyn kilpailuvaikutukset ja se, voivatko yhteistyöjärjestelyt saada tehokkuuspuolustuksen suojaa. Komissio painottaa tehokkuushyötyjen arviossa edelleen voimakkaasti kuluttajan valmiutta maksaa kestävämmästä tuotteesta ja edellyttää, että rajoituksesta hyötyvän ja haitoista kärsivän kuluttajaryhmän tulee olla olennaisilta osin sama. Tältä osin komissio olisi voinut myös ottaa edistyksellisemmän kannan. Toivottavasti asiaan saadaan tulevaisuudessa parempia linjauksia ja oikeuskäytäntöä. Ilmastokriisin ja luontokadon torjuminen nimittäin edellyttävät yrityksiltä, myös kilpailijoilta, yhteistyötä.

Kirjoittajat: Anna Kuusniemi-Laine, Joona Havunen ja Sofia Tuononen.

Tutustu myös:

Kestävyyskysymysten painoarvo kilpailuoikeudessa kasvaa

Uusimmat referenssit

Castrén & Snellman laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siitä, miten kiertotalouslailla voitaisiin vaikuttaa julkisiin hankintoihin siten, että kiertotaloustekijät otettaisiin niissä paremmin huomioon. Selvityksellä tuotettiin tietoa kiertotalouslain valmistelun tueksi. Selvitys sisältää katsauksen relevantteihin strategioihin, toimintaohjelmiin ja linjauksiin, lainsäädäntökatsauksen, oikeuskäytäntökatsauksen, arvion kiertotaloushankintojen nykytilasta sekä kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousaspektien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Esitimme selvityksessä myös konkreettisia johtopäätöksiä sekä ehdotuksen mahdolliseksi säännökseksi perusteluineen. Ehdotuksessa on pyritty siihen, että sääntely olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja haitalliset sivuvaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Julkaistu selvitys on luettavissa kiertotalouslakihankkeen hankeikkunassa . Selvityksen toteutti työryhmä Anna Kuusniemi-Laine, Sanna Aalto-Setälä, Lotta Huhtamäki, Marja Ollila, Laura Vuorinen, Paavo Heinonen ja Anna Ylitalo.
Julkaistu 11.11.2025
Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025
Toimimme Nokian Panimo Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana yhtiön listautuessa Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Kysyntä yleisö- ja instituutioannista koostuneessa listautumisannissa oli erittäin vahvaa ja listautumisanti ylimerkittiin. Nokian Panimo sai listautumisannista noin 10 miljoonan euron bruttovarat. Listautumisannissa vastaanotettiin merkinnät yli 2 900 sijoittajalta ja yhtiön osakkeenomistajien määrä nousi listautumisannin myötä yli 4 700 osakkeenomistajaan. Listautuminen antaa meille vahvan pohjan seuraaville kasvun vuosille. Olemme kiitollisia sijoittajille luottamuksesta ja innostuneita siitä, mitä voimme yhdessä saavuttaa. Tästä alkaa uusi luku Nokian Panimon tarinassa” – toimitusjohtaja Janne Paavola Kaupankäynti osakkeilla alkoi First North -markkinapaikalla 3.4.2025 kaupankäyntitunnuksella BEER. Nokian Panimo on vuoden 2023 liikevaihdolla mitattuna Suomen toiseksi suurin pienpanimo ja viidenneksi suurin panimo. Nokian Panimo tunnetaan erityisesti Keisari-oluistaan. Nokian Panimo valmistaa kaikki tuotteet Nokialla sijaitsevassa tuotantolaitoksessa, ja vuonna 2024 myyntivolyymi oli yhteensä yli 8,3 miljoonaa litraa ja liikevaihto 11,9 miljoonaa euroa. Kotimaisuus, vastuullisuus ja kestävät toimintatavat ovat Nokian Panimo keskiössä.
Julkaistu 3.4.2025
Neuvoimme Huhtamäkeä EU:n vastuullisuussääntelyssä ja selvitimme sen vaikutuksia Huhtamäen ESG-strategiaan.  Tiimimme keskittyi ESG-sääntelyn noudattamiseen ja Huhtamäen ESG-tavoitteiden edistämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
Julkaistu 1.4.2025