Työelämässä korostuvat joustavuus ja luottamus

Samanlaisen joustavuuden soisi jatkuvan myös  tulevaisuudessa. Työnantajien perusteet työvoiman vähentämiseksi ovat erilaisia, eikä pitkille neuvotteluille ole selkeässä tilanteessa tarvetta. Määräaikoihin sidotut neuvottelut eivät saisi olla työntekijöiden irtisanomisajan jatke, jossa neuvotteluita jatketaan usein sen vuoksi, ettei minimineuvotteluaika ole tullut vielä täyteen.

Kevät osoitti, että työntekijät ja työnantajat pystyvät sopimaan asioista joustavasti molempien intressit huomioiden ilman jäykkiä ja ulkopuolelta annettuja menettelyjä. Lainsäädännön ja työehtosopimusten sisältöä tulisikin kehittää niin, että ne antavat raamit, joiden sisällä työpaikoilla voidaan hakea parhaiten sopivat käytännöt toimialasta ja liittoon kuulumisesta riippumatta. 

Valmisteilla olevan yhteistoimintalain kantavana ajatuksena on luottamus: tavoiteltuun lopputulokseen ei enää pyrittäisi tarkoilla menettelysäännöillä, vaan sopimalla asioista työnantajan ja henkilöstön välillä yhteistyön hengessä. Viime kevään kokemukset näyttivät, että nämä tavoitteet toimivat myös käytännössä. Työnantajat toimivat vastuullisesti, kun he pitävät huolta työsuhteiden jatkumisen edellytyksistä ja etsivät yhdessä työntekijöiden kanssa ratkaisuja, joihin kaikki voivat sitoutua.

Jos viime kevään muutokset ja etätyöhön siirtymisen pelisäännöt olisi valmisteltu perinteisin keinoin, ratkaisuja ei olisi todennäköisesti vielä tänäänkään.