25. toukokuuta voimaan tullut tietosuoja-asetus, GDPR, yhdenmukaistaa tietosuojasääntelyä Euroopassa ja edellyttää läpinäkyvyyden ja yksilön vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä henkilötietojen käsittelyssä. Tietosuojalainsäädännön perusperiaatteet eivät muutu radikaalisti asetuksen myötä, vaan ne noudattavat edelleen Suomessa jo yli 30 vuotta voimassa ollutta sääntelyä.
Keskustelu uuden sääntelyn ympärillä on keskittynyt muutamiin yksittäisiin kysymyksiin, ja seuraamuksista hallinnolliset sanktiot ovat saaneet ylikorostuneen roolin. Itse toivoisin, että organisaatioiden ylin johto pysähtyisi hetkeksi miettimään sakkojen sijasta sitä, miten tietoihin nojautuva liiketoiminta turvataan, jos viranomainen määrää tiedot käyttökieltoon tai poistettavaksi. Entä mitä henkilötietojen vastuuton käsittely voi merkitä organisaation maineelle? Tämä aihe on ollut viime viikkoina paljon esillä mediassa. Pelissä on paljon enemmän kuin pelätyt jättisakot.
