Suuret hankinnat komission syyniin

Asetus tuli voimaan 12.1.2023, ja sitä sovelletaan pääosin 12.7.2023 alkaen. Alla kuvattuja ilmoitusvelvollisuuksia sovelletaan kuitenkin vasta 12.10.2023 alkaen.

Millaisiin hankintoihin tarvitaan komission ennakkohyväksyntä?

Julkisiin hankintoihin tarvitaan ennakkohyväksyntä, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

• Julkisen hankinnan tai puitesopimuksen taikka dynaamisen hankintajärjestelmän puitteissa tehtävän yksittäisen hankinnan ennakoitu arvo on vähintään 250 miljoonaa euroa.
• Tarjoaja tai sen alihankkija on saanut tukia EU:n ulkopuolisesta maasta vähintään 4 miljoonaa euroa viimeisen kolmen vuoden aikana. 

Osiin jaetulle hankinnalle komission ennakkohyväksyntä tarvitaan, jos edellä mainittujen edellytysten lisäksi tarjouksen kohteena olevan hankinnan osan tai osien ennakoitu arvo on vähintään 125 miljoonaa euroa.

Muita asetuksen tuomia muutoksia

Jos tarjoajan kolmannesta maasta saama tukimäärä jää alle 4 miljoonan euron, tarjoajalla on velvoite antaa tuista hankintayksikölle asetuksen mukainen vakuutus. Siinä ilmoitetaan saadut tuet ja samalla annetaan vakuutus siitä, ettei tuille tarvita komission ennakkohyväksyntää.

Asetuksen myötä komissiolle tulee myös oikeus oma-aloitteisesti puuttua hankintamenettelyyn, jos se epäilee ulkomaisten tukien vääristävän kilpailua. Oma-aloitteinen tutkinta voi kohdistua myös asetuksen kynnysarvoa pienempiin hankintoihin. Ajallisesti tutkinta voi kattaa kymmenen edellistä vuotta, mutta asetuksen voimaan tullessa heinäkuussa 2023 komission tutkintavalta on rajattu viiteen vuoteen.

Mitä tukien valvontamenettely käytännössä merkitsee?

Suomessa asetus tulee ennakoitua arvoa koskevan kriteerin myötä käytännössä koskemaan lähinnä isoja ICT-hankintoja, rakennusurakoita, kalustohankintoja ja yhteishankintoina tehtäviä laajoja puitejärjestelyjä.

Hankintayksikön pitää varautua asetuksen soveltamiseen jo hankinnan suunnitteluvaiheessa. Jos tarjouskilpailuun liittyy asetuksessa määrättyjä ennakkohyväksyntä- tai vakuutusmenettelyjä, hankintayksikön on mainittava asetuksesta sekä sen merkityksestä hankinta-asiakirjoissa. On myös hyvä huomata, että esimerkiksi neuvottelumenettelyissä tarjoajalta tarvitaan ilmoitus tai vakuutus sekä osallistumishakemuksen että lopullisen tarjouksen yhteydessä.

Hankintayksikön velvollisuutena on toimittaa tarjoajien ennakkoilmoitukset tai vakuutukset komissiolle, joka ilmoitusvelvollisuuden soveltuessa tutkii asian asetuksessa tarkemmin kuvatulla tavalla. Koska hankintayksikkö ei voi ennen tarjoajien toimittamia ilmoituksia tai vakuutuksia varmuudella tietää, vaatiiko hankinta komission ennakkohyväksyntää, on mahdollinen tutkintaprosessi syytä ottaa huomioon tarjouskilpailun aikataulussa. Jos ennakkohyväksyntä vaaditaan, hankintasopimusta ei saa tehdä ennen komission päätöstä. Tämä onkin syytä huomioida erityisesti tarjouksen voimassaoloon liittyvien vaatimusten osalta. Komissiolla on ensin 20 työpäivää aikaa tehdä alustava tarkastelu, ja jos asiasta avataan tarkempi tutkinta, komissiolla on vielä 110 työpäivää sen suorittamiseen täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta lukien. Lisäksi komissiolla on tietyissä tilanteissa mahdollisuus pidentää määräaikoja. Komissiolle varattu tutkinta-aika voi siis selvästi pidentää hankintamenettelyn kokonaiskestoa.

Jos komissio tutkinnan myötä toteaa, että tarjoaja on saanut sisämarkkinoita vääristävää ulkomaista tukea, tarjoaja voi tarjota sitoumuksia, joilla sisämarkkinoiden vääristymä korjataan kokonaan ja vaikuttavasti. Jos tällaisia sitoumuksia ei anneta tai annetut sitoumukset eivät komission arvion mukaan ole hyväksyttäviä, komissio kieltää sopimuksen tekemisen kyseisen tarjoajan kanssa. Tämän päätöksen jälkeen hankintayksikön on hylättävä tarjous. Hankintayksikön kannattaakin miettiä, onko hankintapäätöstä järkevää tehdä tilanteessa, jossa riskinä on, että komissio katsoo, että voittavan tarjoajan tarjous tulee hylätä.

Mitä asetus edellyttää tarjoajalta?

Ellei tarjoaja ilmoita tukia asetuksen mukaisesti, riskinä on, että tarjous hylätään jo tästä syystä. Jotta asianmukainen selvitys voidaan antaa, tarjoajalla pitää olla saamistaan tuista tiedot, jotka voidaan tarjouskilpailussa toimittaa hankintayksikölle oikea-aikaisesti ja vaaditulla tavalla.

Velvollisuus antaa tietoja ulkomaisista tuista koskee tarjoajan konsernia ja pääasiallisia alihankkijoita ja pääasiallisia toimittajia. Asetuksen mukaan alihankkijaa tai toimittajaa pidetään pääasiallisena, jos sen osallistumisella varmistetaan sopimuksen olennaisten osien toteuttaminen, ja joka tapauksessa silloin, jos sen panos on yli 20 prosenttia toimitetun tarjouksen arvosta. Velvollisuus koskee myös kaikkia ryhmittymän jäseniä. Pääsopimuskumppani eli tarjoaja vastaa siitä, että edellä mainituista tahoista toimitetaan riittävät ilmoitukset ja/tai vakuutukset.

Komissio antaa tarkempaa ohjeistusta asetuksen soveltamisesta

Monet asetuksen toimintavelvollisuuksiin liittyvät käytännön yksityiskohdat ovat vielä avoimia, ja asetuksessa on epäselviä kohtia, jotka liittyvät esimerkiksi olennaisen alihankkijan käsitteeseen. Komissiolla on oikeus antaa asetuksen pohjalla lisäohjeistusta, ja se onkin ilmoittanut julkaisevansa lähiviikkoina luonnoksensa täytäntöönpanoasetuksesta, jossa selvennetään asiaan liittyviä sääntöjä ja menettelyjä sekä annetaan tarkempaa käytännön ohjeistusta. Täytäntöönpanosäännöt hyväksytään komission mukaan vuoden 2023 puoliväliin mennessä. Komission täytäntöönpanoasetuksen myötä myös hankintayksiköiden ja tarjoajien valmistautuminen asetuksen voimaantuloon helpottuu, kun esimerkiksi julkisten hankintojen ilmoittamislomakkeista saadaan lisää tietoa.