4.3.2021

Sopimusten riskit realisoituvat riitoina

Riitojen ratkaiseminen muistuttaa monessa mielessä 50 kilometrin hiihtoa, pitkää ja perinteistä kuninkuuslajia. Tästä kertoo se, että viimeinen vuoden 2008 finanssikriisistä syntynyt hoidossamme ollut riita sai lopullisen ratkaisunsa vasta viime vuonna.

Nyt riitojen määrä on taas kasvussa. Erityisesti koronaviruspandemia on aiheuttanut yrityksille ennakoimattomia ja nopeasti ilmaantuvia riskejä. Samanaikaisesti brexit, ilmastonmuutos, digitalisaatio, vastuullisuusvaatimukset ja sääntelyn yleinen lisääntyminen luovat ristiriitoja.

Vaikka nämä ilmiöt eivät ole kaikki uusia, niiden oikeudelliset vaikutukset ovat monelta osin epävarmoja. Harva riita on myöskään täysin ennakoimaton. Usein jo sopimusta tehtäessä tiedostetaan, että sopimukseen liittyvät riskit voivat realisoitua riitana.

Riskejä voidaan minimoida huolellisella sopimisella. Koronapandemia toi force majeure -lausekkeista tuttujen luonnonkatastrofien rinnalle tartuntataudit. Sopimusten ehdoissa onkin tärkeää sopia mahdollisimman täsmällisesti, minkälaiset olosuhteet muodostavat esteen kulloisenkin sopimuksen toteutumiselle. Brexitin vaikutuksiin voi varautua tutustumalla siihen, mitkä oikeudelliset instrumentit korvaavat Ison-Britannian ja EU:n välisiä asetuksia, joissa säädetään lainvalinnasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta.

Ilmastonmuutoksen ja sääntelyuudistuksen aiheuttamia ongelmia ratkotaan tulevina vuosina sekä kansallisissa tuomioistuimissa että kansainvälisissä välimiesmenettelyissä. Suomalaistenkin yritysten on hyvä muistaa, että suomella on kattava portfolio investointisuojasopimuksia eri maiden kanssa. Ne takaavat yrityksille ja niiden investoinneille oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun sopimusvaltioiden taholta ja voivat oikeuttaa korvauksiin, jos kohdevaltio muuttaa sääntelyään ennalta arvaamattomasti ja syrjivästi.

Yritysten toimintaan kohdistuu jatkossa yhä enemmän muutoksia ja ennakoimattomia olosuhteita. Koronaviruspandemian riskeihin ja seuraamuksiin liittyvä oikeudellinen välienselvittely on pääosin vielä edessä.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Edustimme menestyksekkäästi jälleenvakuutuspaneelia kansainvälisessä ad hoc -välitysmenettelyssä. Riita aiheutui jälleenvakuutussopimuksesta, joka koski ensivakuuttajan vakuuttaman riskiportfolion jälleenvakuuttamista. Osapuolet olivat erimielisiä siitä, kattoiko jälleenvakuutus tietyn vahingon, joka johtui koronaviruspandemian aiheuttamasta markkinahäiriöstä. Asiassa otettiin kantaa erittäin monimutkaisiin juridisiin ja sopimuksellisiin kysymyksiin, ja siinä edellytettiin jälleenvakuutussääntelyn ja -käytännön erityisosaamista. Välitysoikeus hylkäsi vastapuolen asiakkaitamme vastaan nostamat jälleenvakuutuskorvausta koskevat vaatimukset kokonaisuudessaan. Riidan arvo oli noin 34 miljoonaa euroa.
Julkaistu 16.9.2025
Edustimme menestyksekkäästi Trety AB:ta hoiva-alan viestintälaitteiden kehitys- ja tuotantosopimusta koskevassa riidassa ja siihen liittyvissä sovintoneuvotteluissa. Osapuolet pääsivät neuvottelujen jälkeen asiakkaamme kannalta suotuisaan sovintoon ja välttivät siten laajan välitysmenettelyn. Trety AB on globaali yritys, joka tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja elektroniikkatuotteiden kehittämiseen, teollistamiseen ja tuotantoon. Trety AB:llä on yli 30 vuoden kokemus IT-, elektroniikka- ja tietoliikennetoimialoista.
Julkaistu 11.2.2025
Edustimme menestyksekkäästi suomalaista teollisuusyhtiötä SCC:n sääntöjen mukaisessa välitysmenettelyssä kansainvälistä rakennusyhtiötä vastaan. Riitaan sovellettiin Suomen lakia, ja välitysmenettelyn paikka oli Tukholma. Riita koski pääosin urakkasopimuksen purkua sekä oikeutta korvaukseen urakan viiveistä ja Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuneesta kustannusten noususta johtuen. Tärkeimmät riidanalaiset kysymykset koskivat oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen sekä purkamisen seuraamuksia, kuten oikeutta korvaukseen hankkeen loppuunsaattamiskuluista, oikeutta sopimussakkoon urakan viiveistä johtuen ja sopimuksen kohtuullistamista kustannusten nousun vuoksi. Riidan kokonaisarvo ylitti 15 miljoonaa euroa.
Julkaistu 8.1.2025