Rakentamislakiin esitetään uutta puhtaan siirtymän sijoittamislupaa

Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti uutta rakentamislakia on kuitenkin tarkoitus vielä muuttaa tietyiltä osin ennen sen voimaantuloa. Valtioneuvosto antoikin 19. syyskuuta 2024 hallituksen esityksen laiksi rakentamislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Muutettavat säännökset tulisivat pääosin voimaan samaan aikaan uuden rakentamislain kanssa.

Tämä blogi on kolmas osa uutta rakentamislakia käsittelevää sarjaamme. Ensimmäisessä osassa kirjoitimme lupamuotojen muutoksesta ja toisessa osassa ilmastonmuutoksen hillinnän huomioonottamisesta rakentamislaissa. Tämä osa käsittelee rakentamislakiin suunniteltua uutta puhtaan siirtymän sijoittamislupaa.

Tavoitteena puhtaan siirtymän teollisuushankkeiden sujuvoittaminen

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että rakentamislaissa säädettäisiin uudesta puhtaan siirtymän sijoittamisluvasta. Sijoittamislupa mahdollistaisi kaavoituksen ohittamisen puhtaan siirtymän teollisuushankkeissa, kunhan sijoittamisluvan myöntämiselle säädetyt edellytykset täyttyvät. Parhaimmillaan mahdollisuus kaavoituksen ohittamiseen nopeuttanee hankekehitystä merkittävästi.

Erillisen puhtaan siirtymän sijoittamisluvan avulla puhtaan siirtymän teollisuushankkeiden sijoittamisen edellytysten tarkastelu voitaisiin tehdä ilman asemakaavaa tai sellaista yleiskaavaa, jossa on määrätty sen käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena. Sijoittamislupa ei siis edellyttäisi, että hankkeen olisi sijoituttava asema- tai yleiskaavan sallimaan paikkaan tai että kaavasta olisi myönnetty poikkeamislupa. Tästä poikkeuksen muodostavat kuitenkin hankkeet, joissa valmistetaan, käsitellään tai varastoidaan vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä (näihin luetaan esimerkiksi vety). Nämä hankkeet tulee sijoittaa niin, että sijoittaminen on sopivaa ottaen huomioon oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja kaavamääräykset.

Kun teollisuushankkeelle olisi saatu puhtaan siirtymän sijoittamislupa, rakentamisluvan myöntäminen edellyttäisi vielä olennaisten teknisten vaatimusten, eli toteuttamisen edellytysten tarkastelua. Toteuttamisen edellytykset ratkaistaisiin erillisellä toteuttamisluvalla. Rakentamislupaharkintaan kuuluva alueidenkäytöllisten edellytysten (sijoittamisen edellytykset) tarkastelu tapahtuisi puhtaan siirtymän sijoittamislupapäätöksen yhteydessä. Rakentamisluvan myöntäminen tapahtuisi siis kahdessa osassa: sijoittamislupapäätöksellä ja toteuttamislupapäätöksellä.

Kunnan tulisi ratkaista puhtaan siirtymän sijoittamislupahakemus kuuden ja toteuttamislupahakemus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus liitteineen on pantu vireille ja liitteet mahdollistavat hakemuksen käsittelyn. Toteuttamislupa voidaan myöntää vasta puhtaan siirtymän sijoittamisluvan ratkaisemisen jälkeen. Rakentaminen voi alkaa vasta, kun molemmat luvat ovat lainvoimaisia tai lupaviranomainen on myöntänyt oikeuden aloittaa rakennustyö ennen kuin lupa on lainvoimainen. Määräaikaa koskeva sääntely tulisi voimaan vasta vuoden 2026 alusta. 

Lupaa voisi hakea esimerkiksi vety- tai akkutehdashankkeille, mutta ei tuuli- tai aurinkovoimalaitoksille

Puhtaan siirtymän teollisuushankkeita olisivat hallituksen esityksen mukaan seuraavat hankkeet (lista olisi tyhjentävä):

1. energiatuotantolaitos, joka tuottaa energiaa uusiutuvalla energialla lukuun ottamatta tuuli- ja aurinkovoimalaitosta;
2. uusiutuvaan energiaan tai sähköistämiseen perustuva fossiilisten polttoaineiden tai raaka-aineiden käyttöä korvaava teollisuuden hanke;
3. vedyn valmistus ja hyödyntäminen, lukuun ottamatta vedyn valmistusta fossiilisista polttoaineista;
4. hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi;
5. akkutehdas ja akkumateriaalien valmistus, talteenotto ja uudelleenkäyttö;
6. Euroopan nettonollateknologiatuotteiden valmistusekosysteemiä vahvistavasta toimenpidekehyksestä annetun EU:n asetuksen 17 ja 18 artiklan mukaisille alueille sijoittuva jalostavan teollisuuden puhtaan siirtymän investointi.
   

   
   Muokkaus 19.12.2024:

   Eduskunta lisäsi lakiin myös seuraavat hankkeet, joille niin ikään voidaan myöntää puhtaan siirtymän sijoittamislupa:

7. uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 2 artiklan toisen kohdan 9 a alakohdassa ja 15 c artiklassa tarkoitetulla uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueella toteutettava kyseiselle alueelle asetettuja ehtoja noudattava hanke lukuun ottamatta tuuli- ja aurinkovoimalaitosta;

8. palvelinkeskus, jonka tuottamasta hukkalämmöstä pääosa hyödynnetään.

Keskeinen rajaus puhtaan siirtymän teollisuushankkeiden sijoittamisluvassa olisi, että lupaa ei voitaisi myöntää tuuli- ja aurinkoenergiahankkeille. Näiden hankkeiden alueidenkäytöllisistä edellytyksistä päätettäisiin jatkossakin hankkeen koosta riippuen joko kaavoituksella tai suunnittelutarveratkaisulla. Parhaillaan uudistettavana olevaan alueidenkäyttölakiin on kuitenkin kaavoituksen osalta odotettavissa erityisesti aurinkoenergiahankkeita koskevaa uutta sääntelyä.

Puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla ei saisi aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua sijoittamisluvan tarkoitus huomioon ottaen. Tämä vaatimus vastaa alueidenkäyttölaissa asemakaavalle asetettua vaatimusta. Sijoittamisluvalla ei myöskään saisi asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka sijoittamisluvalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Luvan myöntämisen edellytykset ja vaikutusten arviointi

Puhtaan siirtymän sijoittamisluvan myöntämisedellytysten olisi täytyttävä, jotta hankkeelle voidaan myöntää sijoittamislupa. Rakennuskohteen tulisi esimerkiksi soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan, eikä rakentaminen saisi aiheuttaa haittaa naapureille, vaikuttaa naapurikiinteistöjen rakentamiseen tai vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä. Lisäksi rakentamisen olisi oltava sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palveluiden saavutettavuuden kannalta.

Huomionarvoista sijoittamisluvan myöntämisen edellytyksissä on, että niihin ei suunnittelutarvealueiden ja asemakaava-alueen ulkopuolisten alueiden tapaan sisälly vaatimusta siitä, ettei rakentaminen aiheuta haittaa yleis- tai asemakaavan laatimiselle tai maakunta- tai yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä annettujen määräysten toteuttamiselle. Myös hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että sijoittamisluvalla voidaan ohittaa kaavoitus. Perusteluissa ei kuitenkaan täsmennetä, päteekö tämä lähtökohta kaikissa tilanteissa vai tulisiko voimassa olevia kaavamääräyksiä noudattaa, ellei sijoittamisluvassa nimenomaisesti näistä poiketa. Lienee joka tapauksessa epätodennäköistä, että kunta myöntäisi sijoittamisluvan, jos sijainti on täysin voimassa olevan kaavan vastainen.

Varsinkin sijoittamislupasääntelyn soveltamisen alkuvaiheessa puhtaan siirtymän sijoittamislupa voi nostaa hankkeen muutoksenhakuriskiä. Valitusvaiheessa hallintotuomioistuin voi todeta, että hanke ei täytä sijoittamisluvan myöntämisen edellytyksiä. Tämän seurauksena hankkeessa joudutaan arvioimaan, voidaanko rakennusluvan sijoittamisen edellytykset täyttää, jos alue kaavoitetaan, vai tuleeko hanke siirtää toisaalle. Käytännössä hankekehittäjän kannattaa siis ennakolta arvioida huolellisesti, täyttääkö hanke sijoittamisluvan myöntämisen edellytykset vai onko kaavoitus aikataulullisesti puhtaan siirtymän sijoittamislupaa riskittömämpi vaihtoehto. Aikatauluriskiä voi yrittää hallita myös varautumalla kaavoituksen käynnistämiseen heti, kun puhtaan siirtymän sijoittamisluvasta on valitettu.

Puhtaan siirtymän sijoittamisluvan vaikutukset tulisi selvittää samalla tavalla kuin asemakaavan vaikutukset selvitetään. Selvitettäväksi tulisivat siten suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointimenettely voitaisiin tehdä puhtaan siirtymän sijoittamisluvan yhteydessä vastaavasti kuin kaavoituksen yhteydessä. Mikäli menettelyitä ei yhdistetä, ympäristövaikutusten arviointimenettely olisi kaavoituksesta poiketen ilmeisesti kuitenkin suoritettava tai sen tarve olisi ratkaistava ennen puhtaan siirtymän sijoittamisluvan myöntämistä.

Valitusoikeus ehdotetaan säädettäväksi laajalle joukolle osallisia

Hallituksen esityksen mukaan laaja osallisten joukko saisi lakiin perustuvan oikeuden valittaa puhtaan siirtymän sijoittamisluvasta. 

Valitusoikeus olisi naapureiden lisäksi niillä, joiden omistaman tai hallitseman kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voisi olennaisesti vaikuttaa, sekä kaikilla, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös vaikuttaisi. Valitusoikeus olisi myös kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös välittömästi vaikuttaisi, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella, muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa sekä toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- ja luonnonsuojelun edistäminen. Puhtaan siirtymän sijoittamisluvasta eivät kuitenkaan saisi valittaa kunnan jäsenet, eli tältä osin valitusoikeus on suppeampi kuin kaavoitusasioissa. Hankkeissa, joissa edellytetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, kunnan jäsenille on kuitenkin varattava mahdollisuus tulla kuulluksi lupahakemuksesta.

Muokkaus 19.12.2024:

Eduskunta rajasi yllä mainittujen rekisteröityjen yhdistysten valitusoikeutta siten, että niillä on oikeus valittaa vain hankkeissa, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Rakentamisluvan toisesta osasta, eli toteuttamisluvasta, on myös mahdollista valittaa. Toteuttamisluvan osalta yhdistyksillä, naapurikunnilla ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla ei kuitenkaan ole valitusoikeutta. Oikeus- ja hallintokäytännössä jää ratkaistavaksi, onko toteuttamislupaa mahdollista myöntää ennen kuin puhtaan siirtymän sijoittamislupa on lainvoimainen.

Ympäristö, energia ja vihreä siirtymä– ja Kiinteistösijoittaminen ja -transaktiot -tiimiemme asiantuntijat vastaavat mielellään kysymyksiin rakentamislaista sekä uuden sääntelyn vaikutuksista rakentamishankkeisiin.