Rakentamislaki tuo yhden yhteisen lupamuodon rakentamiseen

Muutoksen taustalla tavoite yksinkertaistaa lupaprosessia

Yhden lupamuodon järjestelmän tarkoituksena on helpottaa lupaprosessia siten, ettei rajatapauksissa tarvitse harkita, kumpaa kahdesta lupamuodosta tulisi soveltaa. Uudella nimityksellä selvennetään, että luvanvaraisuus koskee rakennusten lisäksi muutakin rakentamista. Uusi järjestelmä ja sen soveltamisala voivat vaikuttaa ensinnäkin uusien rakennusten ja rakennelmien rakentajien suunnitelmiin mutta myös esimerkiksi suunnitelmiin tehdä olemassa oleviin rakennuksiin laajennuksia tai mittavia korjauksia.

Rakentamislupa sidotaan rakennuskohteen käsitteeseen

Maankäyttö- ja rakennuslaissa rakennuksen määritelmä on ollut laaja ja avoin, mikä on johtanut siihen, että lain näkökulmasta rakennuksina on voitu pitää myös kohteita, joita ei arkikielessä mielletä rakennuksiksi, kuten nosturi, telemasto ja tuulivoimala. Rakentamislain myötä rakennuksen määritelmä kaventuu, ja sillä tarkoitetaan jatkossa erillistä, kiinteää, paikallaan pysytettäväksi tarkoitettua ja omalla sisäänkäynnillä varustettua kohdetta, joka sisältää katettua ja seinien erottamaa tilaa.

Rakentamisluvan vaatimus on kuitenkin rakentamislaissa sidottu uuteen, rakennusta laajempaan rakennuskohteen käsitteeseen. Rakennuskohde tarkoittaa rakentamislain mukaan rakennusta tai rakennelmaa, jolla voi olla vaikutusta ympäröivään alueiden käyttöön ja jonka toteuttamisessa on otettava huomioon olennaisia teknisiä vaatimuksia, sekä erityistä toimintaa varten rakennettavaa aluetta, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.

Rakentamislupa uuden rakennuskohteen rakentamiseen

Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa silloin, kun kohde on jokin rakentamislaissa tarkemmin määritellyistä rakennuksista tai rakennelmista, kuten esimerkiksi asuinrakennus, yli 30 neliömetrin kokoinen muu rakennus, energiakaivo tai vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu. Nimenomaisesti mainittujen uusien rakennuskohteiden luettelo ei kuitenkaan ole tyhjentävä vaan uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa myös, jos rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin, jos rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi tai jos rakennusvalvonnan on tarpeen valvoa rakennuskohteen rakentamista yleisen edun kannalta.

Rakentamislupa tarvitaan myös olemassa olevien rakennusten korjaus- ja rakentamistöihin

Uusien rakennuskohteiden lisäksi rakentamislupaa edellyttävät monenlaiset olemassa oleviin rakennuksiin liittyvät korjaus- ja rakentamistyöt. Rakentamislupa tulee edelleen hakea sellaisille korjaus- ja rakentamistöille, jotka ovat verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen ja sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Lainvalmisteluaineiston mukaan tarkoituksena ei ole ollut muuttaa korjaus- ja muutostöitä koskevaa tulkintaa aiemmasta vaan tulkinnan kannalta olennaista olisi jatkossakin se, lisääntyykö rakennettavaksi sallittu kerrosala. Jos kerrosala lisääntyy, kyseessä on laajennus, ja korjaustyöllä taas tarkoitetaan olemassa olevan rakennuksen remontoimista, joka ei aiheuta muutoksia kerrosalaan laskettavan tilan määrään.

Rakennuskohdetta korjattaessa rakentamislupa tarvitaan myös, jos korjaus kohdistuu vähäistä merkittävämmässä määrin toimenpidealueessa todetun terveyshaitan poistamiseen, jos toimenpidealueen kantava rakenne on vaurioitunut, jos korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden tai turvallisuuden tai jos korjaamisella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön. Lisäksi rakentamislupa tarvitaan korjaamiseen, joka kohdistuu rakennuskohteen olennaisiin ominaispiirteisiin. Rakentamislain 42.3 §:ssä säädetään niin ikään eräät tilanteet, joissa korjaamiseen tarvitaan aina rakentamislupa. Tällaisia ovat esimerkiksi energiatehokkuutta parantavat korjaus- ja muutostyöt rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin sekä remontit, joissa rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutetaan olennaisesti.

Lakiin suunnitellaan jo muutoksia

Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti rakentamislakia on tarkoitus vielä muuttaa tietyiltä osin ennen sen voimaantuloa. Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella alkuvuodesta 2024, ja hallituksen suunnitelmana on antaa eduskunnalle hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta syyskuussa 2024.

Keskeisiä suunniteltuja muutoksia ovat rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuun, rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan ja tietomallimuotoisen rakentamisluvan voimaantulon siirtyminen niin, että ne tulisivat voimaan vasta 1. tammikuuta 2026. Rakentamislupaa edellyttäviä kohteita koskevaan pykälään suunnitellut muutokset koskisivat kuitenkin vain selvennystä tilapäisten tapahtumarakenteiden osalta, eikä uuden rakentamislupajärjestelmän soveltamisalaan näin ollen olla laajemmin puuttumassa. Tarkoituksena olisi täsmentää sääntelyä niin, ettei yleisörakennelmien luvanvaraisuus koskisi tapahtumiin liittyviä tilapäisiä rakenteita.

Kiinteistösijoittaminen ja -transaktiot ja Ympäristö, energia ja vihreä siirtymä -tiimiemme asiantuntijat vastaavat mielellään kysymyksiin rakentamislaista sekä uuden sääntelyn vaikutuksista rakentamishankkeisiin.