28.8.2024

Rakentamislaista uusia ilmastovaatimuksia rakentamiselle

Uusi rakentamislaki, joka korvaa kirjoittamishetkellä voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain rakentamista koskevilta osin, tulee voimaan 1. tammikuuta 2025. 

Nykyisen hallitusohjelman mukaisesti rakentamislakia on kuitenkin tarkoitus muuttaa tietyiltä osin vielä ennen sen voimaantuloa hallinnollisen taakan keventämiseksi ja byrokratian vähentämiseksi. Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella alkuvuodesta 2024, ja hallituksen suunnitelmana on antaa hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta eduskunnalle syyskuussa 2024. Ympäristöministeriö on kuitenkin ilmoittanut rakentamislain muuttamista koskevasta hallituksen esityksestä Euroopan komissiolle ja muille jäsenvaltioille jo kesäkuussa 2024.

Tämä blogi on toinen osa uutta rakentamislakia käsittelevää sarjaamme. Ensimmäisessä osassa kirjoitimme lupamuotojen muutoksesta, voit lukea tekstin tästä. Tämä osa käsittelee yhtä rakentamislain keskeisimmistä muutoksista eli ilmastonmuutoksen hillinnän tuomista osaksi rakentamista koskevaa lainsäädäntöä.

Uudet rakennuksen vähähiilisyyttä ja hiilijalanjäljen raja-arvoa koskevat olennaiset tekniset vaatimukset

Jatkossa tiettyjen rakennusten tulee täyttää uudet rakennuksen vähähiilisyyttä ja hiilijalanjäljen raja-arvoa koskevat olennaiset tekniset vaatimukset. Jo hyväksytyssä rakentamislaissa nämä olennaiset tekniset vaatimukset on koottu saman pykälän alle yhdeksi olennaiseksi tekniseksi vaatimukseksi. Jos rakentamislakiin suunnitellut muutokset hyväksytään, kyse on kuitenkin kahdesta erillisestä, vahvasti keskenään vuorovaikutuksessa olevasta, olennaisesta teknisestä vaatimuksesta.

Rakennuksen vähähiilisyyttä koskevan olennaisen teknisen vaatimuksen mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusi rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on myös raportoitava tiettyjen uusien rakennusten osalta ilmastoselvityksessä. Lisäksi, jos rakentamislakiin suunnitellut muutokset hyväksytään, rakennuksen vähähiilisyyttä koskevan olennaisen teknisen vaatimuksen mukaan tietyille uusille rakennuksille tulee myös laatia rakennustuoteluettelo. Hiilijalanjälkeä koskevan olennaisen teknisen vaatimuksen mukaan uusien rakennusten hiilijalanjälki ei saa ylittää käyttötarkoitusluokittain säädettyä hiilijalanjäljen raja-arvoa.

Jo hyväksytyn rakentamislain mukaan vaatimusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025, mutta jos rakentamislakia muutetaan suunnitellulla tavalla, vaatimukset tulevat voimaan vasta 1.1.2026.

Ilmastoselvitys tulee laadittavaksi useissa uudisrakennushankkeissa

Ilmastoselvityksen tarkoituksena on raportoida rakennuksen hiilijalanjälki, jolla tarkoitetaan rakennuksen elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasujen kokonaismäärää, sekä hiilikädenjälki, jolla tarkoitetaan elinkaaren ulkopuolisia nettomääräisiin ilmastohyötyihin vaikuttavia tekijöitä, joita ei syntyisi ilman hanketta.

Jos rakentamislakiin suunnitellut muutokset hyväksytään, ilmastoselvityksen laatimisvelvollisuus supistuu jo hyväksyttyyn rakentamislakiin verrattuna niin, että ilmastoselvitys tulisi laatia ainoastaan seuraaville uusille rakennuksille: 1) rivitalo; 2) asuinkerrostalo; 3) toimistorakennus, terveyskeskus; 4) liikerakennus, tavaratalo, kauppakeskus, myymälärakennus, myymälähalli, teatteri, ooppera-, konsertti- ja kongressitalo, elokuvateatteri, kirjasto, arkisto, museo, taidegalleria, näyttelyhalli; 5) majoitusliikerakennus, hotelli, asuntola, palvelutalo, vanhainkoti, hoitolaitos; 6) opetusrakennus ja päiväkoti; 7) liikuntahalli; 8) sairaala; ja 9) lämmitetyltä nettoalaltaan yli 1 000 neliömetrin suuruinen varastorakennus, liikenteen rakennus, uimahalli ja jäähalli. Suunniteltu muutos poistaisi ilmastoselvityksen laatimisvelvoitteen laajalta joukolta uusia rakennuksia, kuten enintään 1 000 neliömetrin kokoisilta varastorakennuksilta, liikenteen rakennuksilta, uimahalleilta ja jäähalleilta, sekä laajamittaisesti korjattavien rakennusten osalta. Lisäksi laajennuksen ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämisen osalta selvennettäisiin niiden jääminen sääntelyn ulkopuolelle.

Jo hyväksytyn rakentamislain mukaan ilmastoselvitys tulee toimittaa rakentamislupaa haettaessa, mutta lupamenettelyn sujuvoittamiseksi rakentamislakia on ehdotettu muutettavaksi niin, että ilmastoselvitys tulisi toimittaa vasta lopputarkastuksen yhteydessä.

Ilmastoselvityksen laatimisesta ja sisällöstä sekä arvioinnissa käytettävästä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmästä tullaan säätämään uudessa ympäristöministeriön asetuksessa.

Materiaaliseloste on tarkoitus korvata rakennustuoteluettelolla

Jo hyväksytyn rakentamislain rakennuksen elinkaariominaisuuksien olennaiseen tekniseen vaatimukseen sisältyvä velvollisuus laatia materiaaliseloste on tarkoitus korvata rakentamislain muutoksen yhteydessä laajuudeltaan ja sisällöltään supistetulla rakennustuoteluettelolla.

Vähintään pääpiirustustasoinen rakennustuoteluettelo tulisi laatia rakentamislupavaiheessa niille uusille rakennuksille, joille tulisi laatia myös ilmastoselvitys. Rakennustuoteluettelon laatiminen olisi rakentamisluvan edellytys, minkä lisäksi luettelo tulisi päivittää keskeisten muutosten osalta rakennuksen loppukatselmusta varten. Keskeisiä muutoksia voisivat aiheuttaa esimerkiksi hankintavaiheessa tapahtuvat muutokset rakennustuotteiden määrissä.

Rakennustuoteluettelon tulisi sisältää tiedot rakennuksessa ja rakennuspaikalla käytetyistä alue-, rakenne- ja tilaosien sisältämistä rakennustuotteista. Päivitetyn rakennustuoteluettelon olisi loppukatselmusvaiheessa sisällettävä määrätiedot myös uudelleenkäytetyistä ja muualta ylijääneistä rakennustuotteista sekä kierrätetyistä materiaaleista, joita on käytetty rakennustuoteluettelon sisältyvien rakennusosien valmistamiseen.

Rakennustuoteluettelosta on tarkoitus säätää tarkemmin samassa ympäristöministeriön asetuksessa, jossa säädetään rakennuksen ilmastoselvityksestä.

Myös hiilijalanjäljen raja-arvo otettava huomioon useissa uudisrakennushankkeissa

Mikäli rakentamislakia muutetaan suunnitellulla tavalla, hiilijalanjäljen raja-arvon noudattamista koskeva edellytys supistuu jo hyväksyttyyn rakentamislakiin verrattuna niin, että raja-arvoa tulisi noudattaa ainoastaan sellaisten uusien rakennusten osalta, joille täytyy laatia ilmastoselvitys. Raja-arvon alittuminen osoitetaan loppukatselmusta varten tehtävällä ilmastoselvityksellä, ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on tarkastaa, että rakennukselle laskettu raja-arvo alittuu.

Myös hiilijalanjäljen raja-arvoista tullaan säätämään tarkemmin uudessa ympäristöministeriön asetuksessa, joka on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle vuoden 2025 alkupuolella.


Ympäristö, energia ja vihreä siirtymä– ja Kiinteistösijoittaminen ja -transaktiot -tiimiemme asiantuntijat vastaavat mielellään kysymyksiin rakentamislaista sekä uuden sääntelyn vaikutuksista rakentamishankkeisiin. 

Uusimmat referenssit

Avustimme A. Ahlström Kiinteistöt Oy:tä sen hankkiessa Helsingin Pasilassa sijaitsevan toimistokokonaisuuden Avain Yhtiöt Oy:ltä. Toimistokokonaisuus on osa uutta korttelikokonaisuutta, joka tulee sisältämään lisäksi kolme tornitaloa. Korttelin rakentamistyöt on aloitettu alkuvuodesta 2025 ja toimistotalon arvioidaan valmistuvan vuoden 2026 loppuun mennessä. Toimistorakennus sijaitsee Keski-Pasilassa kauppakeskus Triplan välittömässä läheisyydessä erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Toimisto tarjoaa modernit ja mukautuvat toimitilat jopa 450 työntekijälle. Ankkurivuokralaisena uusissa tiloissa toimii Avain Yhtiöt. A. Ahlström Kiinteistöt Oy hallinnoi A. Ahlström Oy:n kiinteistö- ja metsäomaisuutta. Avain Yhtiöt on kotimainen asuntotoimija, joka on erikoistunut asumisen palveluiden tuottamiseen, rakennuttamiseen ja uudisrakentamiseen. Avain Yhtiöt ja Avain Asumisoikeus omistavat yli 12 000 vuokra-, asumisoikeus- ja palvelukotiasuntoa Avain Asunnot -brändin alla ympäri Suomen.
Julkaistu 18.3.2025
Toimimme kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiö Nrepin neuvonantajana yli 100 miljoonan euron asunto- ja hoivahankkeessa Helsingin Herttoniemessä. Nrepin hallinnoima rahasto (NSF V) osti tontin, jolle toteutetaan moderni asumiskokonaisuus laadukkaita asuntoja sekä hoiva-asumista ikäihmisille ja muille erityisryhmille. Avustimme Nrepiä sekä tontin ostossa että hoiva- ja asumiskokonaisuuden urakkasopimuksissa. Kohteeseen valmistuu yhteensä 425 asuntoa sekä 108 hoiva-asuntoa. Rakennustyöt on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä 2025 ja rakennusten on tarkoitus valmistua 2028. Hanke toteutetaan Nrepin kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti. Rakennukset varustetaan aurinkopaneelein, lämmityksessä hyödynnetään maalämpöä ja materiaaleina käytetään vähäpäästöistä vihreää betonia ja terästä.
Julkaistu 6.3.2025
Avustamme Verne Global Ltd:tä, joka on Pohjoismaiden johtava kestävällä energialla toimivien HPC-datakeskusten tarjoaja, Mäntsälään sijoitettavan datakeskuksen hankekehityksessä. Toimimme Vernen neuvonantajana syksyllä 2024 sen ostaessa hankealuetta hallinnoivan kiinteistöyhtiön sekä myöhemmin itse hankealueen. Kiinteistökehityksen ohella neuvonantomme kattaa luvituksen ja verotuksen. Lisäksi avustamme Verneä sähköverkkoliitäntä- ja verkkopalveluasioissa. Mäntsälän datakeskushanke on Vernen neljäs datakeskus Suomessa, mikä vahvistaa Vernen asemaa kestävien ja skaalautuvien datakeskusratkaisujen johtajana. Datakeskuksen kapasiteetti on aluksi 70 MW ja se sijoittuu kymmenen hehtaarin suuruiselle hankealueelle vain 40 minuutin ajomatkan päässä Helsinki-Vantaan kansainväliseltä lentokentältä. Laitos palvelee paljon dataa käyttäviä yrityksiä ja tekoälytoimijoita, jotka käyttävät HPC:tä, koneoppimista tai muutoin tarvitsevat suurta tiedonsiirtokapasiteettia. Laitos toimii yksinomaan uusiutuvalla energialla. Vernen uusi laitos noudattaa yhtiön parhaita suunnitteluperiaatteita toiminnan tehostamisesta ja ympäristövaikutusten minimoimisesta. Kampus toimii uusiutuvilla energialähteillä, ja datakeskuksen tuottama hukkalämpö hyödynnetään alueen lämmityksessä. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä Mäntsälän kunnan kanssa varmistaakseen, että datakeskuksella on myönteisiä paikallisvaikutuksia, mukaan lukien suunnitelmat hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämmityksessä. Vernen Mäntsälän datakeskuksen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2025 aikana ja sen odotetaan valmistuvan kahdessa vuodessa. Laajennus on osa Vernen pitkän aikavälin suunnitelmaa rakentaa kestävällä energialla toimiva datakeskuksia. Verne on vuoden 2024 alusta lähtien ollut Ardianin, joka on maailman johtava yksityinen sijoitustalo, omistuksessa. Ardian on investoinut jo yli 1,6 miljardia euroa Pohjoismaihin, keskittyen energiasiirtymään ja digitaalisen infrastruktuurin projekteihin, ja työskentelee Vernen kanssa edistääkseen kestävää kasvua koko alueella.  Lue Verne Globalin lehdistötiedote.
Julkaistu 20.2.2025
Avustamme Verne Global Ltd:tä, joka on Pohjoismaiden johtava kestävällä energialla toimivien HPC-datakeskusten tarjoaja, sen Helsingin alueella sijaitsevan datakeskuksen laajennushankkeessa. Syksyllä 2024 toimimme Vernen neuvonantajana sen hankkiessa maata olemassa olevalta Helsingin datakeskuskampukselta laajentumista varten. Neuvonantomme kattaa kiinteistökehityksen ohella muun muassa luvituksen ja rakentamisen. Helsingin seudun datakeskushankkeen laajennus merkitsee uutta virstanpylvästä Vernen kunnianhimoisessa kasvustrategiassa Pohjoismaissa, vastaavasti kuin Vernen datakeskushanke Mäntsälässä. Maa hankittiin perheomisteiselta Onvestilta, jolla on pitkä historia alueella. Alueen strateginen sijainti tarjoaa erinomaiset yhteydet sähkö- ja kuituverkkoihin, läheisyyden Helsinki-Vantaan lentokentälle ja helpon pääsyn kaupungin keskustaan. Datakeskus on ihanteellisen organisaatioille, jotka etsivät luotettavia ja helposti saavutettavia tiloja. Verne tulee kehittämään aluetta edelleen hyödyntäen sen 70 MW kapasiteettia. Hanke vastaa kestävän, suorituskykyisen laskentainfrastruktuurin kasvavaan kysyntään. Suunniteltu laajennus sisältää kaksi uutta rakennusta, jotka on suunniteltu vastaamaan tekoälyn, HPC:n ja muiden paljon laskentatehoa vaativien toimintojen teknisiin vaatimuksiin. Vernelle kestävyys on tärkeä arvo, ja Helsingin kampus toimii 100 % uusiutuvalla energialla. Datakeskuksen tuottama hukkalämpö syötetään suoraan paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Kaikki uudet tilat rakennetaan tukemaan nestekiertoa, mikä mahdollistaa tehokkaan hallinnan tekoälyn ja muiden intensiivisten laskentatyökuormien tuottamille korkeille lämpötiloille. Lisäksi Verne käyttää uusiutuvaa dieseliä varavoimageneraattoreissaan Suomessa, mikä vähentää generaattoreiden kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin 90 %. Lue Verne Globalin tiedote.
Julkaistu 20.2.2025