3.2.2023

Monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta ilman dataa?

Työyhteisöjen monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus rikastuttavat työelämää ja tuovat yritykseen lisää kasvua ja innovointikykyä. Moni työnantaja on ottanut asiakseen edistää yhdenvertaisuutta, ja se kuuluukin työnantajille jo lain mukaan. Lainsäädäntö kuitenkin myös rajoittaa työnantajan keinovalikoimaa, koska työntekijöistä ei saa kerätä mitä tahansa tietoa.

Kaikilla työnantajilla kokoon katsomatta on yhdenvertaisuuslain nojalla velvollisuus edistää yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla. Työnantajan pitää esimerkiksi kehittää työntekijöiden valitsemistapoja ja työntekijöitä koskevien ratkaisujen tekotapoja. Edistämistoimenpiteiden on oltava tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Kehittämistyö, myös monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen, vaatii pohjakseen tietoa. Jotta voi parantaa johonkin ryhmään kuuluvien työntekijöiden oikeuksia, pitäisi tietää, kuinka moni työyhteisön jäsen katsoo kuuluvansa ryhmään ja miten he kokevat oikeuksiensa toteutuvan. Hyvä tarkoitus voi kuitenkin törmätä tietosuojalainsäädäntöön.

Suomessa työntekijöiden henkilötietojen käsittelyä säätelevät erityisesti Euroopan unionin tietosuoja-asetus, kansallinen tietosuojalaki sekä työelämän tietosuojalaki, jotka edellyttävät, että henkilötietojen keräämiseen löytyy asianmukainen peruste. Työnantaja saa kerätä vain työsuhteen kannalta tarpeellisia tietoja tai jos tiedonkeruusta säädetään nimenomaisesti laissa. Yleisluontoinen velvoite – kuten yhdenvertaisuuden edistäminen – ei itsessään tuo työnantajalle lisää tiedonkeruuvaltuuksia.

Yhdenvertaisuuden kannalta tärkeät tiedot kuuluvat vieläpä usein arkaluonteisiin henkilötietoihin eli ”erityisiin henkilötietoryhmiin”, joita laki suojaa tiukasti. Esimerkiksi henkilön terveydentilaa, alkuperää tai seksuaalista suuntautumista koskevien tietojen käsittely on pääsääntöisesti kiellettyä. Kielto pätee, vaikka työntekijä antaisi suostumuksensa tietojen käsittelyyn.

Tieto työyhteisön monimuotoisuudesta kuitenkin auttaisi työnantajaa suunnittelemaan tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kohdentamattomat toimet voivat jäädä tehottomiksi: tavallaan auttavat joitakuita mutta eivät täsmällisesti ketään.

Anonyymia tietoa saa kerätä, mutta anonyymisyys riippuu työyhteisöstä

Tietosuojalait eivät koske anonyymia tietoa. Se ei kuitenkaan merkitse, että työnantaja voisi nimettömästi kysellä työntekijöiltä mitä vain monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta edistääkseen.  

Tiedon anonymisointi ei tarkoita nimien piilottamista vaan sitä, ettei henkilöitä ole mahdollista tunnistaa tietojen perusteella. Nimetön tieto ei ole anonyymia, jos se rajaa kohteen liian tiukasti. Esimerkiksi ”50–55-vuotias mies, joka puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea” voi jossain työyhteisössä riittää yksilöimiseen. Jopa tukkimiehen kirjanpito paperille työntekijäryhmittäin saattaa yksilöidä liikaa.

Anonyymeja tietoja ovat tyypillisesti tilastot. Laissa ei ole määritelty tilastomuotoon kerättyjen havaintojen vähimmäismäärää, mutta jonkinlainen, sääntelyyn perustumaton, nyrkkisääntö on ollut viisi havaintoa/tietoyksikköä. Esimerkiksi henkilöstökyselyissä jätetään usein tiimikohtaiset tulokset raportoimatta, jos tiimiin kuuluu alle viisi työntekijää.

Tiedonkeruumahdollisuudet riippuvat siis osin työyhteisöstä ja siitä, mitä piirrettä tarkastellaan. Suuressa organisaatiossa voi olla mahdollista koota tilastoja erilaisista monimuotoisuuden ulottuvuuksista. Muutaman kymmenenkin hengen työyhteisössä vaikkapa miehiksi ja naisiksi identifioituvia on usein riittävästi, jotta on mahdollista kerätä anonyymia tietoa tämän sukupuolijaottelun mukaan.

Aina kannattaa rakentaa luottamusta

Vaikka tietojen kerääminen on hyvin rajoitettua, usein yhdenvertaisuuden edistämiseksi tärkein seikka on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa työntekijät tietävät olevansa tervetulleita ja arvostettuja siitä riippumatta, kuuluvatko he ominaisuuksiltaan enemmistöön. Tällainen ilmapiiri parantaa myös työn tuloksia ja on siten työnantajan liiketoiminnankin kannalta myönteinen asia.

Uusimmat referenssit

Avustimme Valio Oy:tä sen ostaessa Raisio Oyj:n kasviproteiiniliiketoiminnan, siihen liittyvän käyttöomaisuuden ja Härkis®- ja Beanit®-härkäpapubrändit. Käyttöomaisuuteen kuuluvat muun muassa kasviproteiinituotteita Kauhavalla valmistavan tehtaan laitteet. Kauppa tukee Valion strategiaa kasvaa meijeriyhtiöstä ruokataloksi. Tämä liiketoimintakauppa tekee meistä entistäkin merkittävämmän kasvipohjaisten proteiinituotteiden kehittäjän ja valmistajan. Näiden tuotteiden kysyntä kasvaa pitkällä aikavälillä ja kasvupotentiaalia on vielä paljon. Vuonna 2022 ostimme Gold&Green® -liiketoiminnan ja siitä lähtien olemme tehneet vahvaa tuotekehitystä sekä uudistaneet brändiä. Myynti on kasvanut onnistuneiden tuotelanseerauksien myötä vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä noin 50 % edelliseen verrattuna. Tällä kaupalla rakennamme omaa tuotantokyvykkyyttä. Kauhavan tehtaan tuotantovälineet sopivat juuri meidän tarpeeseemme ja tilanteeseemme Valion liiketoimintajohtaja Kimmo Luoma sanoo. Valio on vuonna 1905 perustettu suomalainen meijeri ja ruokatalo, jonka omistajia ovat suomalaiset maidontuottajaosuuskunnat. Valiolla on tytäryhtiöt Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2023 oli 2 278 miljoonaa euroa, ja sillä on yli 4 000 työntekijää.
Julkaistu 14.2.2025
Avustimme WithSecure Oyj:tä sen myydessä kyberturvallisuuskonsultointiliiketoimintansa Neqstille. WithSecure Oyj on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Neqst on ruotsalainen sijoitusyhtiö, joka keskittyy teknologiayrityksiin. Kaupan toteutuminen edellyttää vielä tavanomaisten ehtojen täyttymistä ja viranomaishyväksyntöjä.
Julkaistu 24.1.2025
Neuvoimme 24 Pesula -konsernia transaktiossa, jossa Juuri Partners sijoitti Suomen suurimpaan itsepalvelupesulaketjuun 24 Pesulaan. Juuri Partnersin sijoitus tukee 24 Pesulan strategiaa vahvistaa kotimaan markkinajohtajuutta, kehittää digitaalisia palveluita ja laajentua kansainvälisesti. Vuonna 1999 perustettu 24 Pesula on saavuttanut vahvan markkina-aseman Suomen itsepalvelupesulamarkkinoilla toimien yli 50 toimipisteessä. Yhtiöllä on omat tuotantotilat Nokialla. Isossa-Britanniassa 24 Pesulalla on tällä hetkellä neljäs toimipistettä, ja yhtiö aikoo laajentua muille kansainvälisille markkinoille lähivuosina. Juuri Partners on riippumaton suomalainen pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa suomalaisiin, kasvupainotteisiin pk-yrityksiin ja joka tarjoaa rahoitusta vakiintuneille ja voittoa tuottaville pk-yrityksille Suomessa.
Julkaistu 20.12.2024
Toimimme Fortumin neuvonantajana yritysjärjestelyssä, jossa Fortum vahvistaa uusiutuvan energian hankekantaansa ostamalla hankkeiden kehitysportfolion Enersenseltä. Velaton kauppahinta on noin 9 miljoonaa euroa, ja kauppaan sisältyy mahdollisuus myös projektikohtaisiin lisäkauppahintoihin, mikäli hankkeet etenevät investointipäätökseen asti. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä, ja se arvioidaan saatavan päätökseen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Fortum on johtava pohjoismainen energiayhtiö, joka rakentaa maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä. Fortumin ydinliiketoiminta käsittää tehokkaan, hiilidioksidipäästöttömän sähköntuotannon sekä luotettavan sähkön ja kaukolämmön toimituksen yksityis- ja yritysasiakkaille. Fortumin osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Yksi Fortumin strategisista tavoitteista on kehittää rakennusvalmiita yli 800 MW maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita vuoden 2026 loppuun mennessä.
Julkaistu 19.12.2024