Merituulivoimaloiden aika alkamassa – suunnitelmissa satoja voimaloita

Poliittinen tahtotila merituulivoiman käyttöönoton lisäämiseksi on ilmeinen. Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2020 EU:n avomerellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevan strategian. Sen tavoitteena on kasvattaa Euroopan merituulivoimakapasiteetti vähintään 60 gigawattiin (GW) vuoteen 2030 mennessä ja edelleen 300 GW:iin vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa merituulivoiman nykyisen 12 GW:n kokonaiskapasiteetin 25-kertaistamista seuraavien 30 vuoden aikana.

Myös Suomessa tavoitellaan merituulivoiman laajempaa käyttöönottoa. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman 2019 mukaan merituulivoiman rakentamisen edellytyksiä pyritään parantamaan ja lopulta toteutusta lisäämään, jotta sähköntuotanto olisi tavoitteiden mukaisesti lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä. Toukokuussa 2021 julkaistun Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaan uuteen energiateknologiaan, kuten merituulivoimaan, kohdistuviin investointeihin suunnataan yhteensä 161 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee EU:n elvytyspaketista.

Matalampi kiinteistövero parantaisi kannattavuutta

Merituulivoiman edistäminen näkyy konkreettisesti esimerkiksi siinä, että merituulivoiman kiinteistöveroa aiotaan alentaa. Nykyisin sekä maa- että merituulivoimalan jälleenhankinta-arvoon luetaan 75 prosenttia rakentamiskustannuksista. Merituulivoimaloiden kiinteistöverotus on käytännössä kuitenkin maatuulivoimaloita merkittävästi kireämpää, koska merituulivoimaloiden vaativat perustustyöt ja muut rakentamiskustannukset ja siten kiinteistöverotuksen perustana olevat verotusarvot ovat maatuulivoimaloita korkeammat.

Valtiovarainministeriö on valmistellut kiinteistöverotuksen muuttamista siten, että merituulivoimaloiden jälleenhankinta-arvoon luettaisiin nykyistä pienempi osa rakentamiskustannuksista. Tarkoituksena on saattaa tällä tavalla maa- ja merituulivoima kiinteistöverotuksellisesti samaan asemaan.

Itämeren potentiaali merkittävä

Rannikkoalueiden maakuntien liitot hyväksyivät ensimmäisen Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle laaditun merialuesuunnitelman loppuvuonna 2020. Suomen Merialuesuunnitelmalla 2030 ei ole oikeusvaikutuksia, mutta siinä on muun muassa tunnistettu merituulivoiman kehittämisen kannalta potentiaalisia alueita. Suunnitelman mukaan Itämeren merituulivoimapotentiaali on merkittävä. Suomen rannikkoalueilla se on muihin Itämeren maihin verrattuna suurin. Erityisesti Pohjanlahdella on tunnistettu hyvät edellytykset laajamittaiselle merituulivoimarakentamiselle.

Suomessa on tällä hetkellä vireillä useita merituulivoiman kehityshankkeita. Esimerkiksi Ahvenanmaalle kaavaillaan mittavaa merituulivoimahanketta, jonka etenemisvaihtoehtoja LUT-yliopisto selvittää. Ahvenanmaan maakuntahallitus kaavailee 1 000 neliökilometrin alueelle jopa 500:aa tuulivoimalaa, joiden nimellisteho olisi yhteensä 6 GW. Suunnittelu- ja valmisteluvaihe jatkuu arviolta vuoteen 2024.

Aluevesille vai talousvyöhykkeelle?

Merituulivoimahankkeen vaatimat viranomaismenettelyt, kuten lupaprosessit, eroavat osittain maatuulivoimasta. Merituulipuistot edellyttävät esimerkiksi vesilain mukaisen vesitalousluvan. Merituulivoiman viranomaismenettelyt poikkeavat toisistaan myös sen mukaan, aiotaanko tuulipuisto rakentaa Suomen aluevesille, jotka sijaitsevat lähempänä rannikkoa, vai talousvyöhykkeelle, eli kauempana sijaitseville merialueille.

Aluevesillä tuulipuistot edellyttävät muun muassa tuulipuiston mahdollistavan kaavan ja rakennusluvat maatuulipuistojen tapaan. Talousvyöhyke puolestaan ei ole kaavoituksen piirissä, eikä sillä tarvita tuulivoimaloille myöskään rakennuslupia. Talousvyöhykkeellä tarvitaan kuitenkin valtioneuvoston myöntämä hyödyntämisoikeus ja suostumus rakentamiseen talousvyöhykkeellä sekä mahdollisesti muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettely.

Merituulivoiman käyttöönoton voimakkaaseen lisäämiseen on Suomessa tällä hetkellä voimakas tahtotila, ja käytännön toteutuksissa vaaditaan monipuolista juridista osaamista. Castrén & Snellman on avustanut asiakkaita merkittävien talousvyöhykkeelle sijoittuvien hankkeiden luvittamisessa. Toimistollamme on myös kattava kokemus tuulivoimahankkeista, viimeisimpänä Puskakorven tuulivoimahankkeen kehityksestä ja myynnistä.