23.4.2025

KHO: Suomen talousvyöhykkeellä sijaitseva tuulivoimapuisto kuuluu Suomen arvonlisäveroalueeseen

Suomen talousvyöhykkeellä sijaitseva tuulivoimapuisto kuuluu korkeimman hallinto-oikeuden linjausten mukaan Suomen arvonlisäveroalueeseen. KHO:n tuoreet johtopäätökset selkeyttivät Suomen verotusoikeutta merituulivoimapuistohankkeisiin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2025:33 koskee Yhtiötä, joka suunnittelee Pohjanlahdella Suomen talousvyöhykkeellä toteutettavaa tuulipuistohanketta. Yhtiö suunnittelee ostavansa hanketta varten kahdelta ulkomaiselta palveluntarjoajalta tutkimus- ja analyysipalveluita, joiden tarkoituksena on selvittää muun ohessa alueen geologisia olosuhteita ja uhkia sekä tuulipuiston rakentamisen vaikutuksia merenpohjan sedimentteihin. 

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, voitiinko Suomen talousvyöhykkeelle suunniteltavaan merituulivoimapuistoalueeseen soveltaa Suomen arvonlisäverolakia, ja tuliko merituulivoimapuistohanketta varten ulkomailta ostettavista tutkimus- ja analyysipalveluista suorittaa Suomeen arvonlisäveroa.

Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain mukaan talousvyöhyke käsittää Suomen aluevesiin välittömästi liittyvän merialueen, jonka ulkoraja määräytyy Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tapauksesta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että rantavaltioilla ei yleisesti ole talousvyöhykkeellä suvereenia lainkäyttövaltaa, vaan tiettyjä vyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen ja tutkimiseen liittyviä toiminnallisia oikeuksia sekä kansainvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n merioikeusyleissopimukseen perustuvia oikeuksia ja velvoitteita. Myöskään arvonlisäverolaissa ei mainita lain soveltamisesta talousvyöhykkeelle sijoittuvan toimintaan.

Suomella yksinomainen oikeus tiettyihin toimintoihin Suomen talousvyöhykkeellä

Arvonlisäverolakiin sisällytetyn määritelmän mukaan Suomella tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen lainsäädännön mukaista Suomen arvonlisäveroaluetta ja Ahvenanmaan maakuntaa. Jäsenvaltioiden lainkäyttöalueen tarkempaa määritelmää ei kuitenkaan sisälly myöskään EU:n perustamissopimukseen.

Euroopan Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä annettujen linjausten mukaan jäsenvaltion yksinomainen toimivalta ulottuu aluemereen ja aluemeren pohjaan sisustoineen (asia C-111/05, Aktiebolaget NN). Talousvyöhykkeellä rantavaltioiden oikeus on unionin tuomioistuimen mukaan ainoastaan toiminnallinen rajoittuen YK:n merioikeusyleissopimuksessa määriteltyyn tutkimus- ja hyödyntämistoimintaan. Merioikeusyleissopimuksen määräysten mukaan rantavaltiolla on lisäksi yksinomainen oikeus rakentaa ja myöntää lupia rakentaa ja käyttää taloudellisiin tarkoituksiin käytettäviä laitteita ja rakennelmia talousvyöhykkeellä sekä yksinomainen lainkäyttövalta tällaisiin laitteisiin – mukaan lukien verolakeja koskevan lainkäyttövalta. Suomen toimivalta on määritetty samankaltaisesti myös kansallisessa Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa.

Korkein hallinto-oikeus rinnasti talousvyöhykkeellä sijaitsevan tuulivoimapuistoalueen Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön, jota koskevista palveluista tuli suorittaa Suomeen arvonlisäveroa

Korkein hallinto-oikeus katsoi mainittujen kansallisten säännösten ja merioikeusyleissopimusten määräysten nojalla Suomen lainkäyttövallan ulottuvan talousvyöhykkeellä sijaitseviin tuulivoimalalaitteisiin ja -rakennelmiin sekä niitä koskeviin tutkimuksiin ja analyyseihin. Tuulipuistoalueen katsottiin siten kuuluvan myös Suomen arvonlisäveroalueeseen.

Ulkomaisilta palveluntarjoajilta hankittavat tutkimukset ja analyysit olivat korkeimman hallinto-oikeuden linjausten mukaisesti Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön liittyviä palveluita, joista tuli suorittaa Suomeen arvonlisäveroa. Tutkimukset ja analyysit tuotettiin Yhtiölle etäpalveluna ulkomaisille palveluntarjoajille toimitetun datan perusteella. Koska kyseisillä ulkomaisilla palveluntarjoajilla ei ollut Suomessa myöskään kiinteää toimipaikkaa, Yhtiön tuli tässä tapauksessa suorittaa palveluista arvonlisäveroa niin kutsutun käännetyn verovelvollisuuden perusteella

Korkeimman hallinto-oikeuden johtopäätökset selkeyttivät Suomen verotusoikeutta merituulivoimapuistohankkeisiin. Jäämme edelleen odottamaan linjauksia talousvyöhykkeen kiinteistöverotukseen, jota koskien hallituksella on tietojemme mukaan parhaillaan vireillä lainvalmisteluhanke valtiovarainministeriössä.

Erityisesti kansainväliseen kauppaan liittyy usein hyvin monimutkaisiakin arvonlisäverotusta koskevia kysymyksiä, jotka on hyvä kartoittaa ja ratkaista niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Asiantuntijamme avustavat mielellään näissä kuten muissakin verotusta koskevissa kysymyksissä.

Laki merituulivoimasta talousvyöhykkeellä tuli voimaan vuoden 2025 alusta. Uudessa merituulivoimalaissa määritellään muun muassa raamit menettelylle, jolla talousvyöhykkeen merituulivoima-alueita tullaan jatkossa kilpailuttamaan. Lue uudesta laista lisää aiemmin julkaistusta uutisestamme. 

Uusimmat referenssit

Toimimme Nokian Panimo Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana yhtiön listautuessa Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle. Kysyntä yleisö- ja instituutioannista koostuneessa listautumisannissa oli erittäin vahvaa ja listautumisanti ylimerkittiin. Nokian Panimo sai listautumisannista noin 10 miljoonan euron bruttovarat. Listautumisannissa vastaanotettiin merkinnät yli 2 900 sijoittajalta ja yhtiön osakkeenomistajien määrä nousi listautumisannin myötä yli 4 700 osakkeenomistajaan. Listautuminen antaa meille vahvan pohjan seuraaville kasvun vuosille. Olemme kiitollisia sijoittajille luottamuksesta ja innostuneita siitä, mitä voimme yhdessä saavuttaa. Tästä alkaa uusi luku Nokian Panimon tarinassa” – toimitusjohtaja Janne Paavola Kaupankäynti osakkeilla alkoi First North -markkinapaikalla 3.4.2025 kaupankäyntitunnuksella BEER. Nokian Panimo on vuoden 2023 liikevaihdolla mitattuna Suomen toiseksi suurin pienpanimo ja viidenneksi suurin panimo. Nokian Panimo tunnetaan erityisesti Keisari-oluistaan. Nokian Panimo valmistaa kaikki tuotteet Nokialla sijaitsevassa tuotantolaitoksessa, ja vuonna 2024 myyntivolyymi oli yhteensä yli 8,3 miljoonaa litraa ja liikevaihto 11,9 miljoonaa euroa. Kotimaisuus, vastuullisuus ja kestävät toimintatavat ovat Nokian Panimo keskiössä.
Julkaistu 3.4.2025
Avustimme Suomen lain osalta Fingrid Oyj:tä EMTN-ohjelman päivityksessä ja korottamisessa 3 miljardiin euroon. Lainaosuudet voidaan ottaa kaupankäynnin kohteeksi Euronext Dubliniin. Fingrid Oyj on Suomen kantaverkkoyhtiö.
Julkaistu 2.4.2025
Toimimme KoBold Metalsin suomalaisena juridisena sekä verotuksellisena neuvonantajana sen earn-in-sopimuksessa Aurion Resourcesin kanssa. Sopimuksen mukaan KoBold (kokonaan omistetun tytäryhtiönsä KoBold Exploration Finland Oy:n kautta) voi ansaita jakamattoman 75 %:n osuuden löydetyistä hyödykkeistä (lukuun ottamatta pääasiassa kultaa tai hopeaa sisältäviä löytöjä) sijoittamalla 12 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria etsintä- ja tutkimuskuluihin viiden vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoituksesta. Tutkimusalue kattaa noin 35 km² Aurionin kokonaan omistamasta 160 km² Ristin kiinteistöstä Sodankylässä. Järjestelyn myötä, edellyttäen earn-in -ehtojen täyttymistä, perustetaan yhteisyritys, jossa KoBold omistaa 75 % ja Aurion 25 %. KoBold Metals on yhdysvaltalainen tutkimus- ja kaivosyhtiö, jota tukevat korkean profiilin sijoittajat, kuten Breakthrough Energy Ventures, Andreessen Horowitz sekä Equinor. Se yhdistää geotieteiden asiantuntemuksen tekoälyyn, koneoppimiseen ja datatieteeseen parantaakseen ja nopeuttaakseen tutkimusprosessia kriittisten mineraalien löytämiseksi, jotka ovat välttämättömiä maailmanlaajuiselle energiasiirtymälle.
Julkaistu 26.3.2025
Avustamme Verne Global Ltd:tä, joka on Pohjoismaiden johtava kestävällä energialla toimivien HPC-datakeskusten tarjoaja, Mäntsälään sijoitettavan datakeskuksen hankekehityksessä. Toimimme Vernen neuvonantajana syksyllä 2024 sen ostaessa hankealuetta hallinnoivan kiinteistöyhtiön sekä myöhemmin itse hankealueen. Kiinteistökehityksen ohella neuvonantomme kattaa luvituksen ja verotuksen. Lisäksi avustamme Verneä sähköverkkoliitäntä- ja verkkopalveluasioissa. Mäntsälän datakeskushanke on Vernen neljäs datakeskus Suomessa, mikä vahvistaa Vernen asemaa kestävien ja skaalautuvien datakeskusratkaisujen johtajana. Datakeskuksen kapasiteetti on aluksi 70 MW ja se sijoittuu kymmenen hehtaarin suuruiselle hankealueelle vain 40 minuutin ajomatkan päässä Helsinki-Vantaan kansainväliseltä lentokentältä. Laitos palvelee paljon dataa käyttäviä yrityksiä ja tekoälytoimijoita, jotka käyttävät HPC:tä, koneoppimista tai muutoin tarvitsevat suurta tiedonsiirtokapasiteettia. Laitos toimii yksinomaan uusiutuvalla energialla. Vernen uusi laitos noudattaa yhtiön parhaita suunnitteluperiaatteita toiminnan tehostamisesta ja ympäristövaikutusten minimoimisesta. Kampus toimii uusiutuvilla energialähteillä, ja datakeskuksen tuottama hukkalämpö hyödynnetään alueen lämmityksessä. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä Mäntsälän kunnan kanssa varmistaakseen, että datakeskuksella on myönteisiä paikallisvaikutuksia, mukaan lukien suunnitelmat hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämmityksessä. Vernen Mäntsälän datakeskuksen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2025 aikana ja sen odotetaan valmistuvan kahdessa vuodessa. Laajennus on osa Vernen pitkän aikavälin suunnitelmaa rakentaa kestävällä energialla toimiva datakeskuksia. Verne on vuoden 2024 alusta lähtien ollut Ardianin, joka on maailman johtava yksityinen sijoitustalo, omistuksessa. Ardian on investoinut jo yli 1,6 miljardia euroa Pohjoismaihin, keskittyen energiasiirtymään ja digitaalisen infrastruktuurin projekteihin, ja työskentelee Vernen kanssa edistääkseen kestävää kasvua koko alueella.  Lue Verne Globalin lehdistötiedote.
Julkaistu 20.2.2025