4.3.2020

Kestävää kehitystä kilpailijayhteistyöllä?

Saavatko energiayhtiöt sopia keskenään hiilivoimaloiden alasajosta? Voivatko pakkausmateriaalia käyttävät yhtiöt siirtyä yksissä tuumin kierrätysmuoviin, vaikka se toisi nousupainetta kuluttajahintoihin?

Me kilpailujuristit haluamme uskoa, että kilpailu kirittää yrityksiä kestävään kehitykseen. Moni asiakas valitsee kestävän tuotteen tai palvelun, jos se ei ole vaihtoehtoaan kalliimpi. Osa on myös valmis maksamaan kestävyydestä ekstraa.

Mutta miten käy, jos ensimmäisenä edistysaskeleita ottava kilpailija häviää kilpailun? Jos edelläkävijyydestä ei palkita, kenenkään ei kannata ottaa riskiä, koska muutos maksaa eivätkä asiakkaat hyvistä aikomuksistaan huolimatta avaa kukkaronnyörejään. Tämä koskee varsinkin bulkkituotteita.

Kannattaisiko kilpailijoiden siis kehittää vastuullisempia tuotteita ja palveluita yhdessä? Siitä voisi hyötyä koko yhteiskunta. Vaarana on, että yhteistyö katsotaan kartelliksi tai muuten kilpailulain vastaiseksi.

Kilpailulainsäädäntö sallii kilpailua rajoittavat sopimukset, jos ne tuottavat asiakkaille tehokkuusetuja. Tehokkuusetu tarkoittaa esimerkiksi tuotannon tai jakelun tehostamista tai teknistä tai taloudellista kehitystä. Tekniseksi kehitykseksi voisi sanamuodon perusteella lukea myös ekologisesti kestävät tuotteet tai saastuttavasta teknologiasta luopumisen. Oikeuskäytäntökään ei estä tällaista tulkintaa.

Tehokkuusetuja on kilpailuoikeudessa arvioitu taloudellisesta näkökulmasta esimerkiksi hintojen tai saatavuuden perusteella. Kestävyydestä tehokkuusetuna ei vielä ole oikeuskäytäntöä tai viranomaisohjetta. Laintulkinnan pitää kuitenkin pysyä mukana, kun planeetan rajat tulevat vastaan.

Komissio uudistaa pian kilpailijoiden välistä yhteistyötä koskevia suuntaviivojaan. Lausunnonantajien kannattaa pitää ääntä siitä, että yhteistyö voi olla tehokas keino ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Uusimmat referenssit

Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Avustimme isobritannialaista sijoitysyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026
Avustimme Nomiosia, eurooppalaisen growth buyout -pääomasijoittaja Keensight Capitalin portfolioyhtiötä, sen rajat ylittävässä yrityskaupassa, jossa se osti Intragen Groupin. Intragen Group on johtava eurooppalainen digitaalisen identiteetin ja pääsynhallinnan asiantuntija. Yritysosto on merkittävä virstanpylväs Nomiosin kasvustrategiassa ja vahvistaa edelleen yhtiön asemaa kansainvälisenä ja luotettuna kyberturvallisuuden kumppanina Euroopassa. Nomios on yksi Euroopan johtavista kyberturvallisuuspalveluiden tarjoajista. Keensight Capital on eurooppalainen growth buyout -pääomasijoitusyhtiö, jolla on syvää asiantuntemusta teknologia- ja terveydenhuoltoaloilta.
Julkaistu 17.11.2025
Castrén & Snellman laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siitä, miten kiertotalouslailla voitaisiin vaikuttaa julkisiin hankintoihin siten, että kiertotaloustekijät otettaisiin niissä paremmin huomioon. Selvityksellä tuotettiin tietoa kiertotalouslain valmistelun tueksi. Selvitys sisältää katsauksen relevantteihin strategioihin, toimintaohjelmiin ja linjauksiin, lainsäädäntökatsauksen, oikeuskäytäntökatsauksen, arvion kiertotaloushankintojen nykytilasta sekä kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousaspektien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Esitimme selvityksessä myös konkreettisia johtopäätöksiä sekä ehdotuksen mahdolliseksi säännökseksi perusteluineen. Ehdotuksessa on pyritty siihen, että sääntely olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja haitalliset sivuvaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Julkaistu selvitys on luettavissa kiertotalouslakihankkeen hankeikkunassa . Selvityksen toteutti työryhmä Anna Kuusniemi-Laine, Sanna Aalto-Setälä, Lotta Huhtamäki, Marja Ollila, Laura Vuorinen, Paavo Heinonen ja Anna Ylitalo.
Julkaistu 11.11.2025