Joustavuutta valtiontukisääntöihin

Tilapäiset puitteet vuoden 2020 loppuun asti

Euroopan komissio hyväksyi 19. maaliskuuta tilapäiset puitteet, jotka antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden tukea yrityksiä aiempaa joustavammin. Puitteet perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 3 b kohtaan, joka sallii tuen antamisen ”jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen”. Puitteissa määrätään seuraavista tukimuodosta:

Tukia voidaan myöntää ainoastaan yrityksille, jotka ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin koronavirusepidemian seurauksena. Tilapäisten puitteiden nojalla tukea ei voida myöntää yrityksille, jotka olivat vaikeuksissa jo 31.12.2019 tai aiemmin.

Komissio on laajentanut tilapäisiä puitteita kahteen otteeseen. Ensimmäisen, 3. huhtikuuta voimaan astuneen laajennuksen tavoitteena oli joustavoittaa entisestään tuen myöntämistä koronavirukseen liittyvien tuotteiden tutkimukseen, kehitykseen ja tuotantoon sekä suojella työpaikkoja. Laajennuksen myötä tukea voidaan myöntää myös seuraavissa tilanteissa:

Komission uusin laajennus astui voimaan 8. toukokuuta. Laajennuksen myötä jäsenvaltiot voivat jatkossa vaadittujen edellytysten täyttyessä tarjota yrityksille pääomitustukea ja etuoikeudeltaan huonompia velkoja.

Pääomitustukea tulee myöntää ainoastaan viimeisenä keinona, jos muuta sopivaa ratkaisua ole. Puitteissa määrätään lisäksi muun muassa pääomitustuen toteuttamistavasta, valtiolle maksettavista korvauksista ja yrityksen hallinnoinnista niin, että tukien haitalliset vaikutukset EU:n sisämarkkinoiden toimintaan voitaisiin minimoida.

Puitteet ovat tilapäisiä ja voimassa ainakin vuoden 2020 loppuun. Pääomitustoimien osalta puitteet ovat kuitenkin voimassa ainakin kesäkuun 2021 loppuun. Tukiviranomaisten on hyvä muistaa, että myös tilapäisten puitteiden nojalla myönnetyt tuet on ilmoitettava komissiolle ja niiden käyttöönotto edellyttää komission ennakkohyväksyntää.

Komissio on nostanut esiin myös ympäristö- ja digitaalisuustavoitteet. Komission uusimman tiedonannon mukaan muiden kuin pk-yritysten, joille myönnetään pääomitustukea tai etuoikeudeltaan huonompia velkoja, on raportoitava, miten saadulla tuella edistetään yrityksen toimintaa vihreään ja digitaliseen siirtymään liittyvien kansallisten ja EU-velvoitteiden mukaisesti.

Jäsenvaltioiden oikeus korvata poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamat vahingot

Tilapäisten puitteiden lisäksi myös SEUT 107 artiklassa säädetyt poikkeukset ovat edelleen voimassa. Esimerkiksi SEUT 107 artiklan 2 b kohta, jonka mukaan jäsenmailla on oikeus korvata yrityksille poikkeuksellisten tapahtumien suoraan aiheuttamat vahingot, saattaa soveltua nyt vallitsevissa olosuhteissa. On muistettava, että jäsenvaltiot voivat myös käyttää muita helpotuksia, jotka eivät kuulu valtiotukisäännösten soveltamisalaan: tällaisia ovat muun muassa yleiset palkkatuet sekä yleiset vero- ja sosiaalimaksuihin liittyvät helpotukset.

Komissio on hyväksynyt koronavirusepidemian seurauksena jo arviolta 1,9 biljoonan euron edestä valtiontukia. Suomen osalta komissio on hyväksynyt neljä tukiohjelmaa: 2 miljardin euron tukiohjelman Suomen talouden tukemiseksi, 3 miljardin euron ohjelman koronavirusepidemiasta kärsivien yritysten tukemiseksi ja kaksi tukiohjelmaa, joilla autetaan maa- ja kalatalousalaa koronavirusepidemian aiheuttamassa erityistilanteessa.

Mistä tukea?

Suomessa yritykset voivat hakea tukea muun muassa

Lisäksi myös Euroopan investointipankki on tiedottanut rahoitustukipaketista, jolla se pyrkii yhdessä EU:n jäsenvaltioiden ja kansallisten pankkien kanssa vähentämään pk- ja midcap-yrityksille aiheutuvia taloudellisia vahinkoja.