1.2.2017

Hankintayksiköt tutkimaan rikostaustoja

Vuodenvaihteessa voimaan tullut hankintalakiuudistus kiristi julkisiin tarjouskilpailuihin osallistuvien yritysten soveltuvuusehtoja. Hankintayksikön pitää tästä lähin sulkea tarjouskilpailusta pois ehdokas tai tarjoaja, joka on syyllistynyt hankintalaissa lueteltuun vakavaan rikokseen, kuten veropetokseen, rahanpesuun tai lahjuksen ottamiseen tai antamiseen.

Voittaneen tarjoajan taustat on tarkistettava

Aiemminkin hankintayksikön on pitänyt jättää tarjouskilpailujen ulkopuolelle yritykset, joiden se tietää esimerkiksi lehtitietojen perusteella syyllistyneen vakavaan rikokseen. Nyt hankintayksiköllä on velvollisuus tarkistaa ennen sopimuksen tekemistä, ettei tarjouskilpailun voittanut tarjoaja ole syyllistynyt pakollisen poissulkemisen aiheuttavaan rikokseen.

Hankintayksikön tarkistusvelvollisuus koskee isoja, EU-kynnysarvon ylittäviä tavara- ja palveluhankintoja sekä rakennusurakoita. Laki sallii lisäksi tarjoajien taustojen tarkistamisen myös kansallisen kynnysarvon ylittävissä tarjouskilpailuissa.   

Hankintayksikkö tarkistaa taustat pyytämällä voittaneelta tarjoajalta rikosrekisteriotteet sen hallinto-, johto- ja valvontaelimien jäsenistä ja edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävistä henkilöistä. Tarjoaja tilaa rikosrekisteriotteet itse Oikeusrekisterikeskuksesta. Sitä ennen sen on saatava kyseisiltä henkilöiltä suostumus tietojen tilaamiseen.

Rikosrekisteritietoja ei saa kopioida tai tallettaa

Rikosrekisteritiedot ovat kuitenkin arkaluonteisia henkilötietoja, joiden käsittelyyn tarvitaan laissa säädetty peruste. Esimerkiksi tarjoajan tilaamaan rikosrekisteriotteeseen ei tietenkään merkitä tietoja muista kuin hankintalaissa mainituista rikoksista.

Tarjouskilpailuun osallistunut yritys ei saa hankintalain mukaan kopioida rikosrekisteriotetta eikä tallettaa sitä itselleen. Se tarkoittaa, että kunkin on itse säilytettävä rikosrekisteriotteensa ja toimitettava se jokaisessa tarjouskilpailussa erikseen tarjoajayritykselle, joka vuorostaan toimittaa sen hankintayksikölle.

Kopiointi- ja talletuskielto voi aiheuttaa käytännön ongelmia yrityksissä, jotka osallistuvat tarjouskilpailuihin usein ja tarvitsevat rikosrekisteriotteet monilta henkilöiltä. Tarjoajayritysten onkin hyvä suunnitella, miten otteet toimitetaan ja toimituksia hallinnoidaan tehokkaasti.

Kun hankintayksikkö on tarkistanut henkilöiden taustat rikosrekisteriotteista, sen on hävitettävä otteet tai palautettava ne suoraan niille, joita otteet koskevat. Rikosrekisteritietoja ei hankintayksikössä saa kertoa kuin sellaisille henkilöille, jotka niitä välttämättä tarvitsevat.

Tuore rikosrekisteriote on turvallisempi

Hankintalaissa sanotaan, ettei rikosrekisteriote saa olla yhtä vuotta vanhempi. Se on ymmärrettävää, koska muuten kertaalleen pyydettyä rikosrekisteriotetta voisi käyttää useassa tarjouskilpailussa.

Toisaalta vuosi on pitkä aika, ja sen mittaan joku yrityksen vastuuhenkilöistä on saattanut töpeksiä. Niinpä näin vanhojen otteiden toimittamisessa hankintayksikölle on riskinsä. Toki työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa työnantajalleen, mikäli hänen tietonsa muuttuvat.

Tietojen kerääminen tuo rekisterinpitäjän velvoitteet

Työnantajavelvoitteiden näkökulmasta tarjoajan on hyvä huomata, että rikosrekisteritiedot muodostavat oman rekisterinsä tai ainakin uuden kerättävän tietoryhmän. Siksi tietojen kerääminen on käsiteltävä etukäteen yt-menettelyssä. Hankintayksiköillä on puolestaan velvollisuus pitää kirjaa siitä, että ne ovat keränneet tarvittavat rikosrekisteriotteet. Niille syntyy näin ollen erillinen rekisteri ja sen myötä rekisterinpitäjän velvoitteet, kuten esimerkiksi velvollisuus laatia rekisteriseloste.

Rekisterinpidon vaatimukset kiristyvät entisestään, kun tietosuojasääntely vuoden päästä muuttuu. Moni yritys ja julkisyhteisö perkaa parhaillaan nykyisiä tietosuojakäytäntöjään. Myös tarjoajien ja hankintayksiköiden olisi nyt hyvä pohtia huolellisesti tarjouskilpailuihin liittyviä tietosuojakysymyksiä. 

Uusimmat referenssit

Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Avustimme isobritannialaista sijoitysyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026
Avustimme Nomiosia, eurooppalaisen growth buyout -pääomasijoittaja Keensight Capitalin portfolioyhtiötä, sen rajat ylittävässä yrityskaupassa, jossa se osti Intragen Groupin. Intragen Group on johtava eurooppalainen digitaalisen identiteetin ja pääsynhallinnan asiantuntija. Yritysosto on merkittävä virstanpylväs Nomiosin kasvustrategiassa ja vahvistaa edelleen yhtiön asemaa kansainvälisenä ja luotettuna kyberturvallisuuden kumppanina Euroopassa. Nomios on yksi Euroopan johtavista kyberturvallisuuspalveluiden tarjoajista. Keensight Capital on eurooppalainen growth buyout -pääomasijoitusyhtiö, jolla on syvää asiantuntemusta teknologia- ja terveydenhuoltoaloilta.
Julkaistu 17.11.2025
Castrén & Snellman laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siitä, miten kiertotalouslailla voitaisiin vaikuttaa julkisiin hankintoihin siten, että kiertotaloustekijät otettaisiin niissä paremmin huomioon. Selvityksellä tuotettiin tietoa kiertotalouslain valmistelun tueksi. Selvitys sisältää katsauksen relevantteihin strategioihin, toimintaohjelmiin ja linjauksiin, lainsäädäntökatsauksen, oikeuskäytäntökatsauksen, arvion kiertotaloushankintojen nykytilasta sekä kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousaspektien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Esitimme selvityksessä myös konkreettisia johtopäätöksiä sekä ehdotuksen mahdolliseksi säännökseksi perusteluineen. Ehdotuksessa on pyritty siihen, että sääntely olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja haitalliset sivuvaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Julkaistu selvitys on luettavissa kiertotalouslakihankkeen hankeikkunassa . Selvityksen toteutti työryhmä Anna Kuusniemi-Laine, Sanna Aalto-Setälä, Lotta Huhtamäki, Marja Ollila, Laura Vuorinen, Paavo Heinonen ja Anna Ylitalo.
Julkaistu 11.11.2025