23.4.2020

Esitys henkilöstöantien verouudistuksesta – listaamattomille yhtiöille lisää vapausasteita

Valtiovarainministeriö lähetti maaliskuun 2020 alussa lausuntokierrokselle esitysluonnoksen listaamattomien yhtiöiden henkilöstöanteja koskevasta lainsäädännöstä. Jos uudistus toteutuu esitysluonnoksen mukaisesti, se on palkitsemisjärjestelyjä suunnittelevan ja toteuttavan asianajajan näkökulmasta valtavan odotettu ja tervetullut.

Nykytilan ongelmat

Nykyinen verolainsäädäntö sisältää säännön työsuhteeseen perustuvan osakeannin verovapaudesta. Sääntö koskee listaamattomia ja listattuja yhtiöitä yhtäläisesti. Nykyisen verolainsäädännön mukaan käyvän arvon alittavan merkintähinnan käyttäminen johtaa ansiotuloverotukseen osakkeen merkintähetken käyvän arvon ja merkintähinnan erotuksen osalta. Enintään kymmenen prosentin alennus on kuitenkin verovapaa, jos etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä.

Käytännössä listaamattoman osakkeen käyvän arvon määrittely voi kuitenkin olla toisinaan haastavaa, ja virhetulkintojen veroseuraamukset voivat olla osakkeita merkinneelle työntekijälle ankaria. Henkilöstöantien suunnittelussa pyritäänkin usein välttämään viimeiseen asti tilanne, jossa pahimmillaan iso osa yrityksen henkilöstöstä merkitsee epälikvidejä osakkeita ja joutuu sen seurauksena maksamaan huomattavan määrän ansiotuloveroa.

Esitetyn muutoksen ydinsisältö

Lakiesitys helpottaisi ongelmaa olennaisesti. Jatkossa listaamattoman yhtiön henkilöstöanti ei aiheuttaisi työntekijöille ansiotuloveroseuraamuksia, jos merkintähinta ei alittaisi työnantajayhtiön viimeisimmän vahvistetun tilinpäätöksen perusteella laskettua osakkeen matemaattista arvoa mm. osingolla ja SVOP-palautuksella oikaistuna. Tulkinnanvaraisesta käyvän arvon käytöstä siis luovuttaisiin.

Malli sisältää useita lisärajauksia verovapaudelle. Keskeisimpiä rajauksia ovat mielestämme se, että edun olisi jatkossakin oltava tarjolla henkilöstön enemmistölle, ja se että osakkeita ei voida antaa henkilölle, joka omistaa yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa työnantajayhtiöstä suoraan tai välillisesti yli 10 prosenttia. Ehdotuksen mukaan osakkeita voisi lisäksi antaa vain työntekijän varsinainen työnantajayhtiö, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa, ei siis esimerkiksi työnantajayhtiön omistava konsernin emoyhtiö. 

Verotehokkaan merkintäedun suuruus voidaan sitoa esimerkiksi henkilön palkkatasoon. Esitysluonnoksen mukaan aseman perusteella määräytyvä merkintäetu olisi enemmistön käytössä vain rajatusti.

Näkemyksemme

Lakiesitys olisi toteutuessaan erinomainen lisäelementti listaamattomien yhtiöiden palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelyjen työkalupakkiin.

Työnantajayhtiön näkökulmasta lakiesitys mahdollistaisi työntekijöiden vahvemman sitouttamisen työnantajayhtiöön ja omistajaintressin luomisen verotehokkaalla tavalla. Uudesta mallista voisi hyötyä esimerkiksi myöhäisen vaiheen startup-yhtiö, jonka osaaminen pohjautuu avaintyöntekijöiden kompetenssiin, jolla on kevyt taserakenne ja joka pyrkii ottamaan ratkaisevan loikan seuraavaan kasvuvaiheeseen. Uuden mallin voi myös kuvitella olevan houkutteleva esimerkiksi asiantuntijapalveluita tarjoavalle yhtiölle, jolla on liikevaihtoon nähden kevyt kulurakenne ja jonka liiketoiminnalle avainosaajien sitouttaminen on keskeistä.

Mikäli lakiesitys toteutuu, mahdollisina henkilöstöanteihin liittyvinä sudenkuoppina tulee huomioida esimerkiksi henkilöstön enemmistön laskentatapaan liittyvät rajoitteet sekä se, että uudet säännöt koskisivat esityksen mukaisessa muodossa vain nimenomaisen työnantajayhtiön antamia osakkeita. Toivottavaa olisi, että sääntely laajenisi lopullisessa muodossaan mahdollistamaan myös työnantajayhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden tekemät henkilöstöannit – tiukka rajaus työnantajayhtiöön voi muodostua palkitsemisjärjestelmien kokonaissuunnittelun kannalta käytännössä haastavaksi.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Avustimme isobritannialaista sijoitysyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026
Neuvoimme CapMan Infran kohdeyhtiö Koiviston Auto Groupia, Suomen suurinta linja-autoyritystä, sen toteuttaessa 300 miljoonan euron rahoituspaketin. Rahoitusjärjestely koostuu konsernin nykyisten lainojen uudelleenrahoituksesta ja uudesta kasvurahoituksesta tukemaan yhtiön investointeja nopeasti kasvavaan sähköbussikalustoon. Rahoituspaketin ovat myöntäneet Nord/LB:n, ABN AMROn, Edmond de Rothschildin, LBP AM:n ja Siemensin muodostama rahoittajaryhmä. Järjestely vahvistaa Koiviston Auton rahoituspohjaa ja tuo merkittävää joustavuutta yhtiön kestävään joukkoliikenteeseen keskittyvän kasvustrategian toteuttamiseen. CapMan Nordic Infrastructure I -rahasto hankki Koiviston Auton joulukuussa 2021 tukeakseen yhtiön laajentumista ja operatiivista kehitystä. Konserni palvelee nykyisin yhteisöjä valtakunnallisesti ja on edelläkävijä päästöttömän joukkoliikenteen siirtymässä Suomessa. Yhtiöllä on käytössään noin 300 sähköbussia, ja yli 50 uuden sähköbussin odotetaan aloittavan liikennöinti vuoden 2026 aikana, mikä edelleen vauhdittaa kaluston sähköistymistä. “Uudelleenrahoituksen onnistunut toteutuminen on Koiviston Auto Groupille merkittävä virstanpylväs”, sanoo Koiviston Auto Groupin toimitusjohtaja Henrik Mikkola. “Laajan ja korkeatasoisen rahoittajajoukon vahva tuki korostaa liiketoimintamme vakautta ja pitkän aikavälin strategiamme kestävyyttä. Rahoitus mahdollistaa investointien jatkamisen sähköiseen liikkumiseen sekä luotettavien, kestävien ja korkealaatuisten joukkoliikennepalveluiden tarjoamisen eri puolilla Suomea.” “Koiviston Auto Groupilla on keskeinen rooli joukkoliikenteen vihreässä siirtymässä Suomessa”, kommentoi Ville Poukka, CapMan Infran Managing Partner. “Uudelleenrahoitus vahvistaa merkittävästi yhtiön taloudellista perustaa ja mahdollistaa sähköbussi-investointien jatkamisen laajassa mittakaavassa. Olemme tyytyväisiä rahoittajien vahvaan luottamukseen yhtiön strategiaa, operatiivista suorituskykyä ja pitkän aikavälin kasvunäkymiä kohtaan.”
Julkaistu 25.3.2026
Avustimme Suomen lain osalta Fingrid Oyj:tä kolmen miljardin euron Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman päivityksessä. Ohjelman puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat voidaan listata Irlannin pörssiin. Fingrid operoi Suomen kantaverkkoa ja kaikkia merkittäviä rajat ylittäviä siirtoyhteyksiä. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot.
Julkaistu 17.3.2026