24.9.2026

Ehdotettu sähkömarkkinalain etusijamenettely muuttaisi merkittävästi liittymissopimusten tekemistä verkkokapasiteetin niukkuustilanteissa

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kiireellä sähkömarkkinalain muutosta, jonka myötä verkonhaltijat jatkossa priorisoisivat sähkönkulutuskohteiden ja sähkövarastojen liittämisen tietyn etusijajärjestyksen mukaisesti. Muutoksen tarkoituksena on luoda pelisäännöt sille, miten verkon liittymiskapasiteettia jaetaan niukkuustilanteissa. 

Taustalla vaikuttaa verkkoliityntöjen kysynnän ennennäkemätön kasvu ja erityisesti datakeskus-, sähkövarasto- ja sähkökattilahankkeiden nopea kehitys. Etusijamenettelyn soveltaminen johtaisi käytännössä siihen, että suurten sähkönkäyttökohteiden ja sähkövarastojen toteuttamisessa hankeen sijoittuminen suhteessa vapaana olevaan verkkokapasiteettiin korostuisi entisestään.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan jo 1.1.2027. Etusijamenettelyä kuitenkin sovellettaisiin myös tätä ennen tehtyihin liittymistarjouspyyntöihin, joiden perusteella ei ole tehty sitovaa ehdollista liittymissopimusta tai liittymissopimusta.

Uusi etusijamenettely verkkoon pääsyssä

Lakiin ehdotetaan etusijamenettelyä, jota verkonhaltijan olisi sovellettava sähkönkäyttökohteiden ja sähkövarastojen liittymistarjouspyyntöihin. Tarjouspyynnöt sijoitettaisiin etusijaryhmiin ja asetettaisiin ryhmän sisällä etusijajärjestykseen. Etusijajärjestystä sovellettaisiin liittymiskapasiteetin saatavuudesta riippumatta, mutta vaikutukset näkyisivät silloin, kun samaan sähköverkon osaan kohdistuvia kehittämistarpeita ei voida toteuttaa samanaikaisesti. Menettely koskisi uusia liittymiä ja olemassa olevien liittymien suurentamista kantaverkossa, suurjännitteisissä jakeluverkoissa ja jakeluverkoissa, mutta ei voimalaitosten liittämistä verkkoon. Säännökset eivät koskisi suljettujen jakeluverkkojen haltijoita.

Ehdotettu etusijamenettely ei luonnosehdotuksen mukaan rajoittaisi verkonhaltijan liittämisvelvollisuutta tai uusien asiakkaiden oikeutta liittyä verkkoon, vaan vaikuttaisi ainoastaan liittymistarjouspyyntöjen käsittelyjärjestykseen ja kapasiteetin kohdentamiseen niukkuustilanteissa. Käytännössä vaikutukset olisivat todennäköisesti kuitenkin laajemmat, sillä etusijamenettely ohjaisi jatkossa myös verkonhaltijoiden kehittämisvelvollisuutta – eli sitä, miten verkonhaltija rakentaa ja vahvistaa verkkoaan. Vaikka tarkoituksena on, ettei etusijamenettely laajentaisi tai supistaisi verkonhaltijan kehittämisvelvollisuuden laajuutta, vaikuttaisi uusi etusijamenettely siihen, mihin verkonhaltijoiden rajalliset resurssit kohdistetaan tulevina vuosina.

Tarjouspyynnöt ehdotetaan jaettavaksi neljään ryhmään – sähkövarastot heikoimmalla sijalla

Tarjouspyynnöt ehdotetaan jaettavaksi neljään etusijaryhmään liittymän tehon ja pääasiallisen käyttötarkoituksen perusteella:

  • Ylimpään ryhmään 1 kuuluisivat pienet sähkönkäyttökohteet (enintään 3 MW), pienet datakeskukset (enintään 1 MW), yhteiskunnan kannalta kriittiset sähkönkäyttöpaikat, pienet (enintään 100 kVA:n) sähkövarastot sekä voimalaitoskokonaisuuteen kytkeytyvät sähkövarastot, joita ei ladata sähköverkosta.
  • Ryhmään 2 kuuluisivat 3–100 MW:n sähkönkäyttökohteet, pienehköt 1–10 MW:n datakeskukset sekä yli 100 MW:n sähkönkäyttökohteet ja yli 10 MW:n datakeskukset, joiden joustositoumuksiin sisältyvä joustava sähköntuotantokapasiteetti kattaisi vähintään 80 % kohteen huipputehosta.
  • Ryhmään 3 kuuluisivat yli 100 MW:n sähkönkäyttökohteet ja yli 10 MW:n datakeskukset, joissa liittyjä ei ole antanut edellä kuvattua joustositoumusta.
  • Ryhmään 4 kuuluisivat muut kuin ryhmään 1 kuuluvat sähkövarastot sekä tarjouspyynnöt, jotka koskevat aiemmin olennaisen laiminlyönnin vuoksi puretun liittymissopimuksen kohdetta viiden vuoden kuluessa purkamisesta.

Liittyjä voisi parantaa asemaansa etusijamenettelyssä antamalla joustositoumuksen tai tuotantositoumuksen. Joustositoumus vaikuttaisi sekä etusijaryhmien väliseen että ryhmän sisäiseen asemaan, kun taas tuotantositoumus vaikuttaisi ainoastaan ryhmän sisäiseen etusijajärjestykseen.

  • Joustositoumuksella liittyjä sitoutuisi tarjoamaan järjestäytyneellä markkinapaikalla joustavaa sähköntuotanto- tai kulutusjoustokapasiteettia vähintään 10 prosenttia sähkönkäyttökohteen huipputehosta. Sähköntuotantokapasiteetin olisi sijaittava samalla tarjousalueella kuin sähkönkäyttökohde. Käytännössä etusijaryhmään voisi vaikuttaa vain joustavaa sähköntuotantokapasiteettia käsittävällä sitoumuksella. Joustavalla sähköntuotantokapasiteetilla tulisi olla kyky tuottaa sähköä ilman keskeytyksiä, eli vaihteleva uusiutuva tuotanto rajattaisiin pois.
  • Tuotantositoumuksella liittyjä sitoutuisi kattamaan vähintään 50 prosenttia sähkönkäyttökohteen vuotuisesta sähkönkulutuksesta yksilöidyn voimalaitoksen tuotannolla. Voimalaitoksen tulisi olla otettu käyttöön enintään 36 kuukautta aiemmin ja sijaittava samalla kantaverkon siirtorajoitusalueella.

Liittyjä voisi antaa joko joustositoumuksen tai tuotantositoumuksen, taikka molemmat. Kumpaakin sitoumusta olisi noudatettava koko liittymän käyttöajan, ja niiden olennainen laiminlyönti voisi johtaa liittymissopimuksen purkamiseen.

Kapasiteetin tarjoaminen ja verkon kehittäminen perustuisivat ryhmien väliseen etusijaan ja ryhmien sisäiseen etusijajärjestykseen

Verkonhaltijan olisi tarjottava sähköverkon kapasiteettia etusijaryhmien mukaisessa järjestyksessä, ryhmä kerrallaan ja ryhmän sisällä etusijajärjestyksessä. Sama järjestys ohjaisi myös verkon kehittämistä.

Ryhmän 1 tarjouspyynnöt käsiteltäisiin saapumisjärjestyksessä ilman keskinäistä etusijajärjestystä. Verkonhaltijan olisi ennen kapasiteetin tarjoamista ryhmille 2–4 varattava etusija ryhmään 1 kuuluvien liittymien ennakoidun kehityksen edellyttämä kapasiteetti.

Ryhmät 2–4 käsiteltäisiin etusijaryhmäkohtaisissa erissä kaksi kertaa vuodessa vertaillen vain saman ryhmän tarjouspyyntöjä keskenään. Ryhmissä 2 ja 3 parhaimman aseman saisi tarjouspyyntö, jota koskevalla alueella kapasiteettia on tarjottavissa. Tämän jälkeen etusijan saisi suurimman osuuden kattava joustositoumus tai tämän jälkeen tuotantositoumus. Ryhmässä 4 priorisointiperusteena olisi pelkkä sijainti alueella, jossa kapasiteettia on tarjottavissa. Kaikissa ryhmissä 2–4 otettaisiin lisäksi huomioon hankkeen kehitysaste.

Mahdollisuus jättää lausunto ehdotetuista muutoksista

Luonnos hallituksen esityksessä on parhaillaan lausuttavana, ja lausuntoaika päättyy 9.10.2026.

Kokenut asiantuntijajoukkomme seuraa lakiesityksen etenemistä tiiviisti ja keskustelee mielellään ehdotuksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista juuri teidän toimintaanne. Olkaa yhteydessä, niin käydään läpi, mitä muutos tarkoittaisi hankkeidenne kannalta.

Uusimmat referenssit

Toimimme Nala Renewablesin neuvonantajana Suomen lain osalta Vuolijoella sijaitsevan BESS-energiavarastointiprojektin kehittämisessä, hankinnassa ja rahoituksessa. Hankkeen kapasiteetti on 125 MW / 250 MWh. Avustimme transaktion rahoituksessa, oikeudellisessa due diligence -selvityksessä sekä hankeyhtiön hankinnassa. Työmme piti sisällään myös avustamista keskeisten hankesopimusten kuin myös Coöperatieve Rabobank U.A:n myöntämän projektirahoituksen rahoitusdokumentaation kanssa. Hanke on osa Nala Renewablesin kasvavaa akkuvarastoportfoliota Suomessa ja muualla Pohjoismaissa. Se vahvistaa mahdollisuutta hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja parantaa Suomen sähköverkon joustavuutta ja vakautta.
Julkaistu 3.11.2026
Avustimme Delta Capacity AG:tä kahden energiavarastointiprojektin (BESS) rahoitusjärjestelyssä. Yhteenlasketulla 250 MW / 600 MWh:n kapasiteetilla hankkeet lukeutuvat Suomen suurimpiin rakennusvaiheeseen edenneisiin akkuvarastohankkeisiin. Rahoituksen järjesti Société Générale, jota tuki Finnvera. Molempien hankkeiden rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä Lapinlahdella ja Teuvalla. Hankkeiden on tarkoitus siirtyä kaupalliseen käyttöön vuoden 2027 loppupuolella ja molemmille hankkeille on sovittu osittaiset tolling-järjestelyt. Lapinlahden hanke toteutetaan yhteistyössä Covenergon kanssa ja Teuvan hanke Strioga Family Foundationin kanssa. Delta Capacity on sveitsiläinen, suuren mittakaavan akkuvarastoja kehittävä yhtiö. Hankkeet vahvistavat yhtiön kasvavaa pohjoismaista hankekantaa ja tukevat Suomen sähköjärjestelmän joustavuutta tuomalla lisää varastointikapasiteettia markkinoille, joka puolestaan mahdollistaa tuotannon optimoinnin sekä osallistumisen sähkömarkkinoille ja reservipalveluihin.
Julkaistu 28.10.2026
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation. 
Julkaistu 17.9.2026
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026