Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kiireellä sähkömarkkinalain muutosta, jonka myötä verkonhaltijat jatkossa priorisoisivat sähkönkulutuskohteiden ja sähkövarastojen liittämisen tietyn etusijajärjestyksen mukaisesti. Muutoksen tarkoituksena on luoda pelisäännöt sille, miten verkon liittymiskapasiteettia jaetaan niukkuustilanteissa.
Ehdotettu sähkömarkkinalain etusijamenettely muuttaisi merkittävästi liittymissopimusten tekemistä verkkokapasiteetin niukkuustilanteissa
Marius af Schultén, Kanerva Sunila, Samuli Tarkiainen, Noora Ahonen & Jonas Holm
Taustalla vaikuttaa verkkoliityntöjen kysynnän ennennäkemätön kasvu ja erityisesti datakeskus-, sähkövarasto- ja sähkökattilahankkeiden nopea kehitys. Etusijamenettelyn soveltaminen johtaisi käytännössä siihen, että suurten sähkönkäyttökohteiden ja sähkövarastojen toteuttamisessa hankeen sijoittuminen suhteessa vapaana olevaan verkkokapasiteettiin korostuisi entisestään.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan jo 1.1.2027. Etusijamenettelyä kuitenkin sovellettaisiin myös tätä ennen tehtyihin liittymistarjouspyyntöihin, joiden perusteella ei ole tehty sitovaa ehdollista liittymissopimusta tai liittymissopimusta.
Uusi etusijamenettely verkkoon pääsyssä
Lakiin ehdotetaan etusijamenettelyä, jota verkonhaltijan olisi sovellettava sähkönkäyttökohteiden ja sähkövarastojen liittymistarjouspyyntöihin. Tarjouspyynnöt sijoitettaisiin etusijaryhmiin ja asetettaisiin ryhmän sisällä etusijajärjestykseen. Etusijajärjestystä sovellettaisiin liittymiskapasiteetin saatavuudesta riippumatta, mutta vaikutukset näkyisivät silloin, kun samaan sähköverkon osaan kohdistuvia kehittämistarpeita ei voida toteuttaa samanaikaisesti. Menettely koskisi uusia liittymiä ja olemassa olevien liittymien suurentamista kantaverkossa, suurjännitteisissä jakeluverkoissa ja jakeluverkoissa, mutta ei voimalaitosten liittämistä verkkoon. Säännökset eivät koskisi suljettujen jakeluverkkojen haltijoita.
Ehdotettu etusijamenettely ei luonnosehdotuksen mukaan rajoittaisi verkonhaltijan liittämisvelvollisuutta tai uusien asiakkaiden oikeutta liittyä verkkoon, vaan vaikuttaisi ainoastaan liittymistarjouspyyntöjen käsittelyjärjestykseen ja kapasiteetin kohdentamiseen niukkuustilanteissa. Käytännössä vaikutukset olisivat todennäköisesti kuitenkin laajemmat, sillä etusijamenettely ohjaisi jatkossa myös verkonhaltijoiden kehittämisvelvollisuutta – eli sitä, miten verkonhaltija rakentaa ja vahvistaa verkkoaan. Vaikka tarkoituksena on, ettei etusijamenettely laajentaisi tai supistaisi verkonhaltijan kehittämisvelvollisuuden laajuutta, vaikuttaisi uusi etusijamenettely siihen, mihin verkonhaltijoiden rajalliset resurssit kohdistetaan tulevina vuosina.
Tarjouspyynnöt ehdotetaan jaettavaksi neljään ryhmään – sähkövarastot heikoimmalla sijalla
Tarjouspyynnöt ehdotetaan jaettavaksi neljään etusijaryhmään liittymän tehon ja pääasiallisen käyttötarkoituksen perusteella:
- Ylimpään ryhmään 1 kuuluisivat pienet sähkönkäyttökohteet (enintään 3 MW), pienet datakeskukset (enintään 1 MW), yhteiskunnan kannalta kriittiset sähkönkäyttöpaikat, pienet (enintään 100 kVA:n) sähkövarastot sekä voimalaitoskokonaisuuteen kytkeytyvät sähkövarastot, joita ei ladata sähköverkosta.
- Ryhmään 2 kuuluisivat 3–100 MW:n sähkönkäyttökohteet, pienehköt 1–10 MW:n datakeskukset sekä yli 100 MW:n sähkönkäyttökohteet ja yli 10 MW:n datakeskukset, joiden joustositoumuksiin sisältyvä joustava sähköntuotantokapasiteetti kattaisi vähintään 80 % kohteen huipputehosta.
- Ryhmään 3 kuuluisivat yli 100 MW:n sähkönkäyttökohteet ja yli 10 MW:n datakeskukset, joissa liittyjä ei ole antanut edellä kuvattua joustositoumusta.
- Ryhmään 4 kuuluisivat muut kuin ryhmään 1 kuuluvat sähkövarastot sekä tarjouspyynnöt, jotka koskevat aiemmin olennaisen laiminlyönnin vuoksi puretun liittymissopimuksen kohdetta viiden vuoden kuluessa purkamisesta.
Liittyjä voisi parantaa asemaansa etusijamenettelyssä antamalla joustositoumuksen tai tuotantositoumuksen. Joustositoumus vaikuttaisi sekä etusijaryhmien väliseen että ryhmän sisäiseen asemaan, kun taas tuotantositoumus vaikuttaisi ainoastaan ryhmän sisäiseen etusijajärjestykseen.
- Joustositoumuksella liittyjä sitoutuisi tarjoamaan järjestäytyneellä markkinapaikalla joustavaa sähköntuotanto- tai kulutusjoustokapasiteettia vähintään 10 prosenttia sähkönkäyttökohteen huipputehosta. Sähköntuotantokapasiteetin olisi sijaittava samalla tarjousalueella kuin sähkönkäyttökohde. Käytännössä etusijaryhmään voisi vaikuttaa vain joustavaa sähköntuotantokapasiteettia käsittävällä sitoumuksella. Joustavalla sähköntuotantokapasiteetilla tulisi olla kyky tuottaa sähköä ilman keskeytyksiä, eli vaihteleva uusiutuva tuotanto rajattaisiin pois.
- Tuotantositoumuksella liittyjä sitoutuisi kattamaan vähintään 50 prosenttia sähkönkäyttökohteen vuotuisesta sähkönkulutuksesta yksilöidyn voimalaitoksen tuotannolla. Voimalaitoksen tulisi olla otettu käyttöön enintään 36 kuukautta aiemmin ja sijaittava samalla kantaverkon siirtorajoitusalueella.
Liittyjä voisi antaa joko joustositoumuksen tai tuotantositoumuksen, taikka molemmat. Kumpaakin sitoumusta olisi noudatettava koko liittymän käyttöajan, ja niiden olennainen laiminlyönti voisi johtaa liittymissopimuksen purkamiseen.
Kapasiteetin tarjoaminen ja verkon kehittäminen perustuisivat ryhmien väliseen etusijaan ja ryhmien sisäiseen etusijajärjestykseen
Verkonhaltijan olisi tarjottava sähköverkon kapasiteettia etusijaryhmien mukaisessa järjestyksessä, ryhmä kerrallaan ja ryhmän sisällä etusijajärjestyksessä. Sama järjestys ohjaisi myös verkon kehittämistä.
Ryhmän 1 tarjouspyynnöt käsiteltäisiin saapumisjärjestyksessä ilman keskinäistä etusijajärjestystä. Verkonhaltijan olisi ennen kapasiteetin tarjoamista ryhmille 2–4 varattava etusija ryhmään 1 kuuluvien liittymien ennakoidun kehityksen edellyttämä kapasiteetti.
Ryhmät 2–4 käsiteltäisiin etusijaryhmäkohtaisissa erissä kaksi kertaa vuodessa vertaillen vain saman ryhmän tarjouspyyntöjä keskenään. Ryhmissä 2 ja 3 parhaimman aseman saisi tarjouspyyntö, jota koskevalla alueella kapasiteettia on tarjottavissa. Tämän jälkeen etusijan saisi suurimman osuuden kattava joustositoumus tai tämän jälkeen tuotantositoumus. Ryhmässä 4 priorisointiperusteena olisi pelkkä sijainti alueella, jossa kapasiteettia on tarjottavissa. Kaikissa ryhmissä 2–4 otettaisiin lisäksi huomioon hankkeen kehitysaste.
Mahdollisuus jättää lausunto ehdotetuista muutoksista
Luonnos hallituksen esityksessä on parhaillaan lausuttavana, ja lausuntoaika päättyy 9.10.2026.
Kokenut asiantuntijajoukkomme seuraa lakiesityksen etenemistä tiiviisti ja keskustelee mielellään ehdotuksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista juuri teidän toimintaanne. Olkaa yhteydessä, niin käydään läpi, mitä muutos tarkoittaisi hankkeidenne kannalta.