24.9.2026

Ehdotettu sähkömarkkinalain etusijamenettely muuttaisi merkittävästi liittymissopimusten tekemistä verkkokapasiteetin niukkuustilanteissa

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kiireellä sähkömarkkinalain muutosta, jonka myötä verkonhaltijat jatkossa priorisoisivat sähkönkulutuskohteiden ja sähkövarastojen liittämisen tietyn etusijajärjestyksen mukaisesti. Muutoksen tarkoituksena on luoda pelisäännöt sille, miten verkon liittymiskapasiteettia jaetaan niukkuustilanteissa. 

Taustalla vaikuttaa verkkoliityntöjen kysynnän ennennäkemätön kasvu ja erityisesti datakeskus-, sähkövarasto- ja sähkökattilahankkeiden nopea kehitys. Etusijamenettelyn soveltaminen johtaisi käytännössä siihen, että suurten sähkönkäyttökohteiden ja sähkövarastojen toteuttamisessa hankeen sijoittuminen suhteessa vapaana olevaan verkkokapasiteettiin korostuisi entisestään.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan jo 1.1.2027. Etusijamenettelyä kuitenkin sovellettaisiin myös tätä ennen tehtyihin liittymistarjouspyyntöihin, joiden perusteella ei ole tehty sitovaa ehdollista liittymissopimusta tai liittymissopimusta.

Uusi etusijamenettely verkkoon pääsyssä

Lakiin ehdotetaan etusijamenettelyä, jota verkonhaltijan olisi sovellettava sähkönkäyttökohteiden ja sähkövarastojen liittymistarjouspyyntöihin. Tarjouspyynnöt sijoitettaisiin etusijaryhmiin ja asetettaisiin ryhmän sisällä etusijajärjestykseen. Etusijajärjestystä sovellettaisiin liittymiskapasiteetin saatavuudesta riippumatta, mutta vaikutukset näkyisivät silloin, kun samaan sähköverkon osaan kohdistuvia kehittämistarpeita ei voida toteuttaa samanaikaisesti. Menettely koskisi uusia liittymiä ja olemassa olevien liittymien suurentamista kantaverkossa, suurjännitteisissä jakeluverkoissa ja jakeluverkoissa, mutta ei voimalaitosten liittämistä verkkoon. Säännökset eivät koskisi suljettujen jakeluverkkojen haltijoita.

Ehdotettu etusijamenettely ei luonnosehdotuksen mukaan rajoittaisi verkonhaltijan liittämisvelvollisuutta tai uusien asiakkaiden oikeutta liittyä verkkoon, vaan vaikuttaisi ainoastaan liittymistarjouspyyntöjen käsittelyjärjestykseen ja kapasiteetin kohdentamiseen niukkuustilanteissa. Käytännössä vaikutukset olisivat todennäköisesti kuitenkin laajemmat, sillä etusijamenettely ohjaisi jatkossa myös verkonhaltijoiden kehittämisvelvollisuutta – eli sitä, miten verkonhaltija rakentaa ja vahvistaa verkkoaan. Vaikka tarkoituksena on, ettei etusijamenettely laajentaisi tai supistaisi verkonhaltijan kehittämisvelvollisuuden laajuutta, vaikuttaisi uusi etusijamenettely siihen, mihin verkonhaltijoiden rajalliset resurssit kohdistetaan tulevina vuosina.

Tarjouspyynnöt ehdotetaan jaettavaksi neljään ryhmään – sähkövarastot heikoimmalla sijalla

Tarjouspyynnöt ehdotetaan jaettavaksi neljään etusijaryhmään liittymän tehon ja pääasiallisen käyttötarkoituksen perusteella:

  • Ylimpään ryhmään 1 kuuluisivat pienet sähkönkäyttökohteet (enintään 3 MW), pienet datakeskukset (enintään 1 MW), yhteiskunnan kannalta kriittiset sähkönkäyttöpaikat, pienet (enintään 100 kVA:n) sähkövarastot sekä voimalaitoskokonaisuuteen kytkeytyvät sähkövarastot, joita ei ladata sähköverkosta.
  • Ryhmään 2 kuuluisivat 3–100 MW:n sähkönkäyttökohteet, pienehköt 1–10 MW:n datakeskukset sekä yli 100 MW:n sähkönkäyttökohteet ja yli 10 MW:n datakeskukset, joiden joustositoumuksiin sisältyvä joustava sähköntuotantokapasiteetti kattaisi vähintään 80 % kohteen huipputehosta.
  • Ryhmään 3 kuuluisivat yli 100 MW:n sähkönkäyttökohteet ja yli 10 MW:n datakeskukset, joissa liittyjä ei ole antanut edellä kuvattua joustositoumusta.
  • Ryhmään 4 kuuluisivat muut kuin ryhmään 1 kuuluvat sähkövarastot sekä tarjouspyynnöt, jotka koskevat aiemmin olennaisen laiminlyönnin vuoksi puretun liittymissopimuksen kohdetta viiden vuoden kuluessa purkamisesta.

Liittyjä voisi parantaa asemaansa etusijamenettelyssä antamalla joustositoumuksen tai tuotantositoumuksen. Joustositoumus vaikuttaisi sekä etusijaryhmien väliseen että ryhmän sisäiseen asemaan, kun taas tuotantositoumus vaikuttaisi ainoastaan ryhmän sisäiseen etusijajärjestykseen.

  • Joustositoumuksella liittyjä sitoutuisi tarjoamaan järjestäytyneellä markkinapaikalla joustavaa sähköntuotanto- tai kulutusjoustokapasiteettia vähintään 10 prosenttia sähkönkäyttökohteen huipputehosta. Sähköntuotantokapasiteetin olisi sijaittava samalla tarjousalueella kuin sähkönkäyttökohde. Käytännössä etusijaryhmään voisi vaikuttaa vain joustavaa sähköntuotantokapasiteettia käsittävällä sitoumuksella. Joustavalla sähköntuotantokapasiteetilla tulisi olla kyky tuottaa sähköä ilman keskeytyksiä, eli vaihteleva uusiutuva tuotanto rajattaisiin pois.
  • Tuotantositoumuksella liittyjä sitoutuisi kattamaan vähintään 50 prosenttia sähkönkäyttökohteen vuotuisesta sähkönkulutuksesta yksilöidyn voimalaitoksen tuotannolla. Voimalaitoksen tulisi olla otettu käyttöön enintään 36 kuukautta aiemmin ja sijaittava samalla kantaverkon siirtorajoitusalueella.

Liittyjä voisi antaa joko joustositoumuksen tai tuotantositoumuksen, taikka molemmat. Kumpaakin sitoumusta olisi noudatettava koko liittymän käyttöajan, ja niiden olennainen laiminlyönti voisi johtaa liittymissopimuksen purkamiseen.

Kapasiteetin tarjoaminen ja verkon kehittäminen perustuisivat ryhmien väliseen etusijaan ja ryhmien sisäiseen etusijajärjestykseen

Verkonhaltijan olisi tarjottava sähköverkon kapasiteettia etusijaryhmien mukaisessa järjestyksessä, ryhmä kerrallaan ja ryhmän sisällä etusijajärjestyksessä. Sama järjestys ohjaisi myös verkon kehittämistä.

Ryhmän 1 tarjouspyynnöt käsiteltäisiin saapumisjärjestyksessä ilman keskinäistä etusijajärjestystä. Verkonhaltijan olisi ennen kapasiteetin tarjoamista ryhmille 2–4 varattava etusija ryhmään 1 kuuluvien liittymien ennakoidun kehityksen edellyttämä kapasiteetti.

Ryhmät 2–4 käsiteltäisiin etusijaryhmäkohtaisissa erissä kaksi kertaa vuodessa vertaillen vain saman ryhmän tarjouspyyntöjä keskenään. Ryhmissä 2 ja 3 parhaimman aseman saisi tarjouspyyntö, jota koskevalla alueella kapasiteettia on tarjottavissa. Tämän jälkeen etusijan saisi suurimman osuuden kattava joustositoumus tai tämän jälkeen tuotantositoumus. Ryhmässä 4 priorisointiperusteena olisi pelkkä sijainti alueella, jossa kapasiteettia on tarjottavissa. Kaikissa ryhmissä 2–4 otettaisiin lisäksi huomioon hankkeen kehitysaste.

Mahdollisuus jättää lausunto ehdotetuista muutoksista

Luonnos hallituksen esityksessä on parhaillaan lausuttavana, ja lausuntoaika päättyy 9.10.2026.

Kokenut asiantuntijajoukkomme seuraa lakiesityksen etenemistä tiiviisti ja keskustelee mielellään ehdotuksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista juuri teidän toimintaanne. Olkaa yhteydessä, niin käydään läpi, mitä muutos tarkoittaisi hankkeidenne kannalta.

Uusimmat referenssit

Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation. 
Julkaistu 17.9.2026
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026
Toimimme Delta Capacityn neuvonantajana rakennusvalmiina olevan Karppion energiavarastointiprojektin (BESS) hankinnassa Helios Nordic Energyltä. Delta Capacity toteuttaa hankkeen yhdessä Strioga Family Foundationin kanssa. Karppion BESS-hanke sijaitsee Teuvalla, ja sen kapasiteetti on 125 MW / 300 MWh. Delta Capacity vastaa hankkeen loppukehityksestä ja käyttöönotosta, joka on suunniteltu vuodelle 2027, sekä toimii hankkeen pitkäaikaisena hankekehittäjänä. Delta Capacity on sveitsiläinen suurten akkuvarastojärjestelmien kehittäjä. Projekti vahvistaa Delta Capacityn kasvavaa pohjoismaista portfoliota.
Julkaistu 20.7.2026
Avustimme Oomi Solar Oy:tä aurinkovoimapuisto- ja sähkövarastohankkeen myynnissä Tuulipolar Oy:lle. Järjestely koski Tornioon rakennettavaa 24 MWp aurinkovoimalaa sekä 36 MW / 70 MWh sähkövarastoa (BESS). Tuulipolar Oy toimii voimalan omistajana ja operoijana, ja Oomi Solar Oy vastaa voimalan suunnittelusta ja rakentamisesta. Hanke muodostaa maailman pohjoisimman teollisen hybridivoimalakokonaisuuden, joka edistää Suomen energiajärjestelmän vihreää siirtymää lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja sähkövarastointikapasiteettia Pohjois-Suomessa. Hybridivoimalaratkaisu mahdollistaa tuotannon optimoinnin sekä aktiivisen osallistumisen sähkömarkkinoille ja reservipalveluihin, mikä parantaa hankkeen kannattavuutta ja tukee sähköjärjestelmän tasapainoa ympäri vuoden. Hybridivoimalan tuotannon arvioidaan alkavan vuonna 2028. Oomi Solar Oy on kotimainen uusiutuvan energian asiantuntija jo lähes 200 MW rakennetun aurinkovoimakapasiteetin kokemuksella. Oomi Solar Oy auttaa yrityksiä ja yhteisöjä vauhdittamaan vihreää siirtymää tarjoamalla kokonaisvaltaisia ratkaisuja: aurinkovoimaloita, sähkövarastoja ja niihin liittyviä elinkaaripalveluja hankekehityksestä ylläpitoon. Omi Solar Oy:ssä työskentelee yli 20 energia-alan asiantuntijaa ja se toimittaa aurinkovoimalaprojekteja ympäri Suomea. Yhtiön visio on olla Suomen halutuin aurinkovoima- ja energiaratkaisukumppani.
Julkaistu 5.6.2026