30.9.2022

Whistleblowing–kanavan valmistelu kannattaa aloittaa viimeistään nyt

Valmisteilla oleva whistleblower-lainsäädäntö velvoittaa suuret ja keskisuuret yritykset sekä julkisen sektorin toimijat perustamaan organisaation sisäisen ilmoituskanavan, jonka kautta muun muassa henkilöstö voi ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä. Lainsäädännön taustalla on EU:n whistleblower-direktiivi.

Ilmoituskanava on pääsääntöisesti perustettava vähintään 50 henkilön yrityksiin

Valmisteilla oleva, uusi niin kutsuttu whistleblower-lainsäädäntö velvoittaa pääsääntöisesti vähintään 50 henkilöä työllistävät yritykset tai julkisen sektorin toimijat perustamaan organisaation sisäisen ilmoituskanavan. Kanavan kautta esimerkiksi yrityksen työntekijät voivat tehdä luottamuksellisesti ilmoituksia epäillyistä väärinkäytöksistä, jotka koskevat tietyn lainsäädännön rikkomista esimerkiksi kuluttajansuojan, ympäristönsuojelun, tietosuojan ja julkisten hankintojen alueilla. Tehdessään ilmoituksen lain edellyttämällä tavalla ilmoittaja saa suojaa ja organisaatio taas saa tietyksi ajaksi yksinoikeuden ilmoitusten tutkimiseen.

Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevan lain on tarkoitus tulla voimaan kolmen kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä. Siihen mennessä vähintään 250 työntekijää työllistävien yritysten tulee ottaa käyttöön sisäinen ilmoituskanava. Lakiehdotukseen sisältyy kuitenkin siirtymäaika, jonka mukaan säännöllisesti 50–249 työntekijää työllistävien yksityisen sektorin toimijoiden on otettava ilmoituskanava käyttöön viimeistään 17.12.2023.

Whistleblower-lainsäädäntö perustuu EU:n niin kutsuttuun whistleblower-direktiiviin, joka EU:n jäsenvaltioiden on implementoitava osaksi kansallista lainsääntöä. Suomessa whistleblower-lainsäädännön valmistelu on myöhästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Jossain EU:n jäsenvaltioissa direktiivi on jo saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Sisäisen ilmoituskanavan perustaminen

Uuden sääntelyn ensisijaisena tarkoituksena on suojata ilmoituksen tekijää vastatoimilta sekä antaa ilmoituksen vastaanottaneelle taholle mahdollisuus epäillyn väärinkäytöksen asianmukaiseen sisäiseen käsittelyyn. Lisäksi uusi lainsäädäntö asettaa vähimmäisvaatimukset ilmoituskanavan perustamiselle sekä ilmoitusten käsittelyä koskeville menettelyille, kuten ilmoitusten käsittelyajoille ja salassapidolle. Sen sijaan sisäisen ilmoituskanavan tekninen toteutustapa on pitkälti organisaation päätäntävallassa, ja kanavan ylläpitämisen voi tietyin reunaehdoin ulkoistaa myös palveluntarjoajalle. Niin ikään lakiesityksen mukaan samaan konserniin kuuluvat yhtiöt voivat tietyin edellytyksin perustaa yhteisen ilmoituskanavan.

Sääntely tuo organisaatiolle myös uusia informointivelvoitteita. Ilmoitusten tekemiseen oikeutettuja tahoja on muun muassa informoitava sisäisestä ilmoituskanavasta, mahdollisuudesta ilmoittaa viranomaisen ylläpitämään ulkoiseen ilmoituskanavaan sekä ilmoittajan suojelun edellytyksistä. Lisäksi ilmoitusten käsittelyyn on nimettävä vastuuhenkilöt, joita myös tulee kouluttaa ilmoitusten käsittelyyn.

Tietosuojaa koskevat velvoitteet huomioitava

Jotta ilmoituskanavan kautta tehtyjä ilmoituksia ja niihin sisältyviä henkilötietoja voidaan käsitellä laillisesti, kanavan käyttöönotossa on huomioitava tietosuojasääntelyyn ja henkilöstön osalta myös yhteistoimintalakiin perustuvat vaatimukset. Tietosuojavelvoitteiden mukaisesti toteutettu ilmoituskanava ja asianmukainen tietosuojadokumentaatio ovat keskeisiä välineitä, joilla organisaatio voi tarvittaessa näyttää toimineensa lainsäädännön edellyttämällä tavalla. 

Ilmoituskanavan kautta kerättyjen henkilötietojen käsittelyä koskevat samat tietosuojavelvoitteet kuin muutakin henkilötietojen käsittelyä. Esimerkiksi henkilötietojen käsittelyn perusteet ja käyttötarkoitukset sekä säilytysajat on määriteltävä lainsäädännön edellytysten mukaisesti ja tarpeettomat henkilötiedot on poistettava. Käsittelyn kohteena olevia henkilöitä on lisäksi tiedotettava henkilötietojen käsittelystä, ja organisaation on huolehdittava käsittelyn kohteena olevien henkilöiden tietosuojalainsäädäntöön perustuvien oikeuksien toteutumisesta. Tämän osalta on hyvä huomioida, että uusi lainsäädäntö asettaa tiettyjä poikkeuksellisia rajoitteita rekisteröityjen oikeuksiin. Lisäksi Tietosuojavaltuutetun päätöksen mukaan rekisterinpitäjien tulee laatia ilmoituskanaviin liittyvästä henkilötietojen käsittelystä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi.

Miten valmistautua uusiin velvoitteisiin?

Uuden lainsäädännön vaatimukset täyttävä ilmoituskanava suojaa ilmoittajan lisäksi myös yritystä, sillä ilmoituskanavan avulla yrityksen on mahdollista saada tietoa liiketoimintaa mahdollisesti uhkaavista väärinkäytöksistä sekä saada tietyksi ajaksi yksinoikeus ilmoitusten käsittelyyn. Vaikka lainsäädännön valmistelu on vielä kesken, sisäisen ilmoituskanavan käyttöönoton valmistelu on suositeltavaa aloittaa viimeistään nyt. Alkuun on hyvä laatia arvio tarvittavista toimenpiteistä.

Uusimmat referenssit

Avustimme G&W Electriciä sen ostaessa suomalaisen Safegrid Oy:n, johtavan älykkäiden sähköverkon valvontaratkaisujen tarjoajan. Yrityskauppa nopeuttaa G&W Electricin pitkäaikaista strategiaa integroida älykäs verkonvalvonta ja ennakoiva analytiikka sähkönjakeluportfolioonsa sekä vahvistaa sen tarjontaa sähköyhtiöasiakkaille maailmanlaajuisesti. Vuonna 1905 perustettu G&W Electric on Illinoisin Bolingbrookissa pääkonttoriaan pitävä globaali johtaja innovatiivisissa sähköverkkojärjestelmissä, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Yhtiö tunnetaan kehittyneiden kytkentälaitteiden, jälleenkytkinten, antureiden, järjestelmänsuojauslaitteiden sekä sähköverkon automaatioratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Safegrid on suomalainen teknologiayritys, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Yhtiö kehittää Intelligent Grid System® -sähköverkon valvontaratkaisua, joka yhdistää langattomia antureita ja kehittynyttä analytiikkaa reaaliaikaisen tiedon tuottamiseksi verkon tilasta. Ratkaisu mahdollistaa sähköyhtiöille syntyvien ongelmien tunnistamisen, vikojen ennakoinnin sekä häiriöaikojen lyhentämisen keski- ja suurjännitteisillä jakelu- ja siirtoverkoilla.
Julkaistu 8.5.2026
Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Luonnontuotteiden, muiden terveyteen liittyvien tuotteiden ja kosmetiikan vähittäiskauppaa harjoittanut Life Finland Oy hakeutui konkurssiin omasta aloitteestaan kesäkuussa 2025, ja konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajajamme, counsel Elina Pesonen . Life Finland Oy kuului kansainväliseen Life-konserniin, ja sen emoyhtiö Life Europe AB asetettiin myös konkurssiin kesäkuussa 2025 Ruotsissa. Life Finland Oy:llä oli konkurssiin asetettaessa eri puolella Suomea yli 30 avoinna olevaa myymälää ja lähes 170 työntekijää. Myymälätilojen lisäksi yhtiöllä oli useita muita vuokrakohteita, kuten tyhjennyksessä olevia liiketiloja sekä toimisto- ja varastotiloja. Konkurssipesä järjesti konkurssiloppuunmyynnit kaikissa yhtiön myymälöissä. Myymälöiden alasajo ja konkurssiloppuunmyynnit toteutettiin tehokkaasti noin kahdessa viikossa yhteistyössä yhtiön maajohtajan, aluejohtajien ja myymälähenkilökunnan kanssa. Loppuunmyynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä, ja vaihto-omaisuusvarasto saatiin lähes kokonaisuudessaan myytyä kuluttajille. Konkurssipesän pesänhoito on vaatinut monipuolista asiantuntemusta. Menettelyssä on hoidettu muun muassa konsernitilijärjestelyihin, immateriaalioikeuksiin, franchising-sopimuksiin, työsuhteisiin ja kuluttajavelkojiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lisäksi menettelyyn on keskeisesti liittynyt kansainvälinen ulottuvuus, sillä pesänhoitaja on järjestellyt toiminnan alasajoa ja omaisuuden realisointia tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten konserniyhtiöiden konkurssipesien hallintojen kanssa. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa liiketoiminnan myyntimahdollisuuksien selvittämistä, aineettomien oikeuksien myynnin sekä konsernin sisäisten sopimusten koordinointia
Julkaistu 9.12.2025