25.8.2014

Viisi kysymystä, joilla otat due diligence -raportin haltuun

Kännykkäsi kilahtaa merkiksi uuden sähköpostin saapumisesta. Olet juuri saanut luettavaksesi oikeudellisen due diligence -raportin. Raportti tulee tietysti hieman myöhässä, ja olet jo matkalla kotiin tältä päivältä.

Iltasi kruunaa toinen viesti, jossa esimiehesi ilmoittaa joutuvansa valitettavasti tiukentamaan omaa aikatauluaan: hän toivookin nyt sinulta lyhyen yhteenvedon raportista ja DD-tarkastuksen statuksesta heti seuraavana aamuna. Saatuasi lapset nukkumaan avaat tietokoneesi uudestaan. Nyt vasta riemastutkin, kun huomaat, että vastaanottamasi DD-raportti on 114 sivua pitkä – ja liitteet päälle. Mahdoton yhtälö?

Tässä vaiheessa avaan itselleni yleensä pussin suosikkisalmiakkejani. Mutta sitten pitää jo nopeasti päättää, mistä lähteä liikkeelle.

Olet valmistelemassa yrityskauppaa joko myyjänä, ostajana tai rahoittajana. Raportti kuvaa niitä riskejä ja mahdollisuuksia, joita yrityksen liiketoimintaan ja tulevaan yrityskauppaan juridiikan näkökulmasta liittyy. Raportissa on myös ehdotuksia siitä, miten tehdyt havainnot tulisi huomioida esimerkiksi edessä olevissa neuvotteluissa ja yrityskaupan sopimuksissa.

Jos aikaa on niukasti, on tärkeää saada raportista ja DD-tarkastuksen statuksesta nopeasti kokonaiskuva. Ihan aluksi kannattaa selvittää, kenelle raportti on ensisijaisesti kirjoitettu ja kenen tilaama se on, toisin sanoen kuka siitä hyötyy. Tämän jälkeen voit pohtia, onko raportista hyötyä myös sinulle.

Yrityskaupan eri osapuolilla on lähtökohtaisesti eri intressit. Esimerkiksi niin sanottu vendor due diligence ‑raportti on myyjän ostajakandidaatteja varten laatima selvitys, joka kyllä nopeuttaa ostajan DD-tarkastustyötä, mutta jossa havaintoja tuskin analysoidaan yhtä perusteellisesti kuin ostajan oman asianajajan laatimassa raportissa.

Kun tämä perusasia on selvillä, otan jo toisen salmiakin ja siirryn raportin viimeiselle sivulle. Loppu häämöttää? Valitettavasti ei, mutta raportin oletuksista ja varaumista, jotka yleensä löytyvät juuri raportin loppuosasta, löydän toivottavasti vastaukset alla oleviin viiteen kysymykseen. Niistä saa nimittäin jopa yllättävän hyvän käsityksen siitä, mistä lähtökohdista raportti on kirjoitettu.

1. Mikä on tarkastuksen laajuus?

Mitä oikeudellisia alueita raportissa on tarkasteltu? Kattaako tarkastus kaikki konserniyhtiöt? Jos raportin laatija on luetellut tarkastelemansa alueet ja yhtiöt, on hyvä vielä tarkistaa, onko hän jättänyt joitakin oleellisia asioita tai konserniyhtiöitä analyysin ulkopuolelle. Ei esimerkiksi ole harvinaista, että ympäristö- tai vakuutusasiat tai pienet tytäryhtiöt on jätetty kokonaan tarkastuksen ulkopuolelle.

Mieti samalla, onko ollut perusteltua jättää kyseiset alueet tai yhtiöt pois. Ovatko ne todella merkityksettömiä kohdeyhtiön kannalta? Entä sinun kannaltasi? Pelkästään konserniyhtiön koon perusteella on mahdotonta arvioida, mitkä riskit yhtiötä voivat rasittaa. Syy pois jättämiseen ei välttämättä ole se, mitä luulet, mutta asia ei ehkä selviä, ellet kysy.

Entä mitä kynnysarvoja raportin laatija on käyttänyt havaintoja raportoidessaan? Onko esimerkiksi käytetty euromääräinen kynnysarvo oikea kohdeyhtiön ja sinun tarpeidesi kannalta? Jos arvo on liian korkea, raportista saattavat puuttua myös sen alle jäävät havainnot, joilla on sinulle merkitystä kohdeyhtiön arvonmäärityksen kannalta.

Tarkastuksen laajuutta ei aina mainita DD-raportissa. Se on voitu kuvata jo aiemmin esimerkiksi aie-, salassapito- tai toimeksiantosopimuksessa, jota et välttämättä ole nähnyt.

2. Mitä materiaaleja tarkastajalla on ollut käytössään?

Jos tarkastetusta materiaalista on laadittu selkeä lista, jossa asiakirjat on nimetty informatiivisesti, saat luultavasti sen perusteella kohtalaisen hyvän yleiskuvan aineiston laajuudesta ja kattavuudesta jo nopealla silmäyksellä.

On hyvä pohtia, perustuuko raportti pelkkään kirjalliseen aineistoon vai onko myös kohdeyhtiön edustajia haastateltu raporttia varten. Tämä saattaa vaikuttaa paljonkin raportin hyödyllisyyteen.

Entä onko materiaalia redaktoitu eli onko tietyt arkaluonteiset tiedot jätetty kertomatta vaikkapa kilpailuoikeudellisten rajoitusten tai muiden syiden vuoksi? Siinä tapauksessa pitää miettiä, miten voit esimerkiksi sopimusteitse suojautua siltä, että näissä tiedoissa on jotain odottamatonta.

3. Mitä asiakirjoja ei näytetty?

Raportissa ei välttämättä ole erillistä listaa puuttuvista asiakirjoista, mutta sellaisen saa yleensä pyynnöstä. Merkittävimmistä puutteista kannattaa olla perillä.

Puuttuvien asiakirjojen listaa lukiessa on hyvä selvittää, onko asiakirjoja pyydetty ja jos on, miksi niitä ei ole vielä toimitettu. Sen jälkeen voit pohtia, kuinka välttämätöntä niihin perehtyminen lopulta on.

Olisiko kannaltasi jopa parempi, ellei puuttuvia asiakirjoja toimitettaisi luettavaksi? Sekin voi joskus olla taktisista syistä hyvä vaihtoehto, jos vastapuoli kantaa sopimuksen perusteella vastuun siitä, ettei mitään merkityksellistä tietoa ole jätetty toimittamatta. Saamastasi tiedosta vastaat kuitenkin useimmiten itse, ellei nimenomaisesti toisin sovita.

4. Mihin kysymyksiin ei vastattu?

Ellei raportista löydy erillistä listaa avoimista kysymyksistä, sitä kannattaa pyytää. Ainakin tärkeimmistä avoimista kysymyksistä on hyvä selvittää, miksi niihin on jätetty vastaamatta.

Eikö tietoa löydy? Eikö oikeaa henkilöä ole tavoitettu vai eikö tietoa haluta tai jostakin syystä voida antaa? Mitä vaihtoehtoja sinulla on tällaisessa tilanteessa tarvittavan tiedon tai suojan saamiseksi sen varalta, että saamatta jääneissä tiedoissa piilee riskejä?

5. Kuinka tuoreita DD-raportti ja sen materiaalit ovat?

Raportin päiväys ei välttämättä kerro, kuinka tuoreeseen materiaaliin se lopulta perustuu. Onko sisältö varmasti edelleen ajan tasalla? Entä neuvottelujen jälkeen? Tieto vanhenee nopeasti.

Mieti myös, tiedätkö varmasti, kumpi osapuoli sopimuksesi mukaan kantaa riskin – tai on oikeutettu hyötyyn – jos tietoihin myöhemmin tulee merkittäviä muutoksia.

Vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää, kuinka pitkältä ajalta materiaalia on ollut käytettävissä eri aihepiireistä. Tietyt vastuut vanhenevat hitaasti, eikä liian tuore materiaali välttämättä paljasta niitä riittävästi.

Kun olet löytänyt vastaukset edellä oleviin kysymyksiin, pystyt jo vastaamaan esimiehesi ensimmäisiin kysymyksiin huomisaamuna. Tässä vaiheessa salmiakkipussini on jo tyhjä, mutta toivottavasti sinullakin on nyt jo parempi olo! Ainakin sinulla on nyt paremmat edellytykset perehtyä tarkemmin itse raporttiin ja punnita siitä saamiesi tietojen merkitystä valmistelemasi yrityskaupan kannalta.

Syyskuussa bloggaan ajatuksiani siitä, mitkä tekijät vaikuttavat DD-prosessin laatuun ja DD-raportin hyödyllisyyteen.