19.6.2024

Ennallistamisasetus hyväksyttiin – käytännön vaikutukset riippuvat Suomen valitsemista toimeenpanokeinoista

Euroopan unionin ympäristöneuvosto hyväksyi EU:n asetuksen luonnon ennallistamiseksi (ennallistamisasetus) 17.6.2024. Asetus astuu voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, minkä ennakoidaan tapahtuvan heinä-elokuussa. 

Ennallistamisasetuksen hyväksyntä on pitkällisen poliittisen väännön lopputulos. Neuvoston hyväksyntä asetukselle saatiin, kun Itävalta päätti vastoin aikaisempaa kantaansa puoltaa asetusta. Asetuksen puolesta äänesti 20 jäsenmaata.

Tavoitteena ennallistamisasetuksessa on ennallistaa heikentyneitä ekosysteemejä muun muassa soilla, kosteikoissa, niityillä, vesistöissä, metsissä sekä maatalous- ja kaupunkiympäristöissä. Luonnon monimuotoisuuden elvyttämisen ohella asetuksen tarkoituksena on hillitä ilmastonmuutosta ja maaperän huonontumista sekä parantaa ruokaturvaa. Lisäksi ennallistamisasetus velvoittaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla estetään ennallistamisasetuksen soveltamisalassa olevien luontotyyppien merkittävä heikentyminen.

Ennallistamisasetuksen tavoitteena on luonnon tilan parantaminen

Ennallistaminen tapahtuisi jäsenvaltioiden laatimassa kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa asetettujen toimenpiteiden mukaisesti. Tarkoituksena on, että ennallistamistoimet kattavat vuoteen 2030 mennessä 20 prosenttia asetuksen soveltamisalaan kuuluvista maa- ja merialueista sekä kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.

Ennallistamisella tarkoitetaan prosessia, jossa aktiivisesti tai passiivisesti tuetaan ekosysteemin elpymistä sen rakenteen ja toimintojen parantamiseksi tavoitteena biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien häiriönsietokyvyn säilyttäminen tai lisääminen, joka tapahtuu parantamalla luontotyyppiesiintymän tila hyväksi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi suo-ojien tukkimista, purojen palauttamista kohti luonnontilaa ja laidunnuksen palauttamista laidunkäytössä olleille alueille.

Jäsenvaltioiden on laadittava ennallistamissuunnitelmat kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta, ja niitä on tarkistettava vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Ennallistamissuunnitelma laadittaisiin vuoteen 2050 saakka, ja se sisältäisi muun muassa ennallistettavien alueiden määrän, viitteellisen sijainnin, kuvauksen ennallistamistoimenpiteistä sekä perustelut mahdollisille poikkeuksille.

Käytännön vaikutukset riippuvat ennallistamissuunnitelmasta ja kotimaisesta sääntelystä

Ennallistamisasetuksen velvoitteet kohdistuvat yksinomaan jäsenvaltioihin, eikä asetuksella siten ole suoria vaikutuksia yrityksiin tai yksityisiin maanomistajiin. Suomi voi kuitenkin sisällyttää omaan ennallistamissuunnitelmaansa toimenpiteitä, joilla käytännössä on vaikutusta toiminnanharjoittajiin ja maanomistajiin.

Yritysten näkökulmasta ennallistamisasetuksen keskeisin sisältö lienee jäsenvaltioiden velvoite estää asetuksen liitteissä I ja II mainittujen hyvässä tilassa olevien luontotyyppien merkittävä heikentyminen niiden esiintymisalueilla. Paljon kuitenkin riippuu siitä, millä tavoin Suomi panee velvoitteen täytäntöön, mikä kunkin luontotyypin hyvä tila on ja muodostuuko tuomioistuimissa ennallistamisasetukselle vesipuitedirektiivin tapaista vahvaa oikeudellista sitovuutta. Heikentämiskielto voisi teollisuushankkeiden luvituksessa konkretisoitua esimerkiksi velvollisuudella osoittaa, että hankkeesta ei aiheudu heikentämiskiellon piirissä olevan luontotyypin merkittävää heikentymistä.

Ennallistamisasetus mahdollistaa heikentämiskiellosta poikkeamisen uusiutuvan energian tuotantolaitosten, niiden verkkoliitännän ja varastointimenetelmien osalta, jos hankkeessa on suoritettu ympäristövaikutusten arviointimenettely eikä hankkeelle ole vaihtoehtoisia, vähemmän haitallisia sijainteja. Ennallistamissuunnitelman laadinta tulee myös sovittaa yhteen uudistetun RED-direktiivin mukaisten uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden haarukoinnin kanssa. Yhteensovittaminen lieneekin hyvä tapa varmistaa, että ennallistamistarpeet nopean kehittämisen alueilla on jo ennakollisesti tunnistettu, eikä hankekehittäjille tule luvituksen yhteydessä yllätyksiä. 

Uusimmat referenssit

Toimimme Nala Renewablesin neuvonantajana Suomen lain osalta Vuolijoella sijaitsevan BESS-energiavarastointiprojektin kehittämisessä, hankinnassa ja rahoituksessa. Hankkeen kapasiteetti on 125 MW / 250 MWh. Avustimme transaktion rahoituksessa, oikeudellisessa due diligence -selvityksessä sekä hankeyhtiön hankinnassa. Työmme piti sisällään myös avustamista keskeisten hankesopimusten kuin myös Coöperatieve Rabobank U.A:n myöntämän projektirahoituksen rahoitusdokumentaation kanssa. Hanke on osa Nala Renewablesin kasvavaa akkuvarastoportfoliota Suomessa ja muualla Pohjoismaissa. Se vahvistaa mahdollisuutta hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja parantaa Suomen sähköverkon joustavuutta ja vakautta.
Julkaistu 3.11.2026
Avustimme Delta Capacity AG:tä kahden energiavarastointiprojektin (BESS) rahoitusjärjestelyssä. Yhteenlasketulla 250 MW / 600 MWh:n kapasiteetilla hankkeet lukeutuvat Suomen suurimpiin rakennusvaiheeseen edenneisiin akkuvarastohankkeisiin. Rahoituksen järjesti Société Générale, jota tuki Finnvera. Molempien hankkeiden rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä Lapinlahdella ja Teuvalla. Hankkeiden on tarkoitus siirtyä kaupalliseen käyttöön vuoden 2027 loppupuolella ja molemmille hankkeille on sovittu osittaiset tolling-järjestelyt. Lapinlahden hanke toteutetaan yhteistyössä Covenergon kanssa ja Teuvan hanke Strioga Family Foundationin kanssa. Delta Capacity on sveitsiläinen, suuren mittakaavan akkuvarastoja kehittävä yhtiö. Hankkeet vahvistavat yhtiön kasvavaa pohjoismaista hankekantaa ja tukevat Suomen sähköjärjestelmän joustavuutta tuomalla lisää varastointikapasiteettia markkinoille, joka puolestaan mahdollistaa tuotannon optimoinnin sekä osallistumisen sähkömarkkinoille ja reservipalveluihin.
Julkaistu 28.10.2026
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation. 
Julkaistu 17.9.2026
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026