Vihreä siirtymä toteutetaan sopimuksilla

Suuri osa asianajotyöstä liikejuridiikan parissa koostuu tavalla tai toisella asiakkaidemme avustamisesta sopimusten kanssa. Koska sopimukset ovat asiakkaidemme ja meidän yhteinen työkalu, on luonnollista, että avustamme asiakkaitamme heidän vastuullisuustavoitteidensa saavuttamisessa huomioimalla nämä tavoitteet sopimuksissa mahdollisimman hyvin. Vaikka kaikille sopivaa yhtä mallia ei ole ja kaikki sopimusratkaisut räätälöidään aina yksilöllisesti asiakkaidemme tarpeiden ja toiveiden mukaan, olemme vastuullisuuden edistämiseksi osana työtämme aloittaneet vakiomuotoisten vastuullisuuslausekkeiden muotoilun. Vastuullisuuslausekkeita käytetään asiakkaidemme usein käyttämissä sopimustyypeissä.

Mallilausekkeista suuri osa on sovitettu Pariisin ilmastosopimukseen ja puolentoista asteen lämpenemistavoitteeseen. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa linjassa ovat esimerkiksi ympäristöluokitussertifikaatteihin liittyvät vaatimukset transaktiodokumentaatiossa ja vuokrasopimuksiin sisällytettävät vaatimukset vuokrakohteen ympäristökestävään käyttöön liittyen esimerkiksi ostettavan sähkön vihreyden, vedenkulutuksen hillinnän ja lämpötilan fiksun seurannan ja säätämisen osalta.

Rakennusalalla puolestaan pyritään nollapäästöihin jo rakennusaikana muun muassa kiertotaloutta yhä laajemmin hyödyntäen. Rahoitusalalla rahoittajien katseet ovat kääntyneet kestäviin rahoitusratkaisuihin, joilla rahoitetaan kestävän kohteen tai hankkeen rahoitusta tai yhtiön kestävää liiketoimintaa.

Lainsäädäntö ei toistaiseksi ohjaa vähentämään rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä, joten rahoitussopimukset antavat tärkeitä sysäyksiä päästöjen vähentämiseen. Euroopan unioni ja Loan Market Association sekä muut alan toimijat ovat kuitenkin viime vuosina antaneet vihreästä rahoituksesta paljon yleisiä ohjeita. Nämä ohjeistukset heijastuvat rahoitussopimuksiin ja niissä käytettäviin lausekkeisiin, jotka säätelevät hankekohtaisissa rahoituksissa mm.  lainavarojen käyttöä, niiden seurantaa, hallintaa sekä raportointia.

Kestävyyssidonnaisissa lainoissa puolestaan mitataan ja arvioidaan lainanottajan suorituskykyä kestävyyden näkökulmasta KPI-indikaattoreita (Key Performance Indicators) ja ennalta määriteltyjä tavoitteita (Sustainability Performance Targets, SPTs) vasten.

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, ja EU:n tavoitteena on ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Ottaen huomioon rakennetun ympäristön olevan hyvin merkittävä päästöjen lähde vastuullisuuslausekkeiden yleistyminen kiinteistö- ja rahoitussopimuksissa on selviö, ja tulevaisuudessa tulemme varmasti näkemään myös vastuullisuussääntelyn voimakasta kasvua. Tämänhetkinen energiakriisi myös osaltaan kiihdyttää vastuullisuustrendiä ja onkin helppo todeta, että vastuullisuuslausekkeet ovat tulleet kiinteistö- ja rahoitusalalle jäädäkseen.