27.5.2024

Sähköautojen latauspisteet on asennettava vuoden loppuun mennessä – kolme keskeistä kysymystä sähköautolain mukaisten latauspisteiden asentamisesta

Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä, eli niin sanottu sähköautolaki, tuli voimaan marraskuussa 2020. Lakiin kuuluvan sähköautojen latauspisteiden asentamista koskevan olemassa oleviin muihin kuin asuinrakennuksiin liittyvän velvoitteen määräaika on päättymässä kuluvan vuoden lopussa. 

1. Keitä latauspisteiden asentamisvelvoite koskee ja mikä taho sitä valvoo?

Sähköautolain 7 §:n mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava, että sellaisessa käytössä olevassa muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa, jonka yhteydessä on enemmän kuin 20 pysäköintipaikkaa rakennuksessa tai kiinteistöllä, tulee olla asennettuna vähintään yksi sähköajoneuvojen latauspiste viimeistään 31.12.2024. Velvoite ei koske olemassa olevia asuinrakennuksia eikä sellaisia rakennuksia, joiden purku on suunnitteilla.

Kyseisen lainkohdan noudattamista valvoo Liikenne- ja viestintävirasto. Jos rakennuksen omistaja ei noudata velvollisuuttaan latauspisteen asentamisesta, Liikenne- ja viestintäviraston on kehotettava omistajaa korjaamaan asia asettamassaan määräajassa. Jos latauspistettä ei asenneta määräajassa, Liikenne- ja viestintävirasto määrittää latauspisteen asentamiselle uuden määräajan ja voi tehostaa antamaansa määräystä sakon uhalla tai uhalla, että tekemättä jätetty asentaminen teetetään omistajan kustannuksella.

2. Tarvitseeko latauspistettä asentaa, jos rakennus ei ole käytössä?

Lainkohdan mukaan se soveltuu käytössä olevaan rakennukseen, ja sähköautolakia koskevan hallituksen esityksen mukaan latauspistettä ei tarvitsisi asentaa, jos rakennus ei olisi käytössä. Sähköautolaki tai siitä annettu hallituksen esitys eivät kuitenkaan ota kantaa siihen, mitä käytännössä tarkoittaa, että rakennus ei ole käytössä.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksen käyttöönotto edellyttää, että rakennusvalvontaviranomainen on sen hyväksynyt loppukatselmuksessa tai osittaisessa loppukatselmuksessa käyttöön otettavaksi. Mikäli sähköautolakia tulkittaisiin maankäyttö- ja rakennuslain mukaan, rakennus on käytössä, vaikka se olisi täysin tyhjillään edellyttäen, että rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen käyttöön otettavaksi. Tämän tulkinnan mukaisesti rakennus ei olisi käytössä, jos viranomainen olisi kieltänyt sen käytön tai sitä ei olisi vielä hyväksytty käyttöön otettavaksi.

3. Mikä taho vastaa latauspisteen asentamisesta, kun rakennus on vuokrattu?

Sähköautolain mukaan velvollisuus huolehtia latauspisteen asentamisesta on rakennuksen omistajalla eli näin ollen velvoite ei koskisi rakennuksen tai kiinteistön vuokralaisia. Mikäli rakennuksen omistaja on vuokrannut omistamansa piha-alueen vuokralaiselle, on rakennuksen omistajan kiinnitettävä huomiota siihen, millä edellytyksillä lain edellyttämä latauspiste saadaan rakentaa vuokralaisen vuokraamalle alueelle erityisesti tilanteessa, jossa vuokranantaja tai latauspisteoperaattori tulee harjoittamaan vuokra-alueelle latauspisteliiketoimintaa.

Uusimmat referenssit

Avustimme Swiss Life Asset Managers Nordicin hallinnoimaa rahastoa sen ostaessa Savills Investment Managementin hallinnoimalta rahastolta Hyvinkäällä sijaitsevan logistiikkakiinteistön. Kaupan lisäksi avustimme myös kaupan rahoituksessa sekä sopivan kansainvälisen hankintarakenteen suunnittelussa ja relevanttien veronäkökulmien huomioimisessa. Kiinteistö toimii Ahlsellin, johtavan pohjoismaisen teknisen tukkukauppiaan, keskusvarastona Suomessa. Ahlsell on vuokrannut kiinteistöä sen rakentamisesta lähtien. Moderni logistiikkakeskus rakennettiin alun perin vuonna 2002, ja sitä on kehitetty useilla projekteilla vuosien varrella. Viimeisin laajennus, joka valmistui vuonna 2024, lisäsi kiinteistöön noin 11 000 neliömetriä uutta varastotilaa, kasvattaen vuokrattavan pinta-alan kokonaisuudessaan 47 000 neliömetriin. Kiinteistöä on kehitetty painottaen vahvasti energiatehokkuutta, ja se hyödyntää aurinkosähköä sekä uusiutuvaa kaukolämpöä. Kiinteistön vastuullisuusprofiili on kehittynyt merkittävästi, ja kohde sai äskettäin BREEAM Excellent -sertifikaatit sekä BREEAM New Construction että BREEAM In-Use -kategorioissa.
Julkaistu 20.1.2025
Avustimme Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjä sen ostaessa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta kiinteistöportfolion, joka käsittää Espoossa sijaitsevan terveysaseman, Vantaalla sijaitsevan päiväkodin, Helsingissä sijaitsevan peruskoulun ja Helsingissä sijaitsevan pysäköintilaitoksen. Kolmen ensimmäisen kohteen vuokrattava pinta-ala on noin 13 900 m2 ja pysäköintilaitoksessa on 120 parkkipaikkaa. Kohteiden vuokralaisina ovat Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Aimo Park Oy. Kaupan yhteydessä Ilmarinen teki sijoituksen eQ Yhteiskuntakiinteistöt -rahastoon ja sijoitus toteutui 31.12.2024.
Julkaistu 9.1.2025
Toimimme Fortumin neuvonantajana yritysjärjestelyssä, jossa Fortum vahvistaa uusiutuvan energian hankekantaansa ostamalla hankkeiden kehitysportfolion Enersenseltä. Velaton kauppahinta on noin 9 miljoonaa euroa, ja kauppaan sisältyy mahdollisuus myös projektikohtaisiin lisäkauppahintoihin, mikäli hankkeet etenevät investointipäätökseen asti. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä, ja se arvioidaan saatavan päätökseen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Fortum on johtava pohjoismainen energiayhtiö, joka rakentaa maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä. Fortumin ydinliiketoiminta käsittää tehokkaan, hiilidioksidipäästöttömän sähköntuotannon sekä luotettavan sähkön ja kaukolämmön toimituksen yksityis- ja yritysasiakkaille. Fortumin osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Yksi Fortumin strategisista tavoitteista on kehittää rakennusvalmiita yli 800 MW maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita vuoden 2026 loppuun mennessä.
Julkaistu 19.12.2024
Neuvoimme Nrepiä asuinrakennushankkeessa, joka toteutetaan Helsingin Arabianrannassa sijaitsevan Kauppakeskus Arabian yhteyteen. Avustimme asuinrakennushankkeen rahoitusjärjestelyssä sekä hankkeeseen liittyvissä yhtiö- ja kiinteistöoikeudellisissa järjestelyissä. Näihin kuului osakekaupan ja jakautumisen kautta tapahtunut omistusrakenteen uudelleenjärjestely, asemakaavan ja tonttijaon muutokset, yhteisjärjestelysopimus sekä hallinnanjakosopimus. Rakennukseen tulee 16 kerrosta ja yhteensä 188 Juli Living -vuokra-asuntoa. Lisäksi katutasoon tulee liiketiloja. Valmistuttuaan rakennus kuuluu Suomen energiatehokkaimpien asuinrakennuksen joukkoon. Rahoitusjärjestelyssä on huomioitu Nrepin vastuullisuustavoitteet. Hankkeelle haetaan LEED Platinum-sertifikaattia. Nrepille on aikaisemmin myönnetty asuinrakennuksen LEED Platinum-sertifikaatit yhtiön Herttoniemen ja Friisilän kohteille.
Julkaistu 28.10.2024